Hyppää sisältöön

Svenska Yle paljastaa päästökompensoinnin ongelmia – kymmenet suomalaistahot ovat sijoittaneet suuria summia Ugandan epäilyttävään liesiprojektiin

Svenska Yle tutki, miten päästökompensointi toimii käytännössä: miten tuplahampurilaisen ostaminen vähentää paikallisväestön tuottamia päästöjä Ugandassa. Ugandalaiset itse eivät tiedä osuudestaan projektissa, johon muun muassa Hesburger on sijoittanut satojatuhansia euroja.

Ester Nansibirwa kompensoi muun muassa Suomessa syntyviä päästöjä. Kukaan ei ole kuitenkaan kertonut hänelle, että hän työskentelee välillisesti yhtiölle, joka myy eteenpäin hänen hiilikreditejään. Kuva: Yle/Jessica Stolzmann

Gladys Ayakaka perkaa pikkukaloja keittiössään Kampalassa. Hän aikoo paistaa ne hiilillä lämpiävällä liedellä, joka on asetettu keskelle lattiaa. Kyseessä ei ole mikä tahansa hella vaan ilmastoystävällinen, energiatehokas liesi.

– Liesi pysyy pitkään lämpimänä ja käyttää vähemmän puuhiiltä kuin vanha, Gladys sanoo.

Lieden päästövähennys myydään niin sanottuina päästöhyvitysyksikköinä. Tähän perustuu päästökompensointi. Esimerkiksi tuplahampurilaisen Suomessa synnyttämä hiilijalanjälki kompensoidaan maksamalla siitä, että Ugandassa käytetään juuri näitä ilmastoystävällisiä liesiä.

Kun ugandalaiset perheet käyttävät ilmastoystävällisiä, energiatehokkaita liesiä päästöt vähenevät verrattuna siihen, että perheet laittaisivat ruokaa perinteiseen tapaan avotulella.

Amerikkalainen Impact Carbon -yritys myy päästövähennyksiä välikäsien kautta eteenpäin esimerkiksi suomalaisille yrityksille. Yksi ostajista on Hesburger. Yritys voi vuorostaan myydä asiakkailleen päästökompensoituja tuotteita.

Svenska Ylen uusi sarja _Vihreitä hampurilaisia_näyttää, miten päästökompensointi toimii ruohonjuuritasolla.

Sarjassa toimittaja Jessica Stolzmann tutkii, miten ilmastokompensoituun hampurilaiseen käytetyt rahat vähentävät päästöjä Ugandassa. Voiko hyvän omantunnon ostaa?

Hesburger myy hampurilaisia, joiden hiilijalanjälki on hyvitetty. Miten hyvittäminen tapahtuu käytännössä?

Impact Carbon aloitti liesiprojektin Ugandassa kymmenen vuotta sitten ensimmäisten yritysten joukossa. Liedet eivät kuitenkaan olleet heidän keksintönsä. Polttoainetta vähän kuluttavia, energiatehokkaita liesiä toimitettiin alhaisen tulotason maihin kehitysapuna jo ennen kuin niitä alettiin hyödyntää ilmastokompensoinnissa.

Hyötyä ilmastolle on vaikea mitata

Tutkimusten mukaan liesiprojekti vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä. Kiistelyä on kuitenkin siitä, kuinka luotettavia mittaukset ovat.

– Ei ole mitään epäilyä siitä, että eikö tämä energiaa säästävä liesi säästäisi. Se kuluttaa vähän polttoainetta ja siitä aiheutuu pienemmät päästöt. Kysymys on siitä, onko laboratoriossa mitattu luku se oikea. Ja mikä on sitten se oikea, esimerkiksi mitä käytetään, kun niitä krediittejä aletaan myymään, sanoo professori Markku Kanninen.

Helsingin yliopistossa opettava Kanninen on Suomen johtavia ilmastoasiantuntijoita. Hän suhtautuu epäilevästi liesiprojektin arvioimiseen laboratoriomittauksilla.

Kontrolloidussa ympäristössä syntyvät päästöt eivät välttämättä vastaa kotona syntyviä päästöjä, hän väittää. Esimerkiksi polttoaineen laatu vaihtelee, joskus hiili on kuivempaa ja joskus kosteampaa.

Ilmastotutkija, Helsingin yliopiston emeritusprofessori Markku Kanninen on sitä mieltä, että sääntelyn ja valvonnan puute tekee päästökompensointihankkeiden seuraamisesta hankalaa ja usein niissä luvataan liikoja. Kuva: Yle/Alexander Uggla

Myös saksalainen Öko-instituutti ja Tukholman ympäristöinstituutti totesivat tutkimuksessaan (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2016, että liesien tuomat päästövähennykset ovat todennäköisesti liioiteltuja ja perustuvat epärealistisiin olettamuksiin.

Impact Carbonin liesiä mittaa riippumaton ulkopuolinen tarkastaja. Mittaustulosten perusteella liedet ovat 33 prosenttia tehokkaampia kuin perinteinen ruuanlaitto avotulella.

Svenska Yle otti yhteyttä mittauksia tekeviin konsultteihin. Laboratoriomittausten lisäksi konsultit käyvät Kampalassa liesien käyttäjien kodeissa tarkistamassa liesien käyttöä.

Tarkastajat ovat yllätyskäynneillään huomanneet, ettei liesiä aina käytetä vaan ne on voitu siirtää nurkkiin keräämään pölyä.

– Lieden päälle voi olla kasattuna paljon tavaraa, ne voivat olla täynnä hämähäkinseittejä tai niissä saattaa jopa asua rottia, sanoo Joseph Arineitwe Ndemere, ugandalaisen CIRCODU-yrityksen johtaja, joka aiemmin teki tarkastuksia Impact Carbonille.

Uusien liesien on korostettu olevan hyväksi perheiden terveydelle, koska niissä muodostuu vähemmän myrkyllisiä kaasuja kuin perinteisessä ruuanlaitossa avotulella. Kuva: Jessica Stolzmann / Yle

Päästövähennysten mitattavuus on vain yksi kriteereistä, joilla päästökompensointihankkeiden toimivuutta tarkastellaan, professori Markku Kanninen korostaa.

Kun tarkastellaan kaikkia kriteereitä Impact Carbonin liesihankkeen ongelmat alkavat tulla esiin.

Ugandalaiset eivät tiedä osuudestaan

Tietävätkö päästöhyvitysyksiköitä tuottavat liesien käyttäjät, että he työskentelevät epäsuorasti Impact Carbonin liesihankkeessa?

Tapasimme kaksi lieden käyttäjää Gladys Ayakakan ja Ester Nansibirwan. Naiset eivät ole saaneet liesiään ilmaiseksi vaan he olivat ostaneet ne markkinahintaan. Liedet maksavat koosta riippuen 6–9 euroa, mikä on paljon Ugandan tapaisessa alhaisen tulotason maassa.

Kun heiltä kysyy ajatuksia toiminnasta, he näyttävät yllättyneiltä.

– Ei, kukaan ole kertonut, että annan pois päästöhyvityksiä, joita syntyy keittiössäni, Ester sanoo.

– Mitä päästöhyvityksiä? En ole kuullut mistään sellaisesta, Gladys sanoo.

Kumpikaan heistä ei siis tiedä, että heidän lietensä ovat osa Impact Carbonin hanketta. Liesiostosten kuiteissa ei myöskään lue, että päästövähennysten oikeudet kuuluvat Impact Carbonille.

Kun Svenska Ylen toimittaja osti lieden kaupasta Kampalassa, myyjä ei maininnut, että liesi kuuluu päästökompensointihankkeeseen.

Gladys Ayakaka laittaa ruokaa hiililämmitteisellä, energiatehokkaalla liedellä, joka kuuluu Impact Carbonsin päästökompensaatioprojektiin. Kukaan ei ollut kertonut, että hänen keittiössään syntyy päästöhyvitysyksiköitä, joita yhtiö myy. Kuva: Yle/Jessica Stolzmann
Impact Carbonilla ei ole yksinoikeutta energiatehokkaaseen liesimalliin. Suuri osa myynnissä olevista liesistä ei kuulu mihinkään päästökompensointihankkeeseen. Kuva: Yle/Luke Dray

Ilmastotutkija Markku Kanninen on hämmästynyt siitä, ettei loppukäyttäjiä ole otettu mukaan hankkeeseen.

– On epäeettistä toimijalta jättää ilmoittamatta, että kun ostat tämän lieden niin annat oikeudet myydä tästä tämän päästövähenemän jollekin. En usko että suomalaisessa kuluttajansuojalainsäädännössä tämä menisi läpi, Kanninen sanoo.

Puutteet yllättivät amerikkalaisen toimitusjohtajan

Impact Carbonin asiakirjojen mukaan lieden ostajaa informoidaan kirjallisesti siitä, että päästöhyvitysyksiköt menevät yhtiölle.

Vapaaehtoinen päästökompensointi nojaa siihen, että jokaisella päästöhyvitysyksiköllä on vastine. Ellei loppukäyttäjä tiedä järjestelystä, samat päästöhyvitysyksiköt voidaan periaatteessa myydä myös johonkin muuhun kompensointihankkeeseen.

Kun Svenska Yle soitti Impact Carbonin toimitusjohtajalle Evan Haiglerille San Franciscoon, hän pahoitteli puutteita.

– Tietonne tulevat yllätyksenä meille. Haluamme, että liesien käyttäjät tietävät, että heidän ansiostaan ilmastoa suojellaan. Heidän pitää tuntea ylpeyttä siitä, että he vähentävät päästöjä, hän sanoo.

Evan Haiglerin mukaan on hankalaa pitää lukua kaikista liesistä, joita Ugandassa on myyty. Liesien käyttäjät muuttavat, vaihtavat puhelinnumeroita tai antavat liesiä toisille. Hankkeen piirissä on noin puoli miljoonaa liettä ugandalaisissa kodeissa, jotka näin tuottavat päästöhyvitysyksiköitä.

Kuultuaan ongelmista Hagler alkaa kaavailla, että projektissa myytäviin liesiin kiinnitettäisiin tarra, jossa kerrotaan hankkeesta. Hän haluaa varmistaa, että ostaja tietää osuutensa projektissa riippumatta siitä, mitä myyjä kertoo ostotilanteessa.

Kysyntä kasvaa kompensaatiosta riippumatta

Impact Carbon korostaa usein markkinoinnissaan, että energiatehokkaat liedet voivat tuoda suuria säästöjä tavallisille ugandalaisille.

– He voivat säästää jopa sata dollaria vuodessa, kun he käyttävät vähemmän polttoainetta, toimitusjohtaja Evan Haigler sanoo.

Juuri niin Gladys Ayakaka ajatteli ostaessaan lieden: hän halusi pienentää perheen puuhiilikustannuksia kun hiilen hinta oli noussut ennätyskorkeaksi.

Tämän takia hankkeen ilmastohyöty voidaan kyseenalaistaa, sanoo ilmastotutkija Markku Kanninen. Kasvava kysyntä on lisännyt liesien yleistä tarjontaa Ugandassa, minkä seurauksena Impact Carbonin osuus toiminnassa on minimaalinen.

– Ugandalaiset ostaisivat niitä liesiä muutenkin, ilman Impact Carbonia. On ihan normaalia Suomessakin, että ihmiset siirtyvät vähemmän polttoainetta kuluttaviin autoihin, kun bensan hinta nousee. Jos ihminen ostaa lieden säästäkseen polttoainekuluissa, jos esimerkiksi puuhiilen hinta nousee, niin he haluavat säästää siinä. Sitten he ostavat sellaisen lieden, joka kuluttaa vähemmän puuhiiltä. Siinä on ihan normaalista markkinamekanismista kyse, Kanninen sanoo.

Kaupoissa ja markkinoilla on lukuisia energiatehokkaita liesiä, jotka eivät kuulu Impact Carbonin tai minkään muunkaan kompensointihankkeen piiriin. Ne maksavat saman verran kuin Impact Carbonin liedet – jotkut ovat jopa halvempia.

