Hyppää sisältöön

Pelastavatko sähkölentokoneet pienet maakuntakentät? Mikkelin kentän pelastukseksi ehdotetaan reittejä Pohjoismaiden pääkaupunkeihin

Mikkelin lentokenttä on kaupungin säästölistalla. Liikenne- ja viestintäministeriön strategiassa nostetaan esiin lentoasemien merkitys Järvi-Suomen matkailun kehittämisessä.

Mikkelin lentokenttä sijaitsee muutaman kilometrin päässä keskustasta, Viitostien ja Jyväskylän tien läheisyydessä. Kuva: Mikko Kankainen

Suomen pienten lentokenttien tulevaisuus ei näytä kovin ruusuiselta. Maakuntakenttien yhteyksiä Helsinki-Vantaalle on karsittu korona-aikana, eivätkä lyhyet kotimaan lennot ole ilmastosyistäkään järkeviä.

Mikkelin lentokentältä loppuivat lennot jo 17 vuotta sitten. Sen jälkeen kenttä on ollut lähinnä Maavoimien esikunnan käytössä. Liikenne lisääntynee, jos Suomi liittyy Natoon.

Mikkelin kaupungin talous pyritään pelastamaan laajan säästöohjelman avulla. Siinä ehdotetaan lentokentästä luopumista tai sen siirtämistä Puolustusvoimien vastuulle. Kentän ylläpitokulut ovat 350 000 euroa vuodessa.

Kaupunginhallitus käsittelee kentän tulevaisuutta suunnittelukokouksessaan 23. toukokuuta. Silloin selviävät eri puolueiden kannat, kertoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pirjo Siiskonen (kesk).

Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei yrittää kääntää päättäjien kelkkaa viime metreillä.

Sähkökoneella Pohjoismaihin

Miksei julkaisi viime viikolla oman lentokenttäselvityksensä, jonka ovat laatineet Mikkeli-myyjä ja kuntapoliitikko Olli Marjalaakso (kok.) ja Miksein viestintäpäällikkö Jukka Kumpusalo.

Kumpusalon mukaan Mikkeliin on turha havitella Helsingin lentoja, sillä pääkaupunkiin pääsee junalla ja bussillakin. Sen sijaan kiikarissa voisivat olla Pohjois-Euroopan lentoyhteydet.

– Vaikkapa Tukholma, Oslo, Kööpenhamina, Lontoo, Frankfurt, Pohjois-Saksan kohteet esimerkkinä.

Näistä kaupungeista matka jatkuisi kätevästi kauemmaskin maailmalle. Mikkelin kentälle mahtuvat laskeutumaan vain alle satapaikkaiset lentokoneet, mutta suurempia ei tarvittaisikaan.

Kumpusalo mainitsee ruotsalaisen Heart Aerospacen suunnitteleman 19-paikkaisen ES-19-koneen. Finnair on jo tehnyt aiesopimuksen 20 koneen hankkimisesta. Kaupallisen liikenteen koneella on tarkoitus alkaa vuonna 2026.

– Vielä tässä vaiheessa puhutaan kerosiinikoneista, mutta SAF eli kestävät lentopolttoaineet ovat ilmailualalla kova juttu. Kun sähkölentokoneiden kehitys valmistuu, niin alkaa olla realistista odottaa, että me nähdään myös sähkölentokoneita reiteillä, Kumpusalo sanoo.

Sähkökoneisiin valmistaudutaan myös muilla pienillä kentillä

Suomessa on neljä yksityisiä lentokenttää: Mikkeli, Lappeenranta, Seinäjoki ja Enontekiö. Muut 20 kenttää kuuluvat Finavian verkostoon.

Ryanair on lentänyt Lappeenrannasta parin vuoden ajan Keski- ja Etelä-Euroopan kohteisiin. Enontekiöllä taas aiotaan testata Pohjoiskalotin sisäisiä lentoja: ensi syksynä kokeillaan lentää Rovaniemeltä Enontekiön kautta Tromssaan.

Kruunupyyssä sijaitsevalta Kokkola-Pietarsaaren lentoasermalta aloitettiin lennot Tukholmaan toukokuussa. Elokuussa käynnistyvät lennot Skellefteåhon.

Näilläkin kentillä katse on kohdistettu tulevaisuuden lentomatkustamiseen.

– Lapin poikittaisreittiliikenne on suunniteltu niin, että se on mahdollista operoida sähkölentokoneilla. Enontekiöltä pisin lentoetäisyys on noin 300 kilometriä, ja siihen sähkölentokoneen kantama riittää hyvin, sanoo lentoaseman toimitusjohtaja Marko Halla Ylen haastattelussa.

