Hyppää sisältöön

Työnantajat ovat järjestäneet tuhansille armeijan käyneille vapautuksen taisteluista, jos Suomessa syttyisi sota – pyyntöjen määrä kasvussa

Armeijan ja sivarin käyneitä yrityksille tärkeitä työntekijöitä on varattu kriisin sattuessa nykyisiin töihinsä.

Reserviin kuuluu noin 870 000 suomalaista. Jokaisesta varusmiespalveluksen käyneestä tulee reserviläinen, ja heidän asevelvollisuutensa päättyy vasta sinä vuonna, kun he täyttävät 60 vuotta. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Jos Suomi joutuisi konfliktiin, useilla tuhansilla armeijan käyneillä olisi työnantajan anoma lupa jättää sotiminen väliin. Samat ihmiset eivät saa myöskään kutsuja kertausharjoituksiin.

Ylen tietojen mukaan Ukrainan sota on saanut työnantajat tekemään pyyntöjä vapautuksista merkittävästi viime vuotta enemmän.

Huoltovarmuuden kannalta tärkeät työnantajat voivat varata työntekijöitään omaan käyttöönsä poikkeustilannetta varten eli tehdä niin sanotun henkilövarauksen.

Varauksia ovat tehneet esimerkiksi ABC-huoltamoketju, elintarvikekonserni Atria ja VR. Ihmisten on päästävä liikkumaan, saatava ruokaa ja polttoainetta myös kriisien aikana.

Ruuantuotannon turvaamiseksi myös yksittäisiä maanviljelijöitä on varattu töihin omille maatiloilleen ympäri Suomen.

Elintarvikehuollon tehtävänä on turvata riittävä ruuan saatavuus koko väestölle myös poikkeusoloissa. Se tarkoittaa kauppojen toimintakyvyn ylläpitämisitä, ruuantuotannon jatkamista ja maatalouden ylläpitoa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Myös siviilipalveluksen käyneitä on varattu omiin työtehtäviinsä. Kriisitilanteessa siviilipalvelushenkilöt olisivat muuten erilaisissa yhteiskunnan turvallisuutta ja vakautta tukevissa tehtävissä. Liikekannallepanon aikana sivareita voidaan määrätä turvaamaan esimerkiksi logistiikkaa, ruokahuoltoa, energian saantia tai tietoverkkoja.

Siviilipalveluskeskukselta on varattu jo pari tuhatta siviilipalvelusvelvollista työnantajan käyttöön, ja varauksia on tehty melkein 400:sta organisaatiosta.

Yle kysyi henkilövarauksista Puolustusvoimista ja yksittäisistä yrityksistä. Pääesikunnasta kerrottiin, että henkilövarausten määrät eivät ole julkista tietoa, eikä eri vuosien varausmääriä tilastoida.

Puolustusvoimien Pirkanmaan aluetoimisto kertoi kuitenkin oman alueensa tilanteesta, että varauksia on tehnyt parisataa organisaatiota, käsittäen yli 5 000 henkilöä. Alkuvuoden aikana Pirkanmaan toimistoa on lähestynyt 100 yritystä tai organisaatiota asiassa.

Toisin sanoen joka toinen pirkanmaalainen organisaatio, joka ylipäätään voi varauksia tehdä, on ollut aktiivinen asiassa Ukrainan sodan vuoksi.

Pirkanmaalla asuu yhdeksän prosenttia suomalaisista. Jos muissakin maakunnissa henkilövarauksia olisi tehty yhtä aktiivisesti, tarkoittaisi se, että sotatilanteessa tavallisissa töissään jatkaisi kymmeniätuhansia armeijan käyneitä suomalaisia.

Työnantaja päättää, kenet varataan

VR:llä varauksia on tehty jo pitkään, matkustajaliikenteen turvallisuuspäällikkö Toni Pelin kertoo.

– Työntekijät eivät voi kuitenkaan pyytää itseään varattavaksi, vaan me arvioimme, onko työntekijä kriittinen toimintojen pyörimisen kannalta.

VR on Suomen ainoa yritys, joka hoitaa henkilöliikennettä rautateillä. Muun muassa sen takia se on huoltovarmuuskriittinen yritys, jonka toiminta on turvattava myös poikkeusoloissa. Kuvassa VR:n konduktööri Kouvolan rautatieasemalla. Kuva: Antro Valo / Yle

Yleensä työntekijät ottavat vastaan tiedon varauksesta hyvin, mutta joskus niistä on kyselty, Pelin sanoo.

– Joskus on ollut yksittäisiä aktiivisia reserviläisiä, jotka eivät välttämättä halua tulla varatuksi. Siitä voidaan keskustella, mutta lähtökohtaisesti työnantajan varaus pitää.

Kuka voidaan varata?

Ketä tahansa ei kuitenkaan voi varata, vaan työn pitää olla huoltovarmuuden kannalta kriittistä. Varauksia on tehty siviilipalveluskeskukselle teollisuuden ja logistiikan alan isoista organisaatioista, kunnista, valtion virastoista ja seurakunnista.

– Työnantajat varaavat entistä laajemmin oleellisia henkilöitä töihin, kun on ryhdytty miettimään sitä, miten työpaikat pyörivät, jos tulee liikekannallepano, siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen sanoo.

Mikään työtehtävä ei myöskään automaattisesti oikeuta henkilövaraukseen: jos olet esimerkiksi lääkäri, se ei tarkoita sitä, että sinut varataan suoraan töihin sairaalaan, Reijonen huomauttaa.

Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Monille haja-asutusalueilla ja syrjäseuduilla asuville polttoaineen riittävä saatavuus on elintärkeää. Kuvassa Nora Kanto tankkaa autoaan Perniön ABC-asemalla. Kuva: Roni Lehti

Puolustusvoimissa varausta arvioidaan sen mukaan, miten tärkeä sijoitus varattavalla henkilöllä olisi sodassa tai poikkeustilanteessa. Jos varattavalla ihmisellä on tärkeämpiä tehtäviä sodassa kuin töissä, häntä ei varata.

Työpaikoilla henkilövarauksia tehdään kolmiportaisen asteikon mukaan: työntekijän pitää olla toiminnan kannalta tärkeä, hyvin tärkeä tai ratkaisevan tärkeä henkilö, Mikko Reijonen kertoo.

– Kaiken tasoisia työntekijöitä on varattu töihin. Ratkaisevaa on se, että tietyllä työntekijällä on sellaista ammattitaitoa, jota ei voi korvata lyhyelläkään koulutuksella, jos henkilö lähtisi sodan takia palvelukseen.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 14.5. klo 23:een saakka.