Hyppää sisältöön

Erdoganin kielteinen kanta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen ei vastaa Haaviston aiemmin kuulemaa – "Tarvitaan kärsivällisyyttä", ministeri sanoo

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho yhdistää Erdoğanin moitteet Ruotsin ulkopolitiikkaan.

Haavisto: Tarvitsemme kärsivällisyyttä
Haavisto: Tarvitsemme kärsivällisyyttä

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kommentoi melko harvasanaisesti Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin kielteistä kantaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen.

Haaviston mukaan Nato-prosessissa tarvitaan kärsivällisyyttä ja siinä pitää edetä askel kerrallaan.

– Tämänkaltaisissa prosesseissa tarvitsemme kärsivällisyyttä, eivätkä asiat tapahdu yhdessä päivässä.

Erdoğan sanoi aiemmin perjantaina, että hänellä ei ole positiivista mielipidettä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä.

Samassa yhteydessä hän arvosteli Ruotsin suhtautumista Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n sekä puoluerintama DHKP-C:n jäseniin, joita hänen mukaansa "piileskelee Ruotsissa ja Hollannissa".

Uuden jäsenmaan hyväksyminen vaati kaikkien nykyisten jäsenmaiden suostumuksen.

Haavisto kommentoi Erdoğanin näkemystä tiedotustilaisuudessa, jonka hän piti yhdessä Suomessa vierailevan Portugalin ulkoministerin João Gomes Cravinhon kanssa.

Portugali toivottaa ministerin mukaan Suomen tervetulleeksi Natoon. Hän ennakoi, että maan parlamentti tukee päätöstä.

Cravinho ei ottanut kantaa Erdoğanin puheisiin sinänsä mutta sanoi arvioivansa, että Suomen ja Ruotsin liittymiselle on Natossa vahva tuki.

Säännöllinen yhteys Turkkiin

Haavisto on ollut kevään aikana säännöllisesti yhteydessä turkkilaiskollegansa Mevlüt Çavuşoğlun kanssa ja on myös vieraillut Turkissa kahdesti.

Keskustelua voidaan jatkaa lauantaina Naton ulkoministereiden epävirallisessa kokouksessa Berliinissä.

– Minulla on ollut hyviä keskusteluita vastinparini kanssa ja Turkki on myös ilmaissut heidän positiivisen näkemyksensä Suomea kohtaan näissä keskusteluissa. Katsotaan, miten keskustelu etenee.

Haaviston mukaan on mahdollista, että Nato-prosessin aikana puolustusliittoon kuuluvat maat haluavat korostaa joitakin kysymyksiä ja tuoda esiin poliittisia näkemyksiään. Hän viittaa Kroatian presidentin Zoran Milanovićin huhtikuun lopulla esittämään vaatimukseen, että Bosnia-Hertsegovinan vaalilakia pitäisi muuttaa.

Kroatialaispresidentti vaati, että kroaattien, bosniakkien ja serbien muodostaman Bosnia-Hertsegovinan liittovaltion pitäisi antaa maan kroaateille oikeus valita omat edustajansa.

Halla-aho: En olisi vielä huolissani

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) sanoo, ettei olisi vielä huolestunut Erdoganin kommenteista. Hän arvioi, että yksittäiselle maalle olisi ison kynnyksen takana kaataa jäsenhakemus, jota kaikki muut 29 maata kannattavat.

Halla-aho sanoo, että hänelle on omien kontaktiensa kautta jäänyt voimakkaasti käsitys, ettei Turkki aio heittäytyä hankalaksi Suomen jäsenyyden suhteen.

Hän tulkitsee, että Erdoganin kommentit liittyvät ennemminkin Ruotsin ulkopolitiikkaan kuin Suomeen ja että Erdogan haluaa nostaa protestiaan esiin.

– Asiantuntijakuulemisista saamieni tietojen pohjalta arvelisin, että tässä on kyse ennen kaikkea Ruotsin historiallisesta tuen ilmauksesta sellaisille toimijoille ja järjestöille, jotka Turkki määrittelee terroristijärjestöiksi.

Suomi on pitänyt näissä kysymyksissä Halla-ahon mukaan matalampaa profiilia kuin Ruotsi, mutta välttämättä kannat eivät ole niinkään eronneet.

Suomi ja Ruotsi ovat hakemassa Naton jäseniksi ensi viikolla. Suomessa eduskunta äänestää hakemuksen jättämiseen liittyen todennäköisesti maanantaina tai tiistaina.

Lue myös: