Hyppää sisältöön

Analyysi: Venäjän mediassa Yhdysvallat marssittaa Suomea Natoon, Venäjä itse ei ole tehnyt mitään väärää

Venäjän valtiollisessa mediassa kaiken takana on aina Yhdysvallat, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Heikki Heiskanen.

Venäjän presidentti Vladimir Putin johti Venäjän kansallisen turvallisuusneuvoston etäkokousta Kremlissä 13. toukokuuta. Puheenaiheena oli muun muassa Ruotsin ja Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys. Kuva: Mikhail Metzel / Sputnik / Kremlin pool / EPA

Suomen valtionjohdon Nato-kannat eivät näytä aiheuttaneen mitään räjähdystä venäläisessä mediamaisemassa.

Osin syynä on se, että virallisen Venäjän kommentit ovat olleet varsin odotettuja. Ei ollut yllättävää, että Venäjän hallinto pitää Suomen liittymistä Natoon uhkana ja että se aikoo vastata sotilasteknisillä ja muilla toimilla.

Venäjä ei ole kertonut, mitä sotilastekniset toimet käytännössä tarkoittaisivat. Se voisi merkitä esimerkiksi ydinaseiden sijoittamista Itämeren alueelle.

Valtiollisen uutistoimiston RIA Novostin artikkelissa kansallisen turvallisuusneuvoston kokouksesta kieli tuntuu kuitenkin kovenevan. Esiin nousee huolestuttava sanapari eksistentiaalinen uhka.

RIA Novostin mukaan Kremlissä Ruotsin ja Suomen liittymistä kutsuttiin olemassaolon uhaksi maalle.

Turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev ilmoitti, että Venäjän on oltava valmis Naton aggressiivisiin toimiin, kun se yrittää laajentaa läsnäoloaan Venäjän rajoilla, RIA Novosti kertoo (siirryt toiseen palveluun).

Venäjän kansallisen turvallisuuden neuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev kuvattuna 27. tammikuuta. Kuva: Yulia Zyryanova / Sputnik pool / EPA

Artikkelista jää epäselväksi, kuka täsmälleen ottaen on puhunut eksistentiaalisesta uhasta. Kreml itsessään viittaisi presidentti Vladimir Putiniin, mutta sanat saattavat olla Medvedevinkin suusta. Aiemmalla urallaan liberaaliksi teknokraatiksi profiloitunut Medvedev on esiintynyt haukkana Ukrainan sodan aikana.

Interfaxin uutisessa samasta kokouksesta eksistentiaalista uhkaa ei mainita.

Vielä huhtikuun alussa Putinin edustaja Dmitri Peskov sanoi, ettei Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon muodostaisi uhkaa Venäjän olemassaololle.

Vaikuttaa, että Kremlille uskollinen media yrittää pitää yllä hallinnon mainetta. Suomen ja Ruotsin pyrkimystä Natoon ei voi pitää varsinaisena ulkopoliittisena voittona Kremlille.

"Ellei olisi Ukrainaa, keksittäisiin jotain muuta"

Venäjän valtiollisen television torstai-illan kello 20:n Vesti-uutislähetyksessä torjuttiin edelleen ajatusta, että mitkään Venäjän toimet olisivat voineet aiheuttaa Suomen ja Ruotsin suunnanmuutoksen.

– Sekä Ruotsissa että Suomessa, jossa enemmistö ei koskaan kaivannut Natoa, yleinen mielipide on nyt jyrkästi heilahtanut kuten kerrotaan. Sanotaan, että Ukrainan tilanteen takia, toimittaja Aleksandr Hristenko kertoi jutussaan (siirryt toiseen palveluun).

– Voivat puhua, mitä tahansa, mutta näiden kahden maan muokkaaminen alkoi jo kauan ennen vuotta 2014, Venäjän parlamentin ylähuoneen, liittoneuvoston senaattori Andrei Klimov kommentoi.

Senaattori Klimovin mukaan Yhdysvallat pyrkii varmistamaan sotilaallisen läsnäolonsa arktisella alueella ja on siksi päättänyt saada Ruotsin ja Suomen Nato-liittolaisiksi.

– Ellei olisi Ukrainaa, keksittäisiin jotain muuta, Klimov sanoi.

Venäjän johto hahmottaa maailmaa suurvaltakamppailujen kautta, ja siinä maailmassa kaikkien Venäjälle vastenmielisten tapahtumien taustalla häärää Yhdysvallat.

Siinä kuvassa Venäjä ei oikeastaan ole itsekään aktiivinen toimija, vaan se aina vain reagoi loukkauksiin ja nöyryytyksiin.

Toisaalta laatulehtenä tunnettu Kommersant otsikoi uutisensa: Ajettiin Natoon. Otsikosta ei suoraan selviä, kuka ajoi, mutta jutusta sen voi päätellä.

– Vielä tammikuussa Natoon liittymistä kannatti vain 28 prosenttia suomalaisista (Helsingin Sanomat -lehden tilaaman mielipidekyselyn tiedot). Mutta tilanne muuttui radikaalisti venäläisen “sotilaallisen erikoisoperaation” alettua Ukrainassa: viime kyselyjen mukaan Natoon haluaa nyt 76 prosenttia”, Jelena Tšernenko kirjoittaa Kommersantin jutussa (siirryt toiseen palveluun).

Lopulta palataan aina toiseen maailmansotaan

Vestin torstain iltauutisten juttu eteni lopuksi Suomen ja Ruotsin Nato-aikeista käsittelemään mielenosoituksia Nato-maissa ja kiertyy lopulta tuttuun historiapolitiikkaan: Latvian parlamentti on hyväksynyt toisen maailmansodan neuvostomuistomerkin purkamisen Riiassa.

Muistomerkki on ollut pitkään riidan aihe, siinä missä se edustaa Venäjälle vapauttajia, Latvialle se on muisto neuvostomiehityksestä.

– Yhä vähemmän on muistomerkkejä heille, jotka pelastivat Euroopan natsismilta. Ja sattumalta Euroopan turvallisuusarkkitehtuurista on myös enää vähän jäljellä, Vestin toimittaja Hristenko summasi jutussaan.

Putinin kaudella toinen maailmansota ja voitto natsi-Saksasta on pyhitetty kansallisen ideologian keskeiseksi pilariksi. Tärkeä osa tätä ideologista työtä on ollut riitely historiantulkinnoista entisten neuvostotasavaltojen ja entisen itäblokin maiden kanssa.

Venäjän mediassa levitetään mielikuvaa, että venäläisten valtavia kärsimyksiä ja uhrauksia toisessa maailmansodassa vähätellään ja mitätöidään.

Perjantai-illan Vesti-lähetyksessä kerrottiin (siirryt toiseen palveluun) Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin lausunnosta, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys olisi virhe.

Uutisjuontaja sanoi Erdoğanin käyttäneen ympäripyöreää muotoilua, että tämä "ei suhtaudu positiivisesti". Jutussa kerrotaan, että Yhdysvaltain ulkoministeriö jo vaati Turkin presidenttiä selvittämään kantaansa.

Jutussa kerrotaan Yhdysvaltain presidentin soittaneen Ruotsin pääministerille ja Suomen presidentille.

– Ja tuskinpa he puhuivat Natoon liittymisen taloudellisista vaikutuksista. Pohjois-Euroopassa jo pelätään, ettei vain Suomi menettäisi pääsyään venäläiseen kaasuun ja sähköön, toimittaja Aleksei Golovko päätti juttunsa.

Sotamaalailua jyrkän linjan verkkosivuilla

Railakkainta kielenkäyttöä löytyy yleensä television keskusteluohjelmista kuten Vladimir Solovjovin juontamista ohjelmista ja toinen toistaan omituisemmilta verkkosivuilta.

Malliesimerkki kovaa kieltä käyttävästä sivustosta on Tsargrad, joka kytkeytyy liikemies Konstantin Malofejeviin. Jyrkän linjan ortodoksina tunnettu Malofejev tunnetaan siitä, että hän puuhasi vapaaehtoisia sotimaan Itä-Ukrainaan.

Tsargradin torstainen teksti (siirryt toiseen palveluun) on otsikoitu ”Suomi ampui laukauksen Venäjän suuntaan”.

Tässäkin artikkelissa selitys on sama: Yhdysvallat painostaa Suomea. Igor Pšenitšnikov kirjoittaa: ”Maa ei kestänyt Washingtonin ja sen lähimmän liittolaisen Lontoon painostusta. Ja murtui.”

Sivustolla maalataan jo kuvaa sodasta Naton kanssa.

– Suomen ja Ruotsin vetäminen Natoon ... voi olla suora merkki siitä, että Yhdysvallat ja Nato eivät sulje lähitulevaisuudessa pois suoraa sotilaallista yhteenottoa Venäjän kanssa, muun muassa Pohjois-Euroopassa, Pšenitšnikov kirjoitti.

Hän luonnehti Suomea, Ruotsia ja Norjaa voimakkaaksi sotilaalliseksi nyrkiksi Itämeren, Pohjanmeren ja Barentsinmeren alueilla. Toisaalta Tsargradin kirjoittaja ylistää Venäjän pohjoisen laivaston voimaa.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 15. toukokuuta 2022 kello 23:een saakka.

Lisää aiheesta: