Hyppää sisältöön

Oulua ravistellut seksuaalirikoskohu poisti laput silmiltä, mutta onko kaupunki nyt turvallisempi? Poliisin mielestä on, nuorten mielestä ei

Laajan seksuaalirikosvyyhden paljastuttua vuosina 2018 ja 2019 Oulussa tehtiin paljon uusien rikosten ehkäisemiseksi. Muutos näkyy katukuvassa, mutta nuorten mielestä ahdistelu on silti yhä arkipäiväistä.

18-vuotiaan oululaisen Marie Olamban mukaan pahimpia paikkoja on kauppakeskus Valkean ympäristö kesäiltoina. – Ei siellä kenenkään nuoren lapsen pitäisi liikkua, hän sanoo. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Vuosien 2018 ja 2019 vaihteessa koko Suomi kohahti Oulusta kantautuvia uutisia. Kaupungissa oli paljastunut useita alaikäisiin tyttöihin kohdistuneita seksuaalirikoksia, joista yli 20 tapauksessa epäilty oli ulkomaalaistaustainen mies.

Tilanteen poikkeuksellisuudesta kertoo se, että Oulun poliisi varoitti somessa tyttöjä ulkomaalaisista miehistä, tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) tuomitsivat rikokset, eikä turvapaikanhakijoita enää päästetty vierailuille esimerkiksi Oulun päiväkoteihin.

Kaupunki haki valtiolta yli kahta miljoonaa euroa rahoitusta, jolla perustettiin Turvallinen Oulu -hanke. Kolmen ja puolen vuoden aikana on tehty monia toimia seksuaalirikosten ehkäisemiseksi.

Onko Oulu siis nyt turvallisempi tytöille ja nuorille naisille? Ei oikeastaan, sanovat nuoret.

Päivittäistä häirintää, huutelua ja kourimista

18-vuotiaan Marie Olamban silmissä Oulun turvallisuustilanne ei näytä kaksiselta. Sen vuoksi varsinkin iltaisin kaupungilla liikkuessaan hän turvautuu kaveriporukkaansa.

– Siellä on tosi paljon ahdistelua ja huutelua, aika paljon huumeiden myyntiä, alkoholisteja, nistejä ja vaikka mitä. Ei siellä kenenkään nuoren lapsen pitäisi liikkua.

Vaarallisimmiksi alueiksi Olamba nimeää keskustassa sijaitsevan kauppakeskus Valkean lähistöineen, baarialueet ja torinrannan kesäisin. Siellä hän kertoo kohtaavansa häirintää lähes päivittäin.

– Siellä tullaan jopa kourimaan ilman lupaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kuinka turvaton Oulun keskusta on? Haastattelimme oululaisia Marie Olambaa, 18, ja Miki Kivimäkeä, 20. Valkean kommentit lausuu kauppakeskusjohtaja Heli Sironen. Mikin varressa Yle Oulun Päivi Köngäs, audion toimitti Jani Aarnio.

20-vuotias Miki Kivimäki kertoo kohtaavansa seksuaalista häirintää etenkin baari-iltoina, kun ihmiset ovat humalassa.

– Jos öisin lähtee baarista ja kävelee ulkona itsekseen, niin ihmiset alkavat huutelemaan ja sanovat tosi ällöttäviä asioita.

Kesäisin Kivimäki pitää huolen siitä, että hänellä on baarissa mukana peittävä vaate, jonka voi laittaa ylleen lähtiessään ulos.

– Huonolla tavalla siihen huuteluun on tottunut ja siihen varautuu peittelemällä itseään.

Kivimäen mukaan häntä ahdistelevat lähinnä kantasuomalaiset aikuiset miehet.

Olamba puolestaan sanoo kokevansa häirintää enimmäkseen ulkomaalaistaustaisilta miehiltä. Sen hän arvelee johtuvan omasta ulkonäöstään. Olamban isä on kotoisin Afrikasta.

Miki Kivimäen viesti seksuaalissävytteisiä kommentteja heitteleville humalaisille miehille on selvä: lopettakaa se. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Nyt nuoret uskaltavat puhua ongelmista

Nuorten kohtaamispaikka Walkersin nuorisotyöntekijä Perttu Kemppainen tekee ruohonjuurityötä nuoren parissa ja tietää, mitä kaupungilla tapahtuu.

Hänen mukaansa tilanne rauhoittui ainakin jossakin määrin seksuaalirikosvyyhdin tultua ilmi, mutta sen jälkeen asiat näyttävät muuttuneen taas huonompaan suuntaan.

– Osa ei uskalla kulkea, koska ahdistaa että aikuiset miehet heittelevät törkeitä seksuaalissävytteisiä kommentteja heille.

Kemppaisen mukaan positiivista on kuitenkin se, että nyt nuoret tietävät oikeutensa paremmin, uskaltavat sanoa vastaan ja kertovat kohtaamistaan asioista enemmän nuorisotyöntekijöille, koulukuraattoreille ja sosiaalityöntekijöille.

Marie Olamban mukaan nuoret puhuvat asioista myös keskenään.

– Kun tunnistaa tietyn ihmisen, niin heti kerrotaan, että mistä on kyse ja mitä hän on tehnyt. Pidetään toisemme ajan tasalla, niin osataan varautua.

Nuorisotyöntekijä Perttu Kemppainen on iloinen siitä, että nuoret uskaltavat nyt puhua ongelmista avoimemmin ja toimivat myös toistensa vertaistukena. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Poliisi: "Silloin olimme laput silmillä"

Myös Oulun poliisissa on tulkittu, että seksuaalirikosten ilmoituskynnys on alentunut, sanoo rikosylitarkastaja Markus Kiiskinen. Siitä kertovat tilastot.

Kiiskisen mukaan Oulu on nyt turvallisempi paikka nuorille naisille kuin viitisen vuotta sitten. Ennen seksuaalirikosvyyhdin paljastumista asiasta ei juuri puhuttu.

– Silloin olimme laput silmillä.

Hän arvelee, että vaikka tapauksia tuli tuolloin ilmi paljon, iso osa jäi paljastumatta.

– Edelleenkin oletamme olevan paljon piilorikollisuutta seksuaalirikoksissa.

Viime vuonna poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä Oulussa kasvoi hieman, mutta törkeimpien nimikkeiden osalta kasvua ei tullut.

Kiiskisen mukaan tänä keväänä kokonaisuutena tilanne on samankaltainen edelleen, mutta tilastoissa näkyy piikkinä aiemmin keväällä uutisoitu iso seksuaalirikoskokonaisuus.

Kouluterveyskysely paljastaa karut luvut

Turvallinen Oulu -hankkeen projektitutkija Minna Viinikka sanoo, että poliisin rikostilastot kertovat vain murto-osan nuorten kohtaamista seksuaalirikoksista. Viinikan tutkimat kouluterveyskyselyn tulokset näyttävät hyvin erilaisilta.

Oulussa poliisille ilmoitettiin viime vuonna 239 seksuaalirikosta. Tuoreimman THL:n kouluterveyskyselyn perusteella kuitenkin noin 350 oululaista 8.–9. -luokkalaista on joutunut vakavan seksuaalisen väkivallan uhriksi kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Vastaajia oli yli 4000.

Viinikan mukaan toiveena on, että seksuaalirikollisuuden ehkäisemiseksi tehty työ alkaisi näkyä tilastoissa tulevina vuosina. Esimerkiksi turvataitokasvatus käynnistyi kaikissa Oulun esiopetusyksiköissä ja peruskoulussa tänä lukuvuotena.

– Hankkeen yksi tavoite on saada lapset kertomaan turvalliselle aikuiselle, mitä heille on tapahtunut ja että he eivät jäisi ilman apua ja tukea silloin kun he sitä tarvitsevat, Viinikka sanoo.

Turvataitokasvatuksen lisäksi Oulussa on muun muassa lisätty nuorisotyötä, kotouttamistoimia ja perustettu walk in -mielenterveyspalveluja nuorille.

Eikö ponnisteluista ole ollut mitään hyötyä?

Marie Olamban mukaan on. Esimerkiksi poliiseja liikkuu enemmän keskustan alueella, samoin nuorisotyöntekijöitä ja vartijoita. Mutta ahdistelua se ei pysty poistamaan.

– Edelleen kaupungilla pyörii päivittäin samoja tyyppejä, jotka ovat sitä tehneet, ja he eivät muuta käytöstään millään tavalla, vaikka heille on siitä varmasti sanottu monta kertaa.

Myös Miki Kivimäki on pettynyt, sillä ahdistelulle ei näy loppua.

– Kampanjat ovat hyvä asia ja edistävät asioista puhumista, mutta eivät ne silti sitä lopeta.

Uusi sukupolvi ei muista tapahtumia

Neljä ja puoli vuotta on nuoren ihmisen elämässä ikuisuus. Perttu Kemppainen muistuttaa, että he jotka olivat nuoria seksuaalirikosvyyhdin tullessa ilmi, ovat nyt jo täysi-ikäisiä. Vastaavasti nykyiset teinit olivat tuolloin vielä lapsia.

– Asia ei koskettanut heitä, ellei lähipiirissä ollut isosisko tai joku muu, joka oli kokenut jotakin ikävää.

Marie Olamban mukaan varsinkin viikonloppuisin kaupungilla näkee paljon arviolta noin 13-vuotiaita vielä kymmenen aikaan illalla.

– Itse osaan jo jollain tasolla suojautua, mutta 13-vuotiaista olen huolissani. Siellä voi tapahtua vaikka mitä. Voi joutua ahdistelun uhriksi tai nähdä huumeiden myyntiä.

Markus Kiiskinen muistuttaa, ettei seksuaalirikollisuus poistu koskaan kokonaan, ja esimerkiksi grooming netissä jatkuu. Kohteet ovat uusia, mutta niin ovat pääosin tekijätkin.

– Meillä on edessä peruuttamaton haaste. Joka päivä olemme saman asian äärellä.

Siksi seksuaalirikollisuuden torjunta ei saisi olla hankkeiden varassa, vaan ennaltaehkäisevä työ pitäisi saada rakenteisiin, Kiiskinen sanoo. Isoa osaa Turvallinen Oulu -hankkeen toimista ollaankin jatkamassa kaupungin omalla rahoituksella.

Oulun ydinkeskustassa on paikkoja, joissa Marie Olamba ei haluaisi ollenkaan liikkua yksin. Kaveriporukassa tukena ovat Eero Haapalahti, Ilo Aalto, Juho Naumanen ja Luka Salmikivi Kuva: Paulus Markkula / Yle

Millaisen jäljen seksuaalirikosvyyhti jätti oululaisiin nuoriin naisiin?

Miki Kivimäki oli seksuaalirikosvyyhdin tullessa ilmi 15–16-vuotias. Hän ei itse joutunut uhriksi, mutta tietää kaverin kaverin, jolle kävi huonosti.

Kivimäki kertoo, että tapahtumista alkoi pelko, joka jatkuu edelleen. Se saa vilkuilemaan kaduilla taakseen ja pelkäämään pimeitä kulmia. Sen vuoksi yöllä kotiin kävellessä soitetaan kaverille ja varmistetaan, ettei kukaan pääse samalla oven avauksella rappukäytävään.

.
.