Hyppää sisältöön

Analyysi: Presidentin ja pääministerin Nato-lausunnossa herättää huomiota kiire ja hoputus

Tänään aamupäivällä julkaistut kahdeksan riviä presidentti Sauli Niinistöltä ja pääministeri Sanna Marinilta kääntävät käytännössä Suomen selän Venäjälle, arvioi politiikan toimittaja Pirjo Auvinen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) tuomitsivat Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Aamupäivällä Suomen Nato-keskustelu sai uuden virallisuusasteen. Presidentti ja pääministeri ilmoittivat kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä, jota Venäjän tiedetään vastustavan.

Suomi aikoo käyttää sitä itsenäisen valtion oikeutta tehdä omat turvallisuusratkaisunsa. Venäjä on joulukuusta lähtien halunnut rajoittaa sitä.

Presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) yhteisviesti (siirryt toiseen palveluun) on lyhyt ja ytimekäs. Kevätkuukaudet on käytetty Nato-keskusteluun kotimaassa ja yhteydenpitoon Nato-maiden ja Ruotsin kanssa.

Valtiojohdon mielestä nyt on päätösten aika.

Niinistön ja Marin mielestä Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja Naton jäsenenä Suomi vahvistaisi puolustusliittoa.

Ensi tilassa ja ripeästi

Se, mikä Niinistön ja Marinin yhteislausunnossa herättää huomiota, on kiire ja hoputus. Niinistön ja Marinin mielestä "Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi". Lisäksi he toivovat, että ratkaisun tarvitsemat "kansalliset askeleet otetaan ripeästi" eli selkosuomella lähipäivien eduskuntakäsittely saisi heistä olla rivakka.

Aikatauluohjeistus tuntuu poikkeuksellisen painokkaalta siksi, että eduskunta on jo suunnitellut aloittavansa asian käsittelyn maanantaina eli heti sen jälkeen kun presidentti ja hallitus ovat omat viralliset päätöksensä sunnuntaina tehneet.

Puhemies Matti Vanhasen (kesk.) mukaan asia käsitellään ripeästi, mutta mielikuvaa paniikissa tehdystä ratkaisusta ei saa syntyä. Aamupäivän Ylen erikoislähetyksessä Vanhanen kuvasi päätöstä niin historialliseksi, että kansanedustajien puheenvuoropyyntöjä varmasti riittää. Vanhanen ei kuitenkaan usko, että Nato-jäsenyydet vastustajat järjestäisivät jarrutuskeskustelua.

Demarikokoukselle outo luonne

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on Suomessa pyritty tekemään ilman suuria riitoja ja erimielisyyksiä. Presidentti ja pääministeri esiintyivät yhdessä heti Venäjän hyökäyttyä Ukrainaan. Niin he todennäköisesti tekevät myös sunnuntaina hallituksen ulkopoliittisen valiokunnan ja valtioneuvoston istunnon jälkeen. Perustuslain yhteistoiminta-kirjausta toteutetaan siis millilleen.

Ainoa porukka, joka nyt joutuu outoon rooliin on pääministerin oma puolue SDP, joka ei ole vielä ottanut virallista kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen. SDP:n puoluevaltuustolla on lauantaina ylimääräinen kokous, jonka ainoa aihe on Nato. Niinistön ja Marinin tämänpäiväisen lausunnon jälkeen puolue ei voi tehdä muuta kuin kannattaa Nato-jäsenyyttä. Muu olisi ennenkuulumatonta. Voi olla, että jonkun demarin mielessä käy vertaus kumileimasimeen.

Ruotsi kirii kiinni tai ohi

Ruotsin ulkoministeri Ann Linde (sd.) sanoi (siirryt toiseen palveluun) heti Niinistön ja Marinin lausunnon jälkeen, että Suomen kanta on vaikuttanut Ruotsin huomenna julkistettavaan parlamentaariseen Nato-selvitykseen ja vaikuttaa Ruotsin Nato-päätökseen. Ruotsin valtiopäivillä eli sikäläisessä eduskunnassa järjestetään maanantaina ylimääräinen istunto Nato-jäsenyydestä. Ruotsin hallitus saattaa saada oman Nato-hakemuksensa matkaan vielä maanantaina.

Suomessa eduskunta aloittaa oman keskustelunsa maanantaina ja ratkaiseva äänestys olisi tiistaina. Tunneilla tai päivillä ei kuitenkaan ole merkitystä, sillä Naton päässä jäsenyyshakemukset käsitellään rinnakkain ja ilmeisen ripeästi.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Uutispodcast sukelsi Ylen arkistoihin ja katsoi, miten Niinistön Nato-kanta on vuosien mittaan elänyt. Entä milloin Niinistö oikein teki lopullisen päätöksen siitä, että Suomen on syytä hakeutua Natoon?

Ilkeyksien aika alkoi tänään

Suomen asema muuttui tänään, kun valtiojohto ilmoitti haluavansa vaihtaa sotilaallisen liittoutumattomuuden puolustusliiton jäsenyyteen.

Venäjän on ounasteltu reagoivan muutokseen erilaisin hybridi-kiusoin. Ennakkovaroitus ilkeyksistä saatiin jo silloin kun Ukraina presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui (siirryt toiseen palveluun) eduskunnalle huhtikuun alussa. Silloin sekä ulkoministeriön että puolustusministeriön verkkosivut lakkasivat toimimasta palvelunestohyökkäysten takia.

Niin kutsuttu harmaa aika alkoi tänään. Sillä tarkoitetaan aikaa, jolloin halu Nato-jäsenyyteen on ilmaistu, mutta jäsenyyden toteutumista on vielä odotettava.

Sekä Niinistö että Marin ovat jo aiemmin varoittaneet, että Venäjä voi reagoida Suomen Nato-hankkeeseen laajamittaisin ilkeyksin. Kaikkia haavoittuvuuksia on mahdotonta edes kuvitella. Ehkä hoputukset ripeästä käsittelystä liittyvät juuri niihin.

Lue lisää:

.
.