Hyppää sisältöön

Kauppajätit neuvotelleet tuottajien tukemiseksi hankintahintoja uusiksi – elintarvikemarkkinavaltuutettu muistuttaa myös monen kuluttajan olevan jo tiukilla

Elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikberg pitää kauppajättien päätöstä uusista hintaneuvotteluista oikeansuuntaisena, mutta kysymyksiä herättävänä. Neuvottelujen taustalla ovat maatalouden kannattavuusongelmat.  

Elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikbergillä on virkansa puolesta oikeus saada tietoja myös liikesalaisuuden piirissä olevista kaupan, teollisuuden ja tuottajien sopimuksista. Kuva: Mimmi Nietula / Yle

Vuoden 2019 syyskuusta lähtien elintarvikemarkkinoiden toimivuutta on valvonut erityinen elintarvikemarkkinavaltuutettu.

Valtuutetun toimialaan kuuluvat muun muassa tuottajien, teollisuuden, kaupan keskusliikkeiden ja myös muiden elintarvikealan yritysten keskinäinen kaupankäynti. Sen sijaan ruokakauppojen kuluttajamyyntiin ja esimerkiksi ravintoloiden myyntiin asiakkaille valtuutetun toimivalta ei ulotu.

Kuluvan kevään aikana elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistossa saatiin huomata varsin poikkeuksellinen, kauppojen elintarvikehankintoja koskeva liikahdus.

S-ryhmä (siirryt toiseen palveluun)kertoi alkavansa neuvotella uudelleen tavarantoimittajiensa kanssa jo tehtyjä sopimuksia hankintahinnoista. Syynä ovat jo pitempään jatkuneen maatalouden kustannuskriisin ja Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen aiheuttamat hintapaineet. Ryhmä on keskustellut tuotteista ja hinnoista esimerkiksi lihateollisuuden, kalankasvattajien ja meijereiden kanssa.

– Sehän on tietenkin äärimmäisen hyvä, oikeastaan peruslähtökohta täytyy tietenkin olla, että näitä hintoja täytyy voida avata, sanoo elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikberg.

Suurimmat toimijat asialla

Erityistä huolta sopimusten avaamisessa on kannettu maataloustuottajien toimeentulosta. Muun muassa S-ryhmä on halunnut, että lisäraha valuu mahdollisimman täysimääräisesti nimenomaan tuottajien saamiin raaka-ainehintoihin.

S-ryhmä ei ole avaustensa kanssa jäänyt yksin, sillä myös Kesko on kertonut (siirryt toiseen palveluun) neuvottelevansa sopimuksiaan uudelleen.

Käytännössä kaupparyhmät ostavat tuotteita valikoimajaksoittain. Niiden pituudet vaihtelevat.

– Juureksia ja vihanneksia saatetaan ostaa viikkosyklillä. Vastaavasti on Kaukoidästä, Aasiasta tulevia säilykkeitä. Silloin valikoimajakso on monesti kuukausia, tai jopa puolen vuoden mittainen, kertoo S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho.

Valikoimajaksot ovat sekä teollisuuden että kaupan kannalta pääosin hyvä asia, sillä niiden myötä voidaan suunnitella tuotantoa ja markkinointia.

Hintojen varhainen lukkoon lyöminen voi kuitenkin olla etenkin alkutuotannon näkökulmasta riskialtista tai jopa kohtuutonta. Vaikka esimerkiksi päätökset kylvöistä on toki tehtävä varhain, vaikuttavat sääolosuhteet sadon määrään ja laatuun.

– Meillä tavarantoimittajat täsmentää hintoja vielä ihan sinne valikoimajakson alkuun neuvotteluiden ollessa vielä käynnissä, Päällysaho vakuuttaa.

Myös moni kuluttaja on jo valmiiksi tiukilla

Oma kysymyksensä myös on, kuinka tasavertaisia neuvotteluosapuolet ovat. Kaupan keskusliikkeiden ja suuryritysten välillä puntit voivat olla hyvinkin tasan, mutta pienen valmistajan neuvotteluvoima myös sopimuksia avattaessa on rajallinen.

– Isompi kysymys on se, että uskalletaanko niitä avata. Tai esittää kysymyksiä, että haluttaisiin avata. Kenen puolesta tehdään ehdotukset tai päätökset, että niitä avataan, Wikberg puntaroi.

Toisaalta Wikberg katsoo, että elintarvikemarkkinoilla on yhä jäänteitä ajoista, jolloin hinnat eivät välttämättä määräytyneet markkinaehtoisesti. Lisäksi hän korostaa, ettei lopulta kuluttajan maksettavaksi päätyviä hintoja voi nostaa kohtuuttomasti.

– Hinta on keskeinen valintaperuste ja monella on jo halvemman ryhmän elintarvikkeet käytössä, Wikberg muistuttaa.

Voit keskustella aiheesta 16.5. klo 23 saakka.

Lue myös:

.
.