Hyppää sisältöön

Ukrainan euroviisukappaleessa yhtäläisyyksiä perinteisen kolttasaamelaisen leu'ddin kanssa – samankaltaisuutta selittänee leu'ddin itäeurooppalainen säveltausta

Norjan Kautokeinossa asuva Egil Keskitalo huomasi jotain tuttua Ukrainan tämän vuoden euroviisukappaleessa. Stefania-kappaleella ja kolttasaamelaisella leu'ddilla on sama sävelpohja, uskoo saamelaismusiikin tutkija.

Egil Keskitalo (oik.) havaitsi samoja piirteitä Ukrainan euroviisukappaleen ja ikivanhan kolttasaamelaisen leu'ddin välillä. Kuva: EBU / CORINNE CUMMING, Beaivváš-teatteri

Saamelainen näyttelijä ja muusikko Egil Keskitalo höristi korviaan tiistai-iltana Euroviisujen ensimmäistä semifinaalia katsoessaan. Tämän vuoden ennakkosuosikkimaa Ukrainan kappaleessa oli Keskitalon mielestä jotain hyvin tuttua.

Ukrainan edustaja Kalush Orchestra on yhdistänyt Stefania-kappaleessaan niin räppiä kuin ukrainalaista kansanmusiikkia.

– Huomasin Ukrainan edustajan esiintyessä, miten heidän kappaleensa lauluosuuden alkaessa melodia kuulosti niin tutulta ja olen sen kuullut aiemmin, kertoo Keskitalo.

Keskitalon mielestä Ukrainan euroviisukappaleessa on hyvin samanlainen melodia kuin kolttasaamelaisen Anastasia Gerasimovan vanhassa Evvan, Konrad âʹlǧǧ -nimisessä leu'ddissa.

– Se ei missään nimessä herättänyt negatiivisia tunteita, sillä oli hienoa kuulla se Euroviisujen kokoisessa musiikkikilpailussa, sanoo Keskitalo.

Lyhyt näyte Kalush Orchestran Stefanie-kappaleesta ja Anastasia Gerasimovan leu'ddista on kuunneltavissa Yle Areenasta kuukauden ajan.

Kolttasaamelaisissa leu'ddeissa paljon itäeurooppalaisen musiikin vaikutusta

Ukrainan euroviisuedustaja Kalush Orchestra on noussut tämän vuoden kilpailun yhdeksi ennakkosuosikiksi. Heidän kisakappaleensa Stefania on noussut Ukrainassa jopa kansallislaulun asemaan.

Mutta mitä yhteistä ukrainalaisella kansanmusiikilla ja pienen vähemmistökansan, kuten kolttasaamelaisten leu'dd-perinteellä voi olla?

Kalush Orchestran euroviisukappale on noussut jopa kansallislaulun asemaan Ukrainassa. Kuva: Corinne Cumming / EBU

Egil Keskitalolle juuri tämä leu'dd on tullut työn puolesta tutuksi. Keskitalo oli mukana Norjan saamelaisen Beaivváš-kansallisteatterin joikuihin perustuvassa näytöksessä, jossa Anastasia Gerasimovan leu'dd oli osa esitystä. Keskitalo pohtii, voiko Gerasimovin leu'ddissa olla slaavilaisen kansansävelmän vaikutuksia.

Kolttasaamelaisten omaa musiikkiperinnettä leu'ddia tosin ei ole juuri koskaan nähty näin kansainvälisellä areenalla. Leu'ddit ovat kuin eeppisiä joikuja, joissa tarinankerronta on suuressa pääosassa. Useat leu'ddit ovat myös saaneet vaikutusta niin itäeurooppalaisista kuin venäläisistä kansansävelmistä.

Lue lisää:

Oulun yliopiston Giellagas-instituutin tutkijatohtori ja musiikintutkija Marko Jouste vahvistaa Keskitalon ajatukset.

– Kolttasaamelaisissa leu'ddeissa on käytetty paljon venäläisiä ja karjalaisia melodioita ikään kuin pohjana. Tälle ilmiölle löytyy paljon historiallisia lähteitä esimerkiksi vanhoista äänitteistä, kertoo Jouste.

Leu'dd-asiantuntija Marko Jouste nuotinsi Gerasimovan ja Kalush Orchestran kappaleista lyhyen näytteen. Jousteen mukaan melodia varioi paljon ja tämä nuotinnos on vain yksi lyhyt näyte esityksestä. Kuva: Marko Jouste
Saamelaismusiikin tutkija Marko Jouste analysoi Kalush Orchestran ja kolttasaamelaisen leu'ddin yhteyttä. Vaikka euroviisukappaleessa ei ole syytä epäillä plagiointia, löytyy maailmalta esimerkkejä alkuperäiskansamuusikin kulttuurisesta omimisesta, painottaa Jouste.

Jouste on tutkinut kolttasaamelaista musiikkiperinnettä jo 15 vuoden ajan. Hän pitää todennäköisenä, että ensimmäisen maailmansodan jälkeen tsaarin sotajoukoissa palvelleet kolttasaamelaiset palasivat sodasta ja toivat mukanaan uusia tarttuvia sävelmiä ja käyttivät niitä myös leu'ddien sävelminä.

– Ajatus siitä, että Gerasimova olisi aikoinaan ottanut tällaisen slaavilaisen melodian omaan leu'ddiinsa tuntuu hyvin luontevalta. 90-luvulla leu'ddia äänittäessä hän oli jo elänyt pitkään venäläisessä ja neuvostoliittolaisessa kulttuurissa, pohtii Jouste.

Oli miten oli, Egil Keskitalon mielestä kansanmusiikin nouseminen euroviisulavoille on todella merkittävää, ja siksi myös hän on iloinen Ukrainan esityksestä. Kuinka korkealle tämä Keskitalon korvaa hivelevä laulu sijoittuu Euroviisuissa, se selviää lauantai-iltana 14. toukokuuta. Lähetys alkaa kello 22.00.