Hyppää sisältöön

Tärkein turvatakuu on Suomen omat puolustusvoimat ja kumppaneiden turva-apu, sanoo ulkoministeri Haavisto

Suomi on hakenut maksimaalista turvaa mahdollisen Nato-hakemuksen käsittelyn ajaksi.

Ulkoministeri Pekka Haavisto A-studiossa.
Oma puolustus on ollut Suomen lähtökohta koko ajan. Kunkin maan oma puolustus on myös Naton lähtökohta, sanoi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) A-studiossa keskiviikkona.

Nato-prosessin aikana Suomen paras turvatakuu on omat puolustusvoimat, sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Haaviston mukaan maan oma puolustus on ollut lähtökohta jo ennen Nato-jäsenyysasiaa, ja se on lähtökohta myös puolustusliitossa.

– Naton jäsenmaalle apu tulee viidennen artiklan perusteella. Hakuaikaan liittyvä harmaa jakso jäsenyyden hakemisesta hyväksytyksi tulemiseen, siihen ovat ilmaisseet tukensa Iso-Britannia ja Yhdysvallat.

A-studiossa keskiviikkona vieraillut Haavisto muistutti, että Euroopan unionin jäsenmaat ilmoittavat omasta tuestaan kun Suomi on mahdollisesti jättämässä Nato-hakemusta.

Ulkoministeri Haaviston mukaan esimerkiksi Yhdysvallat on ilmoittanut nopean materiaalisen avun saatavuudesta. Euroopan maiden lisäksi Suomella on pitkään jatkunutta avunantoa ja yhteistyötä Pohjoismaiden kanssa.

– Tämä on verkosto erilaisia lupauksia ja aikeita pahan päivän varalle, kunnes ollaan Naton viidennen artiklan puitteissa.

Britannian tuenosoituksella merkitystä

Britannian pääministeri Boris Johnson ja Suomen presidentti Sauli Niinistö allekirjoittivat keskiviikkona kahdenvälisen yhteistyöjulistuksen.

Julistuksen mukaan Britannia ja Suomi tukevat toisiaan tarvittaessa sotilaallisesti, mikäli toinen sitä pyytää. Kyseessä on merkittävä tuenosoitus Britannialta Suomelle Nato-prosessin ajaksi.

Nyt allekirjoitettu solidaarisuusjulistus on samanlainen, jonka Johnson allekirjoitti aikaisemmin Ruotsin-vierailullaan.

Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan Britannian ja Suomen yhteistyöjulistus on yksi esimerkki turva-avusta, jota Suomi voi vaikeassa tilanteessa saada.

– Tämä osoittaa, kuinka yksi tärkeä Naton jäsenmaa, Britannia, haluaa Suomea tukea. Julkilausuma on epämuodollisempi, varsinaisia Naton turvatakuita käsittelevät kaikki jäsenmaiden parlamentit ja lopuksi Suomen eduskunta.

Puolustusministeriön kansliapäällikkö Esa Pulkkinen pitää Britannian tarjoamaa apua vahvana solidaarisuuden osoituksena Suomelle. Hänen mielestään julistuksen ajoitus oli täydellinen.

– Kun ajatellaan Suomen Nato-hakemuksen ajankohtaa ja Euroopan suurimman sotilasmahdin pääministeri käy tuen kertomassa, niin sillä on merkitystä.

Niinistö ja Marin kertovat Nato-kantansa torstaiaamuna

Suomen historiallinen ratkaisu sotilaallisesta liittoutumisesta on syntymässä tällä ja ensi viikolla.

Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) julkistavat Nato-kantansa yhdessä torstaina aamukymmeneltä.

Tasavallan presidentti ja hallitus päättävät todennäköisesti sunnuntaina, että Suomi hakee Naton jäseneksi. Eduskunta keskustelee asiasta näillä näkymin ainakin maanantaina.

Suomen tahdonilmaus liittyä jäseneksi toimitetaan Natoon ilmeisesti ensi viikolla. Tämän jälkeen Suomi kutsutaan jäsenyysneuvotteluihin. Naton jäsenvaltioiden pitää ratifioida sopimus, minkä arvellaan vievän useita kuukausia.

Katso keskiviikon A-studio Yle Areenasta.

Lue lisää:

.
.