Hyppää sisältöön

Opettaja heitti oppilaalle vitsin "välilevyjen pullahtelusta", ja siitä syntyi oikeusjuttu – koulujen kurinpito johtaa yhä useammin rikosilmoituksiin

Suomalaisissa kouluissa on päivittäin tapauksia, joissa oppilaat tai opiskelijat uhkailevat opettajaa. Osa tapauksista viedään jopa oikeuteen asti, kertoo opetusalan ammattijärjestö OAJ:n juristi Kristiina Tuhkiainen.

Oppilas ja opettaja voivat tulkita toisen sanat tai teot hyvin eri lailla. Usein koulut saavat hankalat tilanteet käsiteltyä koulussa, mutta joskus mukaan tarvitaan myös muita tahoja. Kuvituskuva. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

14-vuotias oppilas istui viime syksynä koulun ruokalassa lippalakki päässään, kun opettaja vaati häntä ottamaan lippalakin pois.

Opettaja kosketti oppilasta kädellään selkään saadakseen tämän huomion meluisessa ruokalassa ja totesi oppilaalle, että jos lippis ei pysy poissa päästä, “niin välilevyt pullahtelee".

Oppilas reagoi opettajan toimintaan kysymällä, ymmärsikö tämä juuri syyllistyneensä laittomaan uhkaukseen ja kajonneensa oppilaan koskemattomuuteen. Lisäksi oppilas kysyi opettajalta, tiesikö tämä, kuka hänen isänsä on.

Rehtori teki asiasta rikosilmoituksen tilanteen selvittämiseksi, koska oppilas ja hänen perheensä eivät suostuneet sovittelemaan asiaa.

Tapaus ratkottiin lopulta Kymenlaakson käräjäoikeudessa, jossa kouvolalaista opettajaa syytettiin lievästä pahoinpitelystä, laittomasta uhkauksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Opettaja myönsi käyttäneensä todistajien vahvistamaa ilmaisua “välilevyjen pullahtamisesta”, mutta kuittasi sen huumorina.

Oppilaan kertomus muuttui. Hän sanoi ensin, että opettaja olisi tuupannut häntä. Myöhemmin hän puhui lyömisestä. Paikalla olleet todistajat eivät olleet nähneet lyömistä.

– Olin vain, että hei, minulla on asiaa. En missään nimessä olisi voinut aiheuttaa hänelle kipua. Emmehän me opettajat mitään väkivaltaisia olla, opettaja kertoi oikeudessa Kouvolan Sanomien (siirryt toiseen palveluun) mukaan.

Syytteet saanut opettaja oli valvonut koulun ruokalan järjestystä ja kehottanut muitakin oppilaita ottamaan lippikset pois päästä. Opettaja kiinnitti oppilaiden huomion muun muassa koputtamalla pöytään. Kuvituskuva. Kuva: Antti Tauriainen / Yle

Kymenlaakson käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet. Oikeus päätyi samaan tulkintaan kuin opettaja ja paikalla olleet todistajat eli siihen, ettei kyse ollut lyönnistä.

Oikeuden mukaan oppilaan reaktio ei myöskään viitannut pelkoon vaan pikemminkin siihen, että hän on halunnut tuoda julki muun muassa opettajalle mahdollisesti koituvia vakavia seurauksia. Se kuitenkin totesi, että opettajan heitto oli asiaton ja kouluympäristöön sopimaton.

Valtaosa rikosilmoituksista on aiheettomia

Opetusalan ammattijärjestön juristi Kristiina Tuhkiainen kertoo, että OAJ:n tietoon tulee vastaavanlaisia tapauksia arviolta muutamia kuukausittain.

OAJ:lle asti kantautuvat ne harvemmat tapaukset, joita ei ole saatu selvitettyä koulussa tai päiväkodeissa tai huoltajat eivät ole tyytyväisiä koulun tai päiväkodin tapaan hoitaa asiaa.

Ongelma korostuu eniten perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Tuhkiainen kertoo, että opettajista tehdään huoltajien ja opiskelijoiden taholta rikosilmoituksia “jonkin verran”.

– Poliisille edenneet tapaukset ovat viime vuosien aikana lisääntyneet, mutta edelleen valtaosa rikosilmoituksista on aiheettomia eivätkä ne johda oikeusprosessiin. Selvittely kuormittaa opettajia todella paljon, sillä prosessit kestävät yleensä kuukausia tai jopa vuosia, Tuhkiainen kertoo.

Jokaisessa koulussa on oltava suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Siinä on erikseen mainittava, että myös koulun aikuisen käytös voidaan kokea väkivaltaisena, kiusaamisena tai häiritsevänä.

– On kuitenkin hyvä huomioida, että nykyään sekä huoltajat että oppilaat ja opiskelijat herkästi syyttävät opettajaa koulussa ja päiväkodissa tapahtuvista häiriötilanteista, Tuhkiainen kertoo.

Opettajien valtuudet on laissa määritelty

Perusopetuslaki määrää kouluissa käytettävät kurinpitokeinot ja turvaamistoimenpiteet, ja opettaja on velvollinen puuttumaan oppilaan tai opiskelijan asiattomaan käytökseen.

Ensisijainen toimi perusopetuksessa on kasvatuskeskustelu.

Kotkassa sijaitsevassa Keskuskoulussa kasvatuskeskusteluopettajana eli kake-opettajana toimiva historian ja yhteiskuntaopin lehtori Katja Lappi kertoo, että heidän koulussaan tulee harvoin tilanteita, joita ei voisi käydä läpi keskustelemalla.

– Me käymme oppilaiden kanssa läpi, millaisia seurauksia teoista tulee. Tämä auttaa, kun eteen tulee hankalia tilanteita, jotka mahdollisesti vaativat kurinpidollisia toimia.

Kasvatuskeskusteluopettaja Katja Lappi muistuttaa, että opettaja ei voi puuttua ihan kaikkeen, mitä oppilas tekee. Kuva: Jasmina Kauta / Yle

Muita kurinpitokeinoja ovat muun muassa poistaminen luokasta tai opetuksesta loppupäivän ajaksi, jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja pahimmassa tapauksessa määräaikainen erotus.

Katja Lappi pitää myös huolen siitä, että hänen luokkansa pulpetit pysyvät puhtaina ja siisteinä. Oppilaalla on lain mukaan siivousvelvollisuus, jos hän sotkee yhteistä omaisuutta. Kotkansaaren koulussa pulpetteja on jopa hiottu.

– Kun raaputat yhteiskuntaopin luokan pulpettia, voit käydä hiomassa ja lakkaamassa sen teknisen työn opettajan valvonnassa. Meillä tämä toimii tosi hyvin, Lappi virnistää.

Keskuskoulu on osa Kotkansaaren koulua, jossa vakavia sattumuksia on harvoin. Rehtori Anu Tiilikainen ei muista yhtäkään erotusta oman rehtoriuransa ajalta. Koulusta erottaminen ei Kotkassa kuuluu rehtorin toimivaltaan, vaan päätöstä varten kootaan tarvittaessa kasvatus- ja koulutuslautakunnasta kurinpitoryhmä.

Jos oppilas tai opiskelija tuo kouluun kiellettyjä esineitä tai aineita, kuten teräaseen tai alkoholia, opettajalla ja rehtorilla on oikeus ottaa ne haltuunsa.

– Turvaamistoimia tulee meille ehkä yksi lukukaudessa, ja oppilaat ovat hyvin yhteistyökykyisiä. Jos pitää katsoa esimerkiksi reppuun, meitä on kaksi aikuista paikalla, rehtori Anu Tiilikainen kertoo.

Syy Kotkansaaren koulussa repun tarkistamiselle ollut useimmissa tapauksissa tupakka.

Kotkansaaren koulun rehtori Anu Tiilikainen ja lehtori, opettaja Katja Lappi pitävät kaikkia käytössä olevia kurinpitokeinoja ja turvaamisoimia riittävinä heidän koulussaan. Kuva: Jasmina Kauta / Yle

Peruskoulun opettaja voi myös ottaa esimerkiksi puhelimen, jota oppilas käyttää tunnilla kielloista huolimatta ja häiritsee toiminnallaan muita.

– Puhelimen käyttö on yksi yleisimmistä asioista, joista joutuu nykyään huomauttamaan ja käymään keskusteluja. Kielenkäyttö on myös asia, josta on muistuteltava jo etukäteen, kake-opettaja Katja Lappi kertoo.

Joskus opettaja voi loukata oppilasta tahattomasti. Rehtori Anu Tiilikainen kertoo, että eräs opettaja oli kutsunut oppilasta hellittelynimellä. Oppilas ei pitänyt tästä ja kertoi asiasta rehtorille. Opettaja oli ollut hyvin pahoillaan, kun kuuli oppilaan loukkaantuneen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Mitä pitäisi tehdä, jos opettaja kiusaa tai käy jopa väkivaltaiseksi? Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ja Opetushallituksen erityisasiantuntija Riina Länsikallio kertovat 4 pointtia, jotka kannattaa ottaa haltuun.

Voimakeinot ovat äärimmäinen ratkaisu

Oppilas voi olla myös uhkaava ja väkivaltainen. OAJ:n Kristiina Tuhkiainen kertoo, että opettajista tehtyjen rikosilmoitusten lisäksi opetus- ja varhaiskasvatuksessa ongelmana ovat myös opettajiin kohdistuvat pahoinpitelyt ja laiton uhkaus.

– Nämä ovat virallisen syytteen alaisia, eli poliisi on velvollinen tutkimaan tapaukset saatuaan niistä tiedon, Tuhkiainen kertoo.

Opettaja saa katsoa oppilaan reppuun, jos on syytä epäillä, että repussa on jotakin kouluun kuulumatonta. Kuvituskuva. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Myös opettaja joutuu käyttämään joskus voimakeinoja, mutta näissä tilanteissa on oltava tarkkana.

Jos oppilas tai opiskelija ei suostu poistumaan koulun alueelta pyynnöistä huolimatta ja tilanne arvioidaan pakottavaksi, opettaja ja rehtori voivat käyttää tilanteen vaatimia voimakeinoja. He voivat esimerkiksi saattaa oppilaan ulos kädestä pitäen. Liiallisesta voimankäytöstä voi kuitenkin seurata rikostuomio.

Opetushallituksen mukaan lähes kaikista turvaamis- ja kurinpidollisista toimenpiteistä on tehtävä erillinen kirjaus. Tilanne on käytävä myös huoltajien kanssa läpi viipymättä.

OAJ:lla on myös omia ohjeitaan vaikeisiin tilanteisiin.

– Jos opettaja joutuu puuttumaan lapsen, oppilaan tai opiskelijan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, on tärkeää, että paikalla on aina mahdollisuuksien mukaan toinen aikuinen todistamassa, että opettaja on toiminut ammattimaisesti, OAJ:n Tuhkiainen kertoo.

Lisää aiheesta