Hyppää sisältöön

Niinistö ja Marin kertovat tänään Nato-kantansa – pohjolasta erityistä vastuuta kantava Britannia vahvisti vielä eilen turvaverkkoa

Presidentin ja pääministerin yhteinen tiedote julkaistaan kello 10. Politiikan tutkijat odottavat heiltä selkeää viestiä siitä, että Suomen pitäisi hakeutua Naton jäseneksi.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja presidentti Sauli Niinistö pitivät tiedotustilaisuuden helmikuussa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Presidentti Sauli Niinistö johdattaa tänään Suomen kohti sotilaallista liittoutumista, kun hän kertoo henkilökohtaisen kantansa Nato-jäsenyyteen yhdessä pääministeri Sanna Marinin (sd.) kanssa.

Eduskunnan ja suomalaisten selvän enemmistön tuella Niinistön ja Marinin odotetaan kertovan, että Suomen on aika hakeutua Naton jäseneksi.

Odotukset ovat jo niin virittyneet, että mikä tahansa muu viesti olisi iso uutinen, sanoo poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta.

– Tässä vaiheessa vain poliittinen tahdonilmaus on olennainen asia. Perusteita ja tilannekuvaa on jo käsitelty.

Samoilla linjoilla on tutkijatohtori Johanna Vuorelma Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Pääministerin ja presidentin yhteinen viesti vahvistaa hänen mukaansa Suomelle tyypillistä konsensusta ja Suomen linjan viestimistä maailmalle.

– Se, että ulkopolitiikan johdossa on sama käsitys ja samantyyppinen tapa hahmottaa, helpottaa yhteistyötä.

Britannia antoi viime hetken vahvistusta

Naton suurvallat Yhdysvallat, Ranska, Saksa ja Britannia ovat luvanneet hakemusajaksi tukea, jos Venäjä aiheuttaa Suomessa epävakautta. Avun pyytäminen ja sen tarkentaminen, mitä apua tarvittaisiin, olisi Suomen tehtävä.

Vahvistaakseen harmaan ajan turvaverkkoa Britannian pääministeri Boris Johnson vieraili Suomessa ja Ruotsissa vasta eilen tuomisinaan julistus turvallisuusvakuutuksesta (security assurances). Johnsonin mukaan maat tulevat aina toistensa avuksi.

Apua annettaisiin toisen maan sitä pyytäessä ja apu voisi pitää sisällään sotilasapua, tiedustelutietojen vaihtoa, kybertorjuntaa ja yhteisiä sotaharjoituksia.

Naton perustamisesta lähtien pohjoinen alue on ollut Britannialle tärkeä. Aunesluoman mukaan Naton sisäisessä puolustussuunnittelussa pohjola on Britannian vastuualuetta, koska sotilasliiton muista merkittävistä maista Saksan turvallisuuspolitiikka on pidäkkeistä, Ranska katsoo Välimerelle, eikä Yhdysvallat voi olla kaikkialla.

– Britannialla on ollut keskeinen rooli Pohjoismaiden, erityisesti Norjan, Tanskan ja Islannin puolustuksen osalta. Yhdysvalloilla on oma roolinsa, mutta Britannia on alueellinen voimatekijä ja sillä on myös pysyvä kiinnostus Pohjois-Atlantin ja Itämeren alueeseen.

Pääministeri Johnsonin ilmaisema Britannian hallituksen tahdonilmaus on Aunesluoman mukaan painava, vaikka kyse ei olekaan Naton artikla 5:n kaltaisista turvatakuista.

Naton sisällä Britannia olisi Suomen läheinen kumppani.

– Nehän ovat lähes naapurimaita, koska vesi pikemminkin yhdistää kuin erottaa, Aunesluoma sanoo.

Käänne tapahtui helmikuun lopulla

Nato-jäsenyyden kannatus on lyönyt läpi poliittisen kentän alle kolmessa kuukaudessa.

Helmikuun lopulla eduskuntaan valittujen puolueiden johtajat keskustelivat presidentti Niinistön kanssa Euroopan kiristyneestä turvallisuustilanteesta. Tuolloin mietittiin, oliko turvallisuustilanteessa tapahtunut sellainen muutos, että Suomen pitäisi miettiä uudelleen linjaansa sotilaallisesta liittoutumisesta. Hallitus ja eduskunta olivat linjanneet aiemmin, että ratkaisuja tarkastellaan ajassa, kansainvälinen turvallisuusympäristö huomioiden.

Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan vain muutama päivä myöhemmin, 24. helmikuuta.

Huolestuttavia merkkejä Venäjän ajattelutavasta naapurimaidensa suhteen kuultiin jo joulukuussa, jolloin Venäjä esitti vaatimuksensa muun muassa siitä, ettei Nato saisi enää ottaa uusia jäseniä. Näin Venäjä oli puuttumassa Suomen varjelemaan liikkumatilaan eli siihen, että maa valitsee itse omat turvallisuusratkaisunsa.

Ylen teettämän viimeisimmän kyselytutkimuksen mukaan 76 prosenttia suomalaisista haluaa Suomen Natoon.

Eduskunnassa liittoutumisen kannalla on ainakin noin 130 kansanedustajaa, mutta presidentin jälkeen myönteisiä kantoja kuullaan todennäköisesti paljon lisää.

Voit keskustella aiheesta huomiseen perjantaihin 13. toukokuuta kello 23:een saakka Yle-tunnuksella.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Uutispodcast sukelsi Ylen arkistoihin ja katsoi, miten Niinistön Nato-kanta on vuosien mittaan elänyt. Entä milloin Niinistö oikein teki lopullisen päätöksen siitä, että Suomen on syytä hakeutua Natoon?

Lue myös:

.
.