Hyppää sisältöön

Tutkimus: Lähiliikuntapaikat ovat rakkaita suomalaisille – polkujuoksu, suppailu ja frisbeegolf ovat nousussa, uinti ja geokätkeily laskussa

Lähivirkistysalueiden merkitys on kasvanut pandemian aikana. 25–44-vuotiaat ovat kaikkein aktiivisimpia ulkoilijoita. Naiset ulkoilevat hieman miehiä enemmän.

Simolainen Kerttu Pirneskoski oli käyttämässä Elvis-koiraansa pihalla lenkillä.
Simolainen Kerttu Pirneskoski arvostaa lähiluonnossa erilaisia polkuja, pitkospuita ja meren läheisyyttä.

Ulkona liikkuminen on säilynyt tärkeänä osana suomalaista elämäntapaa, selviää Luonnonvarakeskuksen ja Tilastokeskuksen toteuttamasta tuoreesta ulkoilututkimuksesta. Monilta osin ulkoilu on jopa lisääntynyt merkittävästi.

Monet uudet trendilajit ovat nousseet merkittäviksi aktiviteettilajeiksi. Esimerkiksi lähes viidennes kertoo harrastavansa frisbeegolfia, joka on erityisesti nuorten suosiossa.

Uusista aktiviteettilajeista SUP-lautailua eli suppailua harrastaa noin 12 prosenttia ja maasto- ja polkujuoksua noin 18 prosenttia ulkoilijoista. Sähköpyöräilyyn osuutta mitattiin myös ensimmäistä kertaa, ja sitä harrasti viisi prosenttia aikuisväestöstä.

Maastopyöräilyä harrastaa nyt 12 prosenttia suomalaisista. 20 vuoden aikana maastopyöräilyn suosio on reilusti yli kaksinkertaistunut. Laji on myös saanut ihmiset lähtemään kauemmas lähipiiristä esimerkiksi Lapin tuntureihin, joissa maastopyöräilyn eri muodoista on tullut tärkeä kesämatkailun vetovoimatekijä.

Suosiotaan ovat hieman menettäneet geokätkentä, sauvakävely, maastoratsastus ja rullaluistelu, -lautailu ja -hiihto. Myös uinti on hieman menettänyt suosiotaan. Luonnonvesissä uintia harrastaa nyt 67 prosenttia suomalaisista.

Lähikohteet ovat suosittuja

Peräti 96 prosenttia suomalaisista kertoo harrastavansa ulkoilua. Toisaalta neljä prosenttia kertoo, ettei ulkoile vuoden aikana lainkaan.

Suomalaisten ylivoimaisesti suosituin ulkoiluharrastus on kävely, ja sen suosio on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana vain kasvanut 69 prosentista 80 prosenttiin.

Luonnossa liikkumista ja ulkoilua harrastetaan pääosin lähellä. Yli puolet arjen ulkoilukerroista suuntautuu kuntien omistamille virkistykseen ja ulkoiluun varaamille alueille sekä suojelu- tai talouskäyttöalueille.

Tämän perusteella kuntien ja kaupunkien panostukset ulkoilu- ja lähiliikunta-alueisiin ovat hyvin tärkeitä. Ne lisäävät viihtyvyyttä sekä parantavat asukkaiden hyvinvointia, koska ovat tarjolla kaikille väestöryhmille.

Kemiläinen Veli Tikkala ja haaparantalainen Maija-Riitta Kuusela pyöräilivät Kemin Mansikkanokalla. Koronapandemia lisäsi heidän ulkoilunsa määrää. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Kamera kulkee mukana luonnossa yhä useammin

Luontoon liittyvät taiteelliset harrastukset ovat lisänneet suosiotaan. Esimerkiksi luontovalokuvausta tai -maalausta harrasti 28 prosenttia suomalaisista. 20 vuotta sitten harrastajia oli vain kahdeksan prosenttia.

Perinteiset ulkoilumuodot ovat myös säilyttäneet suosionsa. Vuoden aikana vähintään kerran käy marjassa lähes 60 prosenttia aikuisväestöstä ja sienestämässä 40 prosenttia.

Retkeilyn suosio on selvästi lisääntynyt. Päiväkestoisen patikoinnin tai retken ilmoittaa tehneensä 37 prosenttia, kun vastaava luku oli 27 prosenttia vuonna 2010 ja 23 prosenttia vuonna 2000.

Sen sijaan metsästyksen osallistumisosuus on laskenut lähes 6,1 prosenttiin, kun kymmenen vuotta sitten se oli lähes kaksi prosenttiyksikköä korkeampi. Riistanhoitomaksun lunastaneiden määrä on kuitenkin viime vuosina Luken tilastojen mukaan ollut kasvussa ja on pian samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten.

Ulkoilua koskeva tilastollinen tutkimus toistettiin nyt kolmannen kerran Luonnonvarakeskuksen ja Tilastokeskuksen yhteistyönä. Otokseen poimittiin satunnaisotannalla koko väestöstä yhteensä 24 000 henkilöä.

Lue myös:

Miten sinun ulkoilutottumuksesi ovat muuttuneet vuosien saatossa? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 13.5. kello 23 saakka.