Hyppää sisältöön

Presidentti Niinistö Turkin Nato-kommenteista Ylelle: Tähän asti viesti meille on ollut täysin päinvastainen

Suomen valtiojohdon myönteinen Nato-kanta mullisti jo ennestään myllerryksessä olleen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan. Venäjä ei jättänyt Suomelle muuta mahdollisuutta, kuin hakeutua Naton jäseneksi.

Presidentti Sauli Niinistö.
Presidentti Sauli Niinistö ei usko, että Turkki pyrkisi estämään loppuun saakka Suomen Nato-jäsenyyden. Niinistö kommentoi asiaa Ylen Ykkösaamussa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24. päivä helmikuuta sysäsi liikkeelle Suomen Nato-kannan muutoksen.

Suomen valtiojohto tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) tiedottivat tällä viikolla, että Suomen tulee hakeutua ripeästi Naton jäseneksi.

– Minusta oli hyvä, että kanta ilmaistaan kaikille eduskuntaryhmille yhtä aikaa. Ja kun eduskuntaryhmät ovat koolla torstaisin, päiväksi valikoitui kalenterista tuo torstai 12. toukokuuta, kertoo presidentti Niinistö perusteista, joiden mukaan hän halusi julkaista kantansa juuri tuona päivänä.

  • Presidentti Niinistö oli Ykkösaamun haastattelussa lauantaina. Voit lukea haastattelun annin tästä jutusta.

Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğan sanoi perjantaina, että hänellä ei ole positiivista mielipidettä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Turkin viesti Suomelle on aiemmin aivan toinen.

– Tämä kannattaa ottaa aika rauhalliseti. Tähän asti Turkin viesti meille on ollut täysin päinvastainen, hän totesi Ykkösaamun haastattelussa.

Niinistön mukaan Turkki ei maininnut Suomea suoraan Nato-jäsenyyttä koskevassa kannanotossa. Erdoğanin kommentit koskettavat kuitenkin Suomeakin, Niinistö toteaa.

– Ruotsin asia on myös meidän asiamme tässä tilanteessa. En lähtisi kuitenkaan spekuoimaan niin pitkälle, että tässä oltaisiin lopullisesti jotain kapuloita [rattaisiin] asetettu.

"Lupauksia nopeasta tominnasta on paljon", sanoo Niinistö Nato-jäsenyydestä

Presidentti Niinistö keskusteli perjantaina Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ja Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin kanssa. Niinistön mukaan Biden oli Turkin ilmoituksesta yllättynyt.

– Yhdysvallat haluaa saada jotain selvitystä [asiasta], Niinistö toteaa.

Hän sanoi torstaina puheessaan, että Venäjän tulisi katsoa peiliin, jos heitä ihmetyttää, miksi Suomi on Natoon hakeutumassa.

– Minä vain totesin, miten asiat ovat. Siinä suhteessa mikään ei ole muuttunut. Meillä on ollut tapana aika suoraviivaisesti puhua ja reagoida, jos tontillemme tullaan. Näitä tontille tulemisia on joitakin vuosien mittaan ollut ja aina on suunnilleen samaan tapaan kuin tuossa asia ilmaistu.

Niinistön mielestä toissijaista on se, ehtiikö Suomi vai Ruotsi jättämään Nato-hakemuksensa ennen toista.

– Tahto on olemassa, ja se on tärkeää. Millon se kellonlyömittäin tapahtuu, kun se kuitenkin sijoittuu muutaman päivän haarukkaan tästä eteenpäin, on yksi lysti.

Niinistö toteaa myös, että Nato-neuvosto on hyvin nopea toiminnassaan. Vaikeaa on kuitenkin arvioida sitä, kuinka kauan ratifiontikierros kestää.

– Lupauksia todella nopeasta tominnasta on hyvin paljon, Niinistö huomauttaa kuitenkin.

Keskustelua on käyty myös "Pohjolan linnakkeesta", jonka muodostaisivat yhdessä Tanska, Norja, Ruotsi, Suomi, Baltian maat ja Iso-Britannia.

– Olen ainakin itse tuota sanontaa käyttänyt ja tarkoittanut sillä sitä, että meillä on tällä hetkellä ihaltu pohjoismainen malli, joka maailman silmissä tarkoittaa demokratian vakautta ja hyvinvointia. Siihen tulee nyt selvä lisä: turvallisuus vahvistuu. Ehkä tästä eteenpäin maailmalla tunnetaan pohjola näiden hyvien vanhojen arvojen lisäksi myös turvalinnakkeena.

Presidentti Sauli Niinistö.
Ykkösaamun vieraana on tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Seija Vaaherkumpu haastattelee.

Niinistö soittaa Putinille jo pian: "Syytä käydä suora keskustelu"

Presidentti Niinistö aikoo soittaa Venäjän presidentille Vladimir Putinille ja keskustella muuttuneesta tilanteesta.

– Ei siihen pitkään mene, Niinistö sanoo puhelun aikataulusta.

Niinistö kertoo, että hän haluaa suoraan todeta Putinille, mikä tilanne on: että Suomi on maksimoinut turvallisuuttaan Venäjän toimien seurauksena.

– Totean varmasti senkin, että on erehdys luulla, että turvallisuus on nollasummapeli, eli jos meidän turvallisuutemme lisääntyy, se olisi heiltä pois. Vierastan kovasti sitä, että täydessä hiljaisuudessa katoamme Naton helmojen suojaan. On syytä käydä selkeä, suora keskustelu. Ehkä hän vähän avaa tiedottajansa lausumia, saa nähdä, Niinistö kertoo.

Maiden tulevaan yhteistyöhön liittyen Niinistö sanoo, etteivät maiden suhteet ole enää entisensä, mutta että esimerkiksi Suomenlahden merikäytävän liikenne on asia, johon on syytä kiinnittää huomiota jatkossakin.

– Ei ole mitään järkeä lyödä poikki kaikkea yhteistoimintaa, koska siinä voi tulla suuria vahinkoja.

Niinistö: Nato-jäsenyyden ennakkoehkäisevä turva on tärkein asia

Presidentti Niinistö arvelee, että Yhdysvalloissa pyritään olemaan tällä hetkellä heiman hienotunteisia liittyen Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.

– Hekin ovat nähneet saman viestin, mitä me kuulemme Venäjältä, että meitä jotenkin houkutellaan tai työnnetään Natoon. Olin maaliskuun alussa Yhdysvalloissa ja ainoa asiani oli kysellä Yhdysvaltojen tuen perään. Avaisin sitä niin, että konkreettista tukea tulee meidän jäsenyydellemme ja mahdolliseen väliaikaan.

Britannian pääministeri Boris Johnson ja presidentti Niinistö allekirjoittivat keskiviikkona julistuksen, jossa maat lupaavat tukea toisiaan tarvittaessa myös sotilaallisesti.

Julistus on poliittinen julkilausuma eikä siten oikeudellisesti sitova sitoumus tai niin kutsuttu varsinainen turvatakuu. Se on kuitenkin merkittävä julkinen tuenosoitus ja lupaus siitä, että Britannia turvaa Suomea Nato-prosessin ajan.

Niinistön mukaan Nato-jäsenyyden konkreettisin hyöty on ennakkoehkäisevä turva.

– Jokainen joka pyrkii tänne väkisin tulemaan Natoon liittymisen jälkeen tietää, että se ei ole pelkästään Suomen loukkaamista vaan Naton loukkaamista. Se ennakkoehkäisevä turva on minun ajatuksissani tässä tärkein asia.

Venäjän reaktio kertoo maiden välisten suhteiden muutoksen syvyyden

Presidentti Niinistön mukaan muutos Suomen ja Venäjän ulkopoliittisissa suhteissa tapahtui jo joulukuussa, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin vaati, että Nato ei enää saa laajentua.

– Se oli suuri muutos. Siihen asti olimme ajatelleet, että Suomi haluaa vapaasta tahdostaan olla sotilaallisesti liittoutumaton. Jos olisimme jääneet julistamaan sotilaallista liittoutumattomuuttamme Venäjän ilmoituksen jälkeen, se olisi näyttäytynyt niin, ettei Suomella ole pääsyä muualle, Niinistö sanoo.

Venäjä on useaan otteeseen sanonut reagoivansa Suomen ja Ruotsin mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.

– Haarukoimme suunnilleen sen, mitä me voimme kuvitella tapahtuvan. Haarukoimme samalla myös sen, miten vastaamme kuvitelmiin. Minusta olemme varsin valmiita siihen, että jos jotain tapahtuu, niin tiedämme heti, että tästä vastausmallista on jo puhuttu, ja kykenemme nopeasti toimimaan.

Niinistö sanoo, että Venäjän mukaan sen toimet olisivat "symmetrisiä vasta-askeleita". Hän arvelee, että sotilaallinen läsnäolo saattaa lisääntyä Suomen rajan läheisyydessä ja Itämerellä.

– Kokonaan oma lukunsa on muu, häiritsevämpi toiminta. En usko sotilaallisiin operaatioihin, mutta ei voi pois sulkea esimerkiksi rajaloukkauksia tai kyber- tai hybridimaailmaa.

Aiemmin Suomen vaalima erityissuhde Venäjään on muuttunut toiveeksi arkisten asioiden hoitamisesta. Presidentti Niinistön mukaan malli löytyy läheltä Norjasta, jolla myös on yhteistä rajaa Venäjän kanssa.

– Suomen ja Venäjän välisellä pitkällä rajalla ja naapuruudessa päivittäisiä asioita varmasti syntyy. Suomen tavoite on, että ne pystytään jatkossakin hoitamaan. Viittaan tällä esimerkiksi perhesuhteisiin liittyviin ja rajan ylityksiin liittyviin asioihin, Niinistö sanoo.

Ukrainassa ei näy edellytyksiä rauhaan

Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on kulunut kaksi ja puoli kuukautta. Presidentti Niinistö ei elätä toiveita, että rauha voisi syntyä edes piakkoin.

– Sellaisia edellytyksiä ei nyt ole. Venäjä ei lähde valtaamiltaan alueilta, eikä se saa myöskään Ukrainaa polvilleeen, Niinistö arvioi.

Presidentin arvion mukaan Venäjän käymä valloitussota Ukrainassa jatkuu vielä, mutta sitten se, mitä on nähty Itä-Ukrainassa 8 vuotta jatkuu.

– Eli jatkuvaa rähinöintiä kontaktilinjalla.

Niinistö jatkaa, että mitattavaksi tulee myös resilisenssin eli henkisen joustavuuden luotaaminen niin Venäjällä kuin lännessäkin.

– Lännessä voi syntyä ajatus siitä, että Venäjällä hallinnolta pettäisi pohja. Niin ei välttämättä käy, sillä autoritaarisuuteen kasvanut kansa on oppinut kärsimään, hän sanoo.

– Kysymys kuuluu myös, kuinka kauan lännen myötätunto Ukrainaa kohtaan kestää ja millaiset mahdollisuudet lännellä on jatkuvaan aseapuun. Aseita on luovutettu jo paljon.

Lue lisää: