Hyppää sisältöön

Jessikka Aro oli vuosia Venäjän infosodan kohteena, mutta selvisi – nyt hän neuvoo, miten itseään voi suojata harmaan ajan vaaroilta

Suomen Nato-jäsenyyteen liittyvä harmaa aika voi olla osalle raskas koettelemus. Kysyimme kolmelta oman alansa asiantuntijalta, miten resilienssiään eli henkistä sietokykyään kannattaa uudessa tilanteessa suojata.

Toimittaja Jessikka Aro kuvattuna kotonaan.
Toimittaja ja tietokirjailija Jessikka Aro joutui laajan häirintäkampanjan kohteeksi uutisoituaan Venäjän infovaikuttamisesta. Videolla hän kertoo, mitä noista kokemuksista voi oppia.

– On tuntunut voimattomalta. On ahdistanut ja pelottanut. On tuntunut, että tämä ei lopu koskaan. Tai jos loppuu, loppu on ikävän näköinen minulle.

Näin kokemuksiaan kuvailee toimittaja ja tietokirjailija Jessikka Aro. Hän tietää, millaista on olla Venäjän ja sen propagandan levittäjien vaikutusyritysten kohteena.

Noista kokemuksista voi ottaa nyt laajemminkin opiksi.

Ylelle työskentelevä Aro alkoi tutkia Venäjän harjoittamaa informaatiovaikuttamista, niin sanottua trolliarmeijaa, noin kahdeksan vuotta sitten, vuonna 2014.

Työ palkittiin myöhemmin muun muassa Suurella Journalistipalkinnolla, mutta samalla käynnistyi toimittajaan itseensä kohdistunut häirintä- ja jopa rikoskampanja.

Aro kertoo, että Venäjän mediassa hänen väitettiin olevan "Suomen pahin vainoaja" ja työskentelevän yhteistyössä Yhdysvaltojen, puolustusliitto Naton sekä Baltian maiden tiedustelupalvelujen kanssa.

Suomalaisilla valeuutissivustoilla häntä maalitettiin jatkuvasti, mikä aiheutti vihaviestien ja uhkausten tulvan.

Muunkinlaisia seurauksia oli. Jopa jotkut Aron entisistä ystävistä alkoivat uskoa artikkeleita.

Hän kuvaa kokemaansa tyypilliseksi Venäjän informaatiosodankäynnin muodoksi.

– Levitetään salaliittoteorioita yhdestä henkilöstä tarpeeksi monta kertaa, ja siten pyritään lakkauttamaan tämän henkilön työ. Minun tapauksessani Venäjän trolleista uutisointi.

Aro ei lopulta antanut periksi pelottelulle. Eikä muidenkaan suomalaisten kannata antaa, mikäli Venäjän ennakoitua ilkeilyä kohtaa arjessaan, hän sanoo.

Sillä juuri se on vaikutusyritysten tavoite. Pelon ja ahdistuksen luominen.

Suomi elää harmaata aikaa

Suomi ilmoitti virallisesti sunnuntaina hakevansa jäsenyyttä puolustusliitto Natossa.

Viimeistään tuolloin alkoi myös niin sanottu harmaa aika – koko kevään odotettu Nato-ratkaisu on lausuttu ääneen, mutta jäsenyyttä ei ole vielä vahvistettu muissa Nato-maissa eikä Suomi ole esimerkiksi varsinaisten turvatakuiden piirissä.

Aikaa on luonnehdittu muun muassa turvallisuuden kannalta epävarmaksi ja Venäjän on arvioitu voivan kohdistaa Suomeen erilaisia hybridi-iskuja.

Laajamittaiseen huoleen ei kuitenkaan ole syytä, sanoo hybridiuhkiin erikoistuneen Hybridikeskuksen johtaja Teija Tiilikainen. Vaikutusyritykset ovat suomalaisille ennestään tuttu ilmiö, ja se itsessään antaa suojaa.

– Ei pidä ajatella, että nyt alkaa joku uusi kausi ja nähdään ihmeellisiä asioita, Tiilikainen toteaa.

– Olemme nähneet viime vuosina erilaisia hybridiuhkaoperaatioita. Monenlaista epätavanomaista vaikuttamista toisen valtion politiikkaan, kansalaisyhteiskuntaan, poliittiseen keskusteluun, kansalaisten luottamukseen valtaapitäviä kohtaan.

Vaikutusyrityksiä ovat pelkästään sellaisetkin puheet, että jos Suomi liittyy Natoon, siitä seuraa vasta-askelia (siirryt toiseen palveluun).

Vaikka ilmiö olisikin tuttu, voi epävarmuudessa eläminen koetella ainakin osan resilienssiä (siirryt toiseen palveluun) eli eräänlaista henkistä sietokykyä.

Sitäkin voi kuitenkin suojata.

Tärkein neuvo: tiedosta tilanne

Parasta varautumista harmaassa ajassa on Teija Tiilikaisen mukaan tilannetietoisuus. Se tarkoittaa, että ymmärtää, että vaikutusyrityksiä voi olla nähtävissä kiihtyvissä määrin, ja tiedostaa, minne juuret johtavat.

– Jos alkaa tulla jotain aivan kummallista informaatiota Suomea ja suomalaisia olosuhteita koskien, kannattaa miettiä kaksi kertaa ennen kuin siihen uskoo.

Tiilikainen kehottaa varautumaan myös erilaisiin arjen katkoksiin ja häiriötiloihin, mutta ennen kaikkea hän kiinnittäisi huomiota juuri informaatioympäristöön ja sen manipulointiin.

– Tämä on herkkä ja varsin käyttökelpoinen väline toisen valtion sisäisten olosuhteiden horjuttamiseksi. Kannattaa aina muistaa tilannetietoisuus, lähdekriittisyys ja outojen tietojen alkuperän ja totuusarvon tarkistaminen.

Tilanteen tiedostaminen auttoi myös vaikutusyritysten kohteeksi henkilökohtaisesti joutunutta Jessikka Aroa.

– Ymmärsin, että pelon ja ahdistuksen aiheuttaminen on informaatiosodankäynnin arkkitehtien nimenomainen tarkoitus. He haluaisivat ikään kuin kauko-ohjata minua ja saada minut perääntymään omasta ammatistani. Aiheuttaa näitä kielteisiä tunteita.

Hän neuvoo, että omaa tunne-elämää kannattaa pyrkiä hallinnoimaan niin, että esimerkiksi pelko ja huoli eivät alkaisi ohjata toimintaa.

– Koska siihen Venäjän vaikuttajat pyrkivät. He yrittävät saada kohteen tekemään itselle epäedullisia, näennäisesti itsenäisiä ratkaisuja, Aro sanoo.

Elämme historiallista aikaa – ja se on raskasta

Osalle uusi yhteiskunnallinen tilanne voi olla raskas koettelemus, vaikka vaikutusyrityksiin osaisikin varautua.

Tätä mieltä on tutkimusprofessori Anna-Maria Teperi Työterveyslaitokselta. Hänen tutkimusaluettaan ovat inhimilliset tekijät turvallisuudessa, mukaan lukien resilienssi.

Takana on kaksi poikkeuksellista koronavuotta. Nykytilanne tulee tuon päälle, Teperi summaa.

– Tässä tapahtuu valtavia liikkeitä. Elämme historiallista aikaa, ja se on mielenkiintoista mutta samalla myös raskasta. Näistä vuosista tullaan kirjoittamaan historiankirjoissa. Olemme todella erikoisessa ajassa, ja kaikenlainen voimavarojen, toimivien puolien ja ratkaisujen etsiminen on tärkeää, jotta jaksamme tämän läpi.

Epävarmuuden keskellä tutkimusprofessori kannustaa huolehtimaan hyvinvoinnin peruspilareista: levosta, ravinnosta ja liikunnasta sekä palautumisesta.

Resilienssiä vahvistaa myös se, että kertoo ajatuksistaan ja mahdollisesti huolistaan muille.