Impact Carbonin toimitusjohtaja Evan Haigler pitää liesien kompensaatioprojektia tarpeellisena, vaikka ugandalaiset ostavat energiatehokkaita liesiä jo muutenkin. Kuva: Yle/Alexander Uggla

Pitääkö Impact Carbonin toimitusjohtaja ja perustaja Evan Haigler projektia yhä tarpeellisena, kun energiaa säästäviä liesiä on saatavilla muutenkin kaikkialla Kampalassa?

– Kyllä, projektia tarvitaan. Näimme sen muutama vuosi sitten. Silloin alalla oli taloudellisesti huonommat ajat, meidän piti melkein lopettaa toiminta. Seurauksena oli, että energiatehokkaiden liesien myynti putosi voimakkaasti. Meillä on tärkeä rooli siinä, että näitä liesiä tuodaan markkinoille, Haigler sanoo.

Hesburger vaatii muutosta

Vaikka Impact Carbon ei ole yleisesti tunnettu Suomessa, sen päästökompensointi koskettaa monia suomalaisia, sillä monet suomalaistahot ovat investoineet liesihankkeeseen.

Gold Standard listaa 30 suomalaista yritystä ja organisaatiota, jotka ovat ostaneet Impact Carbonin päästöhyvitysyksiköitä.

Hesburger on sijoittanut vuodesta 2016 yli puoli miljoonaa euroa kahteen afrikkalaiseen kompensointihankkeeseen, joista toinen on Ugandan liesiprojekti. Sijoituksen tarkkaa summaa ei kerrota.

Hesburger korostaa markkinoinnissaan ilmastotekoja päästöjen vähentämiseksi. Viestintäjohtaja Petteri Pohjonen sanoo, että pikaruokaketju osti päästöhyvityksiä hyvässä uskossa ja vaatii nyt asian perusteellista selvittämistä.

– On ihan selvästi kehittämiskohteita, joita meidän pitää ottaa yhteistyökumppaneidemme kanssa huomioon. Esimerkiksi tiedotusta pitää parantaa. Tässä tuli ilmi esimerkiksi se, että loppukäyttäjille ei ollut kerrottu tästä meidän hiilijalanjälkihyvitysprojektista. Näistä pitää tiedottaa paremmin. Nordic Offsetin kanssa tietysti nostetaan tämä asia tapetille, Pohjonen sanoo.

Salassapitosopimus välikäsien kanssa

Hesburgerille päästöhyvitysyksiköt myi suomalainen Nordic Offset, joka puolestaan osti ne eurooppalaiselta yritykseltä. Salassapitosopimuksen perusteella välikäsien nimiä ei paljasteta, ei myöskään päästöhyvitysyksiköiden hintaa.

Nordic Offsetin johtava asiantuntija Maija Saijonmaa sanoo, että projektit, joista päästöhyvitysyksiköitä ostetaan, analysoidaan tarkasti. Jos mahdollista, päästöhyvitykset hankitaan suoraan projektista.

– Aiemmin ostimme hiilikrediitit Impact Carbonilta, mutta sen jälkeen kun he ohjasivat kaikki krediitit eurooppalaiselle välittäjälle, meidän on ollut pakko hankkia krediitit sitä kautta, Saijonmaa sanoo.

Svenska Ylen tiedot yllättävät Saijonmaan. Hän sanoo, että asia täytyy tutkia tarkemmin.

– Analysoimme silloin, että tämä hanke on yksi parhaista vaihtoehdoista hyvin haastavassa markkinassa. Toki seurataan, että jos hankkeessa on jotain epäkohtia, niin otetaan ne sitten keskusteluun hankekehittäjän kanssa. Ja ainahan me voimme hankkeeseen kompensoiminen lopettaa, eli sitten ei enää ostettaisi niitä yksiköitä.

Vihreitä hampurilaisia – katso viisiosainen sarja Areenasta.

Toimittaja Jessica Stolzmann, Svenska Yle

Jutun on suomentanut Hannele Muilu.

Voit keskustella jutusta 17.5. kello 23:een saakka.

.
.