Hyppää sisältöön

Kun väestöhälyttimiä testattiin keväällä, suuri osa pysyi mykkänä – nyt syy on selvinnyt eikä edes kyberhyökkäys vaientaisi sireenejä Helsingissä

Maaliskuussa vaaramerkkien koesoitoissa Helsingissä havaittiin laajoja vikoja, osa hälyttymistä pysyi yllättäen mykkinä.

Väestöhälyttimiä on koko Suomessa lähes tuhat, Helsingissä neljäkymmentä. Kuvassa Helsingin Herttoniemen hälytin. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Helsingin alueella olevat väestöhälyttimet toimivat jälleen lähes moitteettomasti.

Maaliskuussa vaaratiedotteiden koesoitoissa havaittiin laajoja vikoja, kun suuri osa hälyttimistä pysyi mykkinä eri puolilla kaupunkia.

Vika on saatu korjattua ja Helsingin pelastuslaitoksen mukaan viimeisimmässä koesoitossa toukokuun alussa enää vain kaksi sireeniä ei toiminut kunnolla. Sireeneitä on Helsingin alueella yhteensä 40.

Pelastuslaitoksen oma henkilökunta on nyt itse kuunnellen varmistanut, että hälytykset ovat kuuluneet kaikkialla.

Järjestelmät eivät keskustelleet toistensa kanssa oikein

Kevään ongelmien syyksi on paljastunut vika väestöhälyttimiä ohjaavassa tietojärjestelmässä.

Maanantain 7.3. koesoiton epäonnistuminen johtui siitä, että Hätäkeskuslaitoksen lähettämä ohjauskäsky saavutti vain osan Helsingin pelastuslaitoksen väestöhälyttimistä.

– Hätäkeskuslaitoksen lähettämät hätäkeskusviestit eivät tulleet perille, vaan siellä oli tietojärjestelmien asetuksissa vikaa, sanoo Helsingin pelastuslaitoksen viestintäyksikön päällikkö Anna Lehtiranta.

Hätäkeskuslaitoksen ja Helsingin pelastuslaitoksen järjestelmät eivät keskustelleet toistensa kanssa riittävän hyvin.

– Vika oli sellainen, että nämä kaksi järjestelmää eivät keskustelleet keskenään oikealla tavalla eli ei voi sanoa, oliko syytä siellä vai täällä päässä, Lehtiranta sanoo.

Koko maassa joka kymmes hälytin ei toiminut

Suuri osa sireeneistä ei siis soinut, mutta tarkkaa tietoa siitä, montako hälytintä Helsingissä jäi mykäksi, ei ole. Todennäköisesti niitä oli kuitenkin paljon.

– Kansalaispalautteen mukaan niitä oli paljon. Vika oli niin epämääräinen, että sitä ei ollut aikaisemmin ilmaantunut. Meillä ei ollut vielä silloin omaa henkilöstöä kuuntelemassa hälyttimiä, joten emme voi sitä varmaksi sanoa.

Helsingin lisäksi myös muualla maassa oli ongelmia, sillä koko maan lähes tuhannesta hälyttimestä lähes sata ei tuolloin toiminut.

Vaaramerkin pitäisi kuulua Helsingin kaupungin jokaisella alueella. Hälyttimiä testataan kuukausittain. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Kyberhyökkäyksen iskiessä hälyttimet voidaan käynnistää käsin

Jos tietojärjestelmiin kohdistuisi kyberhyökkäys, eikä sireenien käynnistyksessä käytettävä Hätäkeskuslaitoksen lähettämä ohjauskäsky onnistuisi, pelastusviranomaiset pystyisivät käynnistämään väestöhälyttimet myös manuaalisesti omista tiloistaan.

– Eli jos hätäkeskuslaitoksen järjestelmien kautta tuleva viesti ei tavoita väestöhälyttimiä, meillä on keinot käynnistää ne, vakuuttaa Lehtiranta.

Viranomaisilla on käytössään myös viranomaisten välistä viestintää varmistava oma tietoverkko (Virve), jos tavanomaiset tietoverkot kaatuvat – vaikkapa juuri kyberhyökkäyksen seurauksena.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 15.5. kello 23:een asti.

Lue myös: