Hyppää sisältöön

Analyysi: Ruotsin Nato-raportti johdattelee kohti jäsenyyttä

Ruotsin valtiopäiväpuolueiden selvitys on niin Nato-myönteinen, ettei hallitus voi muuta kuin hakea jäsenyyttä, kirjoittaa politiikan toimittaja ja Ylen seuraava Skandinavian-kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen.

Ruotsin valtiopäiväpuolueista kaksi vastustaa Nato-jäsenyyttä, viisi kannattaa ja pääministeripuolue sosiaalidemokraatit päättävät kantansa sunnuntaina. Kuva: Henrik Montgomery / EPA

Ruotsi havahtui Nato-jäsenyyden pohtimiseen vasta viikkoja sen jälkeen kun Venäjä oli rikkonut kaikkia kansainvälisiä sopimuksia ja aloittanut sodan itsenäistä Ukrainaa vastaan.

Sen jälkeen ruotsalaispuolueet eivät sitten olekaan hidastelleet parlamentaarisen turvallisuuspoliittisen arvion kirjoittamisessa. Tänään perjantaina raporttia (siirryt toiseen palveluun)olivat esittelemässä kaikki kahdeksan valtiopäiväpuoluetta, joista vain kaksi, vihreät ja vasemmistopuolue vastustaa Ruotsin hakeutumista puolustusliitto Naton jäseneksi. Kaikki oikeistopuolueet, myös ruotsidemokraatit, liputtavat Nato-hakemuksen puolesta.

Ja se viimeinen eli sunnuntaina kantansa päättävä pääministeripuolue sosiaalidemokraatit ei näyttäisi voivan raportin jälkeen tehdä mitään muuta kuin kannattaa Natoon liittymistä.

Naton tuomaan turvaan eivät muut vaihtoehdot yllä

Ruotsin Nato-raportti jakautuu kahteen osaan. Kuvauksen turvallisuuspoliittisen ympäristön muutoksesta allekirjoittavat kaikki puolueet.

Siinä annetaan karu kuva Venäjän viime vuosien ja vuosikymmenten kehityksestä. Eikä tulevaisuus näytä sen paremmalta, sillä Venäjän uskotaan muuttuvan yhä totalitaarisemmaksi. Kansa eristetään yhä tiukemmin muusta maailmasta ja sosioekonomiset ongelmat kasvavat. Venäjän sisäisellä taantumisella ja ulkoisilla aggressioilla on raportin mukaan yhtä selvempi kytkös.

Raportin julkistustilaisuudessa puolustusministeri Peter Hultqvist (sd.) sanoi, että turvallisuustilanne on muuttunut perusteellisesti, sota Ukrainassa voi jatkua kauan ja tilanne voi pahentua nykyisestä.

Ruotsilla on voimassa parisenkymmentä kahden tai useammanvälistä yhteistyösopimusta, joista viime vuosina tiivistynyt puolustusyhteistyö Suomen kanssa kuvataan erityisen tärkeäksi nyt, kun turvallisuustilanne Itämeren alueella on heikentynyt.

Suomen ja Ruotsin Nato-kumppanuus on yhä likeisempää, USA-yhteyttä korostetaan, samoin mainitaan kolmikantainen USA–Ruotsi–Suomi-yhteistyö. Tuoreimpana listalla on Ison-Britannian ja Ruotsin välinen avunantosopimus alkuviikolta.

Mutta kymmenistä sopimuksista huolimatta mikään niistä ei raportin mukaan turvaisi pahan paikan tullen eli esimerkiksi jos Ruotsiin hyökättäisiin. Siinä ei myöskään nähdä mahdollisuuksia luoda sellaisia uusia maaryhmittymiä, jotka voisivat tarjota toisilleen turvatakuita.

Jos Ruotsi joutuisi varmistamaan turvansa yksin, puolustumenot olisi nostettava neljään prosenttiin BKT:stä eli yli kaksinkertaisiksi nykypäätöksiin verrattuna.

Ruotsin raportin päätelmä on sama kuin presidentti Sauli Niinistön: Riittävin turva tulee Natosta.

Suomen rooli olennainen

Raportin julkistamistilaisuudessa Suomi vilahteli jos nyt ei ihan joka lauseessa niin melkein.

Ulkoministeri Ann Linde (sd.) esimerkiksi kertoi, että ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) osallistui parlamentaarisen ryhmän ensimmäiseen kokoukseen. Nato-jäsenyyden ei arvioida estävän Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön kehittämistä vielä nykyisestäkin.

Raportissa Ruotsin aseman arvioidaan heikkenevän, jos Suomi liittyy Natoon, mutta Ruotsi ei. Myös kahdenvälisen puolustustyön arvioidaan siinä tilanteessa hiipuvan.

Nato-pöytiin vaikuttamaan

Ruotsin puolueista vihreät ja vasemmistopuolue eivät jaa raportin johtopäätöksiä, vaan vastustavat Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Vasemmistopuolueen Håkan Svennelingin mukaan tarvitaan miksroskooppi, jota raportista löytyisi jotain Nato-kriittistä.

Ja etuja raportissa kieltämättä luetellaan paljon. Kärjessä on artikla viiden tuoma turva eli jos Nato-maa Ruotsiin hyökättäisiin, muut jäsenmaat tulisivat puolustamaan. Raportin mukaan pelkkä Nato-pelote pysäyttäisi kaikki sotaisat aikeet.

Jos Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon, Pohjois-Eurooppaan syntyisi yhtenäinen alue, jonka puolustuspoliittiseen suunnitteluun uudetkin jäsenmaat osallistuisivat.

Jäsenenä Ruotsi pääsisi myös vaikuttamaan Nato-operaatioihin ja voisi jatkaa Naton sisällä työtään ydinaseiden rajoittamiseksi. Etujen lista on pitkä.

Ruotsi ja Suomi nyt haavoittuvimmillaan

Raportin jälkeen on vaikea kuvitella, että Ruotsin sosiaalidemokraattien puoluehallitus päätyisi sunnuntaina muuhun ratkaisuun kuin kannattamaan Nato-jäsenyyttä.

Ja Ruotsin ulkoministeri Ann Linde kertoi selityksen sille, miksi myös Ruotsi toimii nyt pikavauhtia. Linden mukaan juuri nyt kun jäsenyyttä harkitaan, mutta mitään ei ole päätetty, maa on kaikkein haavoittuvin ulkoisille uhille.

Voit keskustella aiheesta 14.5. kello 23:een saakka.

Lue lisää: