Hyppää sisältöön

Kohdistaako Venäjä Suomeen hybridivaikuttamista Nato-hakemuksen jälkeen? Kysyimme arviota puolustusvaliokunnan hämäläisjäseniltä

Hämäläisedustajat pitävät mahdollista Nato-hakemusta yhtenä Suomen historian suurimmista ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta.

Suomen historiallinen ratkaisu sotilaallisesta liittoutumisesta on syntymässä tällä ja ensi viikolla. Kuva: Alamy / All Over Press

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kannattavat Suomen sotilaallista liittoutumista. Torstaina aamupäivällä antamassaan yhteisessä lausunnossaan Niinistö ja Marin toteavat, että Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi.

Hämeen kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, perussuomalaisten Jari Ronkainen Hollolasta arvioi, että sekä kansanedustajat että kansalaiset ovat saaneet riittävästi tietoa Natosta ja siihen liittymisestä. Ronkainen oli aiemmin Natoon liitymistä vastaan, mutta Ukrainan sota muutti mielipiteen asiassa.

– Olen aiemmin ollut sitä mieltä, että Suomi olisi ollut Natossa antavana osapuolena. Nyt kun tilannetta ajattelee niin, että mitä jos Suomi olisi vastaavassa tilanteessa kuin Ukraina. Mekin olisimme varmasti saaneet materiaaliapua, mutta emme olisi saaneet ilmavoimille tukea, eikä joukkoja tänne Suomen maaperälle eli tässä tilanteessa pohdin Nato-asiaa paljon syvällisemmin, kertoo Jari Ronkainen.

Hämäläiskansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen, kokoomuksen Timo Heinonen Lopelta pitää päätöstä yhtenä Suomen historian suurimmista sekä ulkopolitiikan että erityisesti turvallisuuspolitiikan näkökulmasta.

Heinonen uskoo, että päätös Nato-jäsenyydestä ei aiheuttaisi Venäjän suunnalta dramaattisia vaikuttamisyrityksiä Suomeen. Venäjällä on kuitenkin Heinosen mukaan ymmärretty, että Suomi on ollut erittäin lähellä Natoa jo pitkään ja ratkaisut on käytännössä tehty jo kauan sitten.

– Varmasti tulemme näkemään verkkohäirintää ja tämän tyyppistä vaikuttamista Suomeen, Ruotsiin ja ehkä myös ratifiointia tekeviin Nato-maihin. Jos jotain tapahtuisi rajoillamme, niin se voisi olla välineellistettyä hybridivaikuttamista pakolaisten kustannuksella, arvioi Heinonen.

Myös kansanedustaja, sosiaalidemokraattien Mika Kari Lahdesta sanoo, että 12. toukokuuta 2022 on merkittävä päivä, sillä presidentin ja pääministerin ilmoitusten jälkeen käynnistyy Nato-harkinnan loppusuora.

– Lauantaina sosiaalidemokraattien puoluevaltuusto kertoo näkemyksensä Nato-kysymykseen. Tämä pohjalta Ruotsin sosiaalidemokraatit muodostavat kantansa sunnuntain aikana, kertoo Mika Kari, joka on myös eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen ja tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtaja.

Mika Kari toivoo, että suomalaiset eivät reagoi Venäjän mahdollisiin vaikuttamisyrityksiin.

– Tärkeä ohje on se, että emme levitä virheellisiä tai valheellisia viestejä eteenpäin sosiaalisen median puolella ja muutenkin toimimme sellaisella hyvällä suomalaisella asenteella eli otamme tilanteen rauhallisesti.