Kolmas voimavaratekijä on osaamisesta huolehtiminen. Sillä Teperi viittaa Tiilikaisen tavoin siihen, että on tietoinen nykytilanteesta ja niistä faktoista, jotka siihen liittyvät.

– Kaikenlainen jäsentely ja rauhallinen tilannekuvan hankinta yhdessä ja yksin ovat tässä tapauksessa hyvinvoinnin kulmakiviä.

  • Kuuntele, kun Anna-Maria Teperi pohtii haastattelussa, vaikuttaako suomalaisten jaettu Venäjä-menneisyys siihen, miten yhteiskunta on nyt uuden tilanteen edessä:

Jessikka Aronkaan mukaan Venäjän ja Venäjän-mielisten vaikutusyritysten edessä ei kannata jäädä yksin: jos vaikkapa trolli hyökkää kimppuun sosiaalisessa mediassa, aina on hyvä kääntyä muiden ihmisten puoleen.

Aro toteaa osan myös kertoneen, että oma aktiivisuus auttaa.

– Monet ovat lähteneet suoraan auttamaan ukrainalaisia. Tekemään informaatiopuolustusta, keräämään avustuksia. Tekemään kaikkea, mikä vähentää Venäjän sodankäynnin, kansanmurhan, informaatio-operaatioiden ja hybridisodankäynnin negatiivisia vaikutuksia.

Vaaran vuodet, vai sittenkin valon puolella?

Hybridikeskuksen johtaja Teija Tiilikainen arvioi, että vaikka vaikutusyritykset ovat tuttu ilmiö suomalaisille, uusia keinoja nähdään lähes varmasti.

Se johtuu hybridioperaatioiden luonteesta: niiden tavoite on yllättää.

– Se tekee niistä tehokkaita. Niillä haetaan vaikutuskeinoja, joihin ei ole osattu varautua.

Tiilikainen toteaa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aloittanut maailmanpolitiikassa uuden kauden ja hybridioperaatioita olisi todennäköisesti nähty yhä enemmän Suomen Nato-ratkaisusta huolimatta.

– Suomi ei ole millään tavalla [vaikutusyritysten] ainoa kohde eikä varmaankaan edes minkäänlaisessa polttopisteessä jatkossa.

  • Kuuntele, miksi hybridioperaatiot eivät ole Teija Tiilikaisen mielestä vain harmaan ajan uhka:

Vaikka julkisuudessa puhutaan nyt harmaasta ajasta ja jopa vaaran vuosista, sanoisi Jessikka Aro ennemmin, että harmaa aika on Suomen osalta päättynyt ja ollaan itse asiassa valon puolella.

– On nähtävissä, että suomalaisten suuri enemmistö kannattaa Nato-jäsenyyttä ja on vapautunut siitä Venäjän vaikutuksesta ja ahdistelusta, mitä Venäjä ja Neuvostoliitto sitä ennen on jo kymmeniä vuosia kohdistanut suomalaisiin.

Jessikka Aro palkittiin keväällä 2016 Suurella Journalistipalkinnolla Venäjän trolleja käsittelevästä juttusarjastaan. Palkinto tuli kategoriassa Vuoden juttu. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Hänen mielestään rohkeus ja aktiivisuus ovat parasta vastalääkettä myös Venäjän harjoittamalle informaatiosodankäynnille.

– Näyttää siltä, että suomalaiset ovat ottaneet sen käyttöön ja toimivat päinvastoin kuin Venäjä toivoisi meidän toimivan.

Aro oli yksi vastuuhenkilöistä yhdessä tänä keväänä jätetyistä Nato-aiheisista kansalaisaloitteista (siirryt toiseen palveluun).

Voit keskustella aiheesta torstaihin 19. toukokuuta kello 23:een asti.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Turvallinen arki ja rutiinit on paras tapa hallita mielen kuormitusta, sanoo tiimipäällikkö Miguel Reyes Sekasin-kollektiivista. Miten stressiä suitsivat helsinkiläiset Tatu Hiltunen, Lauri Törmä ja Julia Rima, kun päälle painaa korona, sota ja ilmastonmuutos? Toimittajana Heidi Kononen.

Lue seuraavaksi:

.
.