Sähkölentokoneiden tulo tekee mahdolliseksi myös sellaisten reittien operoinnin, joita ei nykyisellä kalustolla voida lentää kannattavasti. Kuva: Samuli Huttunen / Yle

Viime syksynä liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) kannusti pitämään lentokentät kunnossa tulevaisuuden varalta.

– Jos meille tulee ilmastoystävällistä sähkölentämistä, niin silloin meillä voisi olla käytössä enemmän kenttiä kuin Finavian verkossa on, Harakka sanoo.

Tähän ajatukseen myös Mikkelin lentoasemaselvityksen tekijät nojaavat. Lentokenttä ei voi olla enää pelkkä rahareikä, mutta ahkeralla kehitystyöllä se voidaan saada toimimaan.

– Ensimmäinen asia Mikkelin valtuustolle on se, että kenttä pitää säilyttää. Siitä lähtee kehittämisen polku, aktiivinen myynti ja rahoituksen hankinta, Jukka Kumpusalo sanoo.

"Syväluotaava asiakastutkimus paikallaan"

Liikenne- ja viestintäministeriön lentoliikennestrategiassa 2015–2030 (siirryt toiseen palveluun) mainitaan Itä-Suomen lentoasemat tärkeänä kehityskohteena. Lentoliikenneyhteyksiä ja niiden yhteyksiä muuhun joukkoliikenteeseen olisi kehitettävä niin, että ne edistäisivät erityisesti Järvi-Suomen matkailun kansainvälistä kasvua.

Matkailujohtaja Maisa Häkkisen mukaan tämä on linjassa sen kanssa, että Saimaan matkailu tulee kasvamaan ja kansainvälistymään. Saimaasta halutaan Helsingin ja Lapin rinnalle seuraava iso matkailukohde.

Saavutettavuuden merkitystä ei voi kiistää: matkailun kärkikohteet sijaitsevat yleensä korkeintaan tunnin matkan päässä lentokentältä. Toisaalta Lappeenrannan kenttä pyrkii jo haalimaan Saimaan alueen matkailijoita.

Häkkinen tietää, että Mikkelissä ratkaisut sanelee raha.

– Saavutettavuutta on monenlaista. Toimiva lentokenttä on hyvä asia, mutta on arvioitava kustannus-tuottosuhdetta ja arvioitava, että onko se niin merkittävä, että panostukset kannattaa tehdä.

Häkkisen mielestä Mikkelissä olisi paikallaan tehdä vielä syväluotaavampi asiakas- ja kysyntätutkimus lentoliikenteen kannattavuudesta.

Matkanjärjestäjien näkemyksellä on väliä, sillä Mikkelin lentoliikenneselvityksen mukaan valtaosa mahdollisesta liikenteestä olisi matkailijoita. Liikematkustamisen osuus olisi noin kolmannes.

Mikkelin lentoasemalle mahtuvat laskeutumaan alle satapaikkaiset koneet. Kuva: Miksei Mikkeli

Vaikka kenttä menestyisi, Mikkeli jäisi maksumiehen rooliin

Etelä-Savon kauppakamari kannattaa lentokentän säilyttämistä elinvoimasyistä. Kauppakamarien selvityksen perusteella 60 prosenttia yrityksistä valitsee sijoittumispaikkansa hyvän saavutettavuuden perusteella.

– Vientiyritykset tarvitsevat yhteyksiä maailmalle. Lentäminen ei lopu, vaikka hinnat nousevat ja se aiheuttaa päästöjä. Liike-elämällä on tarve liikkua maailmalla, sanoo Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen.

Leinosen mukaan Mikkelin kenttä ei kilpailisi yhteyksillään Lappeenrannan tai Jyväskylän kenttien nykyisten yhteyksien kanssa.

– Tästä ei kannata lähteä Jyväskylään päästäkseen Helsinkiin. Lappeenrannasta taas lennetään lomamatkakohteisiin. Tarvitsisimme yhteyden esimerkiksi Tukholmaan, josta pääsee sopivasti jatkamaan matkaa eteenpäin maailmalle.

Rahasampoa lentokentästä on turha odottaa, sen myöntävät kaikki.

– Kenttä ei varmasti tule olemaan kaupungille tuottava, vaan tulot tulevat meidän alueen yritysten kasvusta ja työllistämisestä. Toisaalta työpaikan ei tarvitse olla Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä, vaan se voi olla täällä, jos yhteydet ovat hyvät, sanoo Leinonen.

Korjattu 13.5. klo 10.07: Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman nimi. Jutussa luki aiemmin Kokkola-Kruunupyyn kenttä.