Hyppää sisältöön

Asiantuntija uskoo, että Turkki pyrkii lypsämään Nato-mailta vastapalveluksia – "Nopea hakemuskäsittely ei ole välttämättä realismia"

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija ja Turkin asiantuntija Toni Alaranta sanoo, että Turkissa nähdään poliittisen pelin paikka, kun Suomen ja Ruotsin odotetaan hakevan ensi viikolla puolustusliitto Naton jäseneksi. Turkki on kuitenkin liennyttänyt suhteitaan suuriin Nato-maihin viime aikoina. 

Turkin Erdoğan: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys olisi virhe
Turkin Erdoğan: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys olisi virhe

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan lausui tänään perjantaina, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys olisi virhe eikä Turkki voi kannattaa maiden jäsenyyttä.

Turkki voisi vastustuksellaan kaataa Suomen mahdollisen jäsenhakemuksen. Suomen ja Ruotsin odotetaan hakevan puolustusliitto Naton jäsenyyttä ensi viikolla.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta kuitenkin pitää Erdoğanin kommentteja odotettuina, sillä Turkki näkee tilaisuuden neuvotella itselleen tärkeistä kysymyksistä ja myönnytyksistä muiden Nato-maiden kanssa.

– Turkin lehdistössä on mainittu muun muassa Pohjois-Kyproksen tunnustaminen, PKK:n eli Kurdistanin työväenpuolueen toiminnan kitkeminen Euroopan maista, Gülen-liikkeen kitkeminen ja erilaisten asevientikieltojen purkaminen, Alaranta listaa.

– Oletan, että Turkki haluaa neuvotella kaikista näistä.

Esimerkiksi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on toistellut julkisuudessa, miten nopeasti Suomen ja Ruotsin mahdolliset jäsenhakemukset voitaisiin käsitellä.

– Tämä osoittaa selvästi, että Suomen ja Ruotsin hakemusten nopea käsittely ei ole välttämättä sillä tavalla realismia kuin aiemmin on ajateltu, Alaranta sanoo.

Turkin vastustus kärjistäisi suhteet länsimaihin

Alarannan mukaan Erdoğanin kommenteilla on lopulta vähän tekemistä Suomen tai Ruotsin kanssa. Toki Turkki muistaa kritiikin toimilleen esimerkiksi Syyrian kurdialueilla.

– Ruotsi varsinkin on tukenut (lausunnoilla) Syyrian kurdiryhmiä ja kritisoinut Turkin operaatioita. Mutta Suomi ja Ruotsi ovat aika pieniä toimijoita, Alaranta toteaa.

Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan Turkki on tasapainoillut osapuolten välillä. Venäjä ja Ukraina ovat Turkille tärkeitä kumppaneita. Venäjän ja Ukrainan edustajat ovat neuvotelleet Istanbulissa ja presidentti Erdoğan on kutsunut molempien maiden presidentit saman pöydän ääreen.

Alarannan mukaan tasapainopolitiikka on Turkille tärkeää.

– Turkki ilmoitti aiemmin, että Mustallamerellä tilannetta ei saa kiristää enempää, ja tulee keskittyä konfliktin liennyttämiseen. Nyt voi olla, että he tulkitsevat tämän (Suomen ja Ruotsin mahdollisten Nato-jäsenyyshakemusten) kiristävän konfliktia, Alaranta sanoo.

Turkki on pyrkinyt nousemaan rauhanvälittäjän asemaan, mutta toisaalta maata itsevaltaisesti hallinneella Erdoğanilla on ensi vuoden kesäkuussa edessään presidentinvaalit.

Alarannan mielestä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden vastustaminen tai jopa blokkaaminen olisi outo peliliike nykyisessä tilanteessa. Turkki on viime aikoina pyrkinyt parantamaan suhteitaan suuriin Nato-maihin, kuten Yhdysvaltoihin, Saksaan ja Ranskaan.

– Jos Turkki yksinään vastustaisi, kun kaikki muut suhtautuvat myönteisesti, se kärjistäisi Turkin ja suurten länsimaiden suhteet uudestaan ihan äärimmilleen, Alaranta pohtii.

– Oletan, että tämä on sisäpoliittista uhoa: hän osoittaa kannattajilleen, että hän voi sanoa länsimaille mitä vain. Toisaalta kyseessä on vastapalvelustaktiikka, että jotain pitää saada siitä, että Turkki myöntyy.

Lue lisää: