Hyppää sisältöön

Analyysi: Britannia ja Suomi allekirjoittivat väkevän sopimuksen, mutta aivan yhtä vahva viesti lähti Venäjän suuntaan

Presidentti Niinistön viestistä Venäjälle kuului samanlaista pettymystä kuin hyökkäyssodan ensimmäisenä päivänä helmikuussa, kirjoittaa politiikan toimittaja Tulikukka de Fresnes.

“Katsokaa peiliin, te olette aiheuttaneet tämän", presidentti Sauli Niinistö tokaisi Venäjän suhtautumisesta Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen keskiviikkoisessa tiedotustilaisuudessa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Britannian pääministeri Boris Johnson ja presidentti Sauli Niinistö allekirjoittivat tänään Helsingissä sopimuksen kahdenvälisestä avusta, jossa Britannia auttaa Suomea kaikissa mahdollisissa “kauheuksissa ja katastrofeissa”, kuten Johnson asian ilmaisi.

Kauheuksissa on kyse turvallisuusuhista, joita Venäjä voi Suomeen kohdistaa niin sanottuna harmaana aikana eli Nato-jäsenyyshakemuksen jättämisen jälkeen, mutta ennen kuin muodolliset Naton turvatakuut ovat käytössä.

Johnsonin mukaan Britannia on valmis antamaan sitä apua, mitä Suomi pyytää. Tarvittaessa brittijoukot voivat jopa astua Suomen maille.

Tuhteja vertauskuvia ja historiallisia viittauksia ei kaksikon tiedotustilaisuudesta puuttunut. Niinistö viittasi Winston Churchilliin, Britannian toisen maailmansodan aikaiseen pääministeriin sanoessaan, että ystävyys osoitetaan silloin, kun on rajuilma. Nyt Euroopassa on sellainen.

Johnson totesi, että kylmän sodan jälkeinen pitkä rauhallinen ajanjakso on nyt Euroopassa ohi. Sen päätti Venäjä hyökkäyssota.

Niinistöllä oli kaksi viestiä Venäjälle

Tärkeän julistuksen ja turvan rinnalla valtionjohtajien iso viesti lähti kuitenkin ihan muualle kuin Suomeen tai Britanniaan. Se lähti Venäjälle, ja erityisesti Suomelta.

Niinistö toi esille vastauksissaan kaksi asiaa. Ensimmäinen viesti on tuttu: Suomi tekee puolustusratkaisunsa omaa turvallisuuttaan lisätäkseen, ei käyttääkseen sitä ketään vastaan. Tällä Niinistö halusi torjua jo nyt Venäjältä kuuluneita väitteitä siitä, että Nato pyrkisi uhkaamaan Venäjää tai haluaisi Venäjältä jotain.

“Me maksimoimme oman turvallisuutemme, eikä se ole nollasummapeli”, Niinistö vastasi, kun häneltä kysyttiin tiedotustilaisuudessa, että eikö kuitenkin Nato-maiden määrä Venäjän ympärillä olisi jonkinlainen uhka.

Toisesta viestistä kuului samanlaista pettymystä kuin Venäjän hyökkäyssodan ensimmäisenä päivänä, kun Niinistö viittasi riisuttuihin naamioihin ja sodan todellisten kasvojen paljastumiseen.

“Katsokaa peiliin, te olette aiheuttaneet tämän.”

Niinistön mukaan aggressiivisilla puheillaan ja toimillaan Venäjä aiheutti itselleen juuri sen mitä se kaikkein vähiten haluaa ja eniten vastustaa: kahden vapaaehtoisesti liittoutumattoman maan tien kohti sotilasliitto Natoa.

Niinistö viittasi, miten kasvava kiinnostus Nato-jäsenyyttä kohtaan virisi jo viime vuonna, kun Venäjän puhe muuttui. Suomen vuosikymmeniä kestäneen vapaaehtoisen sotilaallisen liittoutumattomuuden jatkamiseksi alkoi Venäjältä kuulua uhkaavilla sanavalinnoilla maustettuja vaatimuksia siitä, etteivät Suomi ja Ruotsi liittyisi Natoon.

On aika vaikeaa olla riippumaton, jos se on jonkun muun pakottamaa riippumattomuutta.

Viesti oli selvä: jos Venäjä ei olisi aloittanut vaatimuksiaan ja sotaa Ukrainassa, se olisi todennäköisesti välttynyt juuri siltä kehitykseltä, jolla se koko ahdinkoaan perustelee.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 12.5. kello 23:een saakka.

Lue myös:

.
.