Hyppää sisältöön

Kokosimme seitsemän nostoa historiallisesta Nato-päivästä: Näin valtiojohto sanoi Putinista, Erdoğanista ja Suomelle luvatusta tuesta

Suomen ylin johto päätti sunnuntaina, että Suomi hakee Naton jäseneksi.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja tasavallan presidentti Sauli Niinistön tiedotustilaisuutta seurasi Presidentinlinnassa suuri joukko suomalaisia ja ulkomaisia tiedotusvälineitä. Kuva: Silja Viitala / Yle

Suomen hakeminen Nato-jäseneksi on näyttänyt hyvin varmalta jo viikkojen ajan.

Vahvistus asiasta saatiin tänään sunnuntaina, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoivat Suomen hakevan jäsenyyttä.

Yle kokosi seitsemän nostoa historiallisesta Nato-päivästä.

1. Niinistö: Puhelu Putinin kanssa vähensi huolia

Niinistöltä kysyttiin tiedotustilaisuudessa useita kysymyksiä hänen lauantaisesta puhelinkeskustelustaan Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa. Niinistö perusteli soittoaan sanomalla, että "on parasta sanoa suoraan".

– Minä tai Suomi ei ole mikään livahtelija, joka häipyy hiljaa nurkan taakse.

Keskustelua Niinistö kuvasi rauhalliseksi, toteavaksi ja yllättäväksikin. Niinistö muistutti, että Venäjä ja myös Putin itse on aiemmin sanonut, että Suomen Nato-jäsenyydellä olisi monenlaisia seurