Hyppää sisältöön

Historian tunnilla Anne Frankin taloon ja ympäristöopin tunnilla melomaan Antarktikselle – virtuaalitodellisuuden elämykset auttavat oppimaan

Valtakunnallisesti virtuaaliteknologiaa opetuksessa hyödyntäviä kouluja on vasta vähän. Opetushallitus tukee miljoonilla vuosittain koulujen oppimisympäristöjen kehittämistä.

Nelli Puttonen Vr-lasit päässä.
Nelli Puttonen on VR-lasien avulla uimassa meressä.

– Oi, delfiinit tulevat ihan lähelle! Uskomatonta uida niiden kanssa, huudahtaa lukion ykkösluokkalainen Nelli Puttonen.

Vieressä luokkakaveri Joel Hänninen ihmettelee Rio de Janeiron väenpaljoutta ja Jeesus-patsaan kokoa.

Lukiolaisten elämysmatkat onnistuvat luokkahuoneesta virtuaalisen todellisuuden (VR) avulla. Molemmilla on päässään VR-lasit, jotka mahdollistavat todentuntuiset kokemukset.

Hännisen mielestä lasit päässä saa asioista enemmän näkemyksiä kuin vain katsomalla kuvia kirjasta.

– Uskon, että sillä voi olla koulumenestyksen kannalta positiiviset vaikutukset.

Nelli Puttonen ja Joel Hänninen uskovat, että VR-laseilla opintoihin saa uusia näkökulmia. Lisäksi niiden avulla voi kokeilla erilaisia asioita. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Konnevedellä Lapunmäen yhtenäiskoulun ja lukion oppilaita on tänä vuonna päässyt myös esimerkiksi vierailulle Anne Frankin taloon tai melomaan Antarktikselle.

Tammikuussa kouluun valmistui school lab -luokka, jossa voi virtuaalilasien lisäksi kuvata ja leikata videoita tai ohjelmoida robotteja. Ensimmäiset virtuaalilasit tulivat kouluun vuosi sitten.

Virtuaaliteknologiaa opetuksessa hyödyntäviä kouluja on Suomessa vasta muutamia, vaikka yleisesti uutta teknologiaa kouluissa käytetäänkin runsaasti. Opetusneuvos Kimmo Koskinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo, että Konneveden lukio on yksi edistyneimmistä lukioista uusimman teknologian hyödyntämisessä.

– Tähän mennessä virtuaalitodellisuutta on hyödynnetty opetuksessa lähinnä koulujen piloteissa. Kannustan kovasti opettajia yhdessä opiskelijoiden kanssa ottamaan virtuaalitodellisuuden mukaan opetukseen.

Kyse ei ole pelkästä kannustuspuheesta vaan tiedosta: tutkimusten mukaan vuorovaikutuksen kautta syntyvästä kokemuksellisesta oppimisesta on paljon hyötyä (siirryt toiseen palveluun).

Konneveden lukion rehtori **Anna-Maria Nurmi **sanoo, että se esimerkiksi syventää oppimista, helpottaa muistamista ja auttaa ymmärtämään käsitteitä. Samalla opiskelijan tyytyväisyys, luovuus ja itseohjautuvuus lisääntyvät.

Rehtori Anna-Maria Nurmi toivoo, että uusi tekniikka houkuttelisi myös opiskelijoita. - Vaikka lukiomme on syvissä metsissä, se ei tarkoita, että olisimme mitenkään ajasta jäljessä, vaan olemme ihan kehityksen aallonharjalla, sanoo Nurmi. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

– On aivan eri asia päästä itse kokemaan asioita, kuin katsoa niitä videolta tai kirjasta, hän sanoo.

Tutkimuksen mukaan parhaat oppimistulokset syntyvät pelipohjaisesta virtuaalitodellisuudesta.

Vaihtelua konkreettisella tekemisellä

Konneveden lukiossa pyritään toteuttamaan opetussuunnitelman tavoitetta yhdistää oppiaineita. Ykkösluokkalaiset Nelli Puttonen ja Emma Flander käyttävät filosofian dilemmojen esittelyyn tieto- ja viestintätekniikassa (TVT) opittuja taitoja: videon kuvaamista ja leikkaamista.

Puttosen mielestä konkreettinen tekeminen on hyvää vaihtelua kirjoittamiselle ja laskemiselle.

– Tämän ansiosta meillä on hyvät TVT-taidot työelämässä.

Flanderin mielestä uudenlainen tekeminen auttaa myös jaksamaan.

Konnevedellä on kehitetty innovativiisia oppimisympäristöjä päämäärätietoisesti 1990-luvun lopulta lähtien. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

– Lukio-opiskelu on muuten aika raskasta.

Virtuaalilaseja nuoret eivät ole vielä juuri päässeet kouluaineissa testaamaan, mutta he uskovat, että jatkossa niiden tarjoamat elämykset tuovat helpotusta monien asioiden omaksumiseen.

Myös Joel Hännisen kokemukset VR-laseista rajoittuvat pääasiassa hyppytuntien pelailuihin.

– Olen päässyt esimerkiksi Spidermanina hyppimään Manhattanin katoille.

Joel Hänninen, Nelli Puttonen (keskellä) ja Emma Flander toivovat pääsevänsä käyttämään jakossa virtuaalitodellisuutta opinnoissa ensimmäistä vuotta enemmän. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Puttonen toivoo, että jatkossa kouluun tulisi sovellus, jonka ansiosta matemaattisia kuvioita voisi piirtää VR-lasien avulla. Flander puolestaan toivoisi pääsevänsä biologian tai kemian tunnilla kurkistamaan atomin sisään.

Rahat VR-laseihin Opetushallitukselta

Konneveden lukiossa digitalisaatio ja uusien teknologioiden hyödyntäminen aloitettiin jo 1990-luvun lopulla.

VR-lasit päästiin hankkimaan, kun lukio sai Opetushallitukselta reilut 70 000 euroa tukea innovatiivisten oppimisympäristöjen kehittämiseen. Kunnan maksettavaksi jäi alle 10 000 euroa.

Konnevedellä on VR-laseja niin paljon, että niitä riittää käytettäväksi luokalliselle oppilaita yhtä aikaa. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Kun Nurmi aloitti Konneveden lukion ja Lapunmäen yhtenäiskoulun rehtorina, hanke putosi heti hänen syliinsä. Tukirahat oli jo saatu, ja Nurmen tehtäväksi jäivät laitehankinnat. Hän myöntää olleensa aikaisemmin vastarannan kiiski, kun kyse oli uudesta tekniikasta.

– Olen opetellut uudet asiat, mutta olen suhtautunut epäillen niiden hyötyihin. Nyt olen joutunut myöntämään, että olin väärässä. Virtuaalinen todellisuus on avannut silmät.

Uuteen tekniseen asiaan suhtautumista piti myös luokanopettaja ja yläkoulun englannin opettaja Mervi Matero-Puttosen pohtia.

Englannin opettaja Mervi Matero-Puttonen uskoo, että virtuaalitodellisuus antaa hyvän mahdollisuuden kielten oppimiseen, kun oppilaat pääsevät kuulemaan autenttista kieltä. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

– Pelimaailma on minulle täysin vieras. Siitä huolimatta päätin ottaa avoimen asenteen ja se oli hyvä päätös. Virtuaalinen maailma on ihan mieletön.

Opetushallitus myöntää tukea varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukioiden kehitystyöhön 4,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Viime vuosina virtuaalisia oppimisympäristöjä on luotu myös muun muassa Muuramen lukiossa, Kuopion klassillisessa lukiossa sekä Schildtin ja Lyseon lukioissa Jyväskylässä.

.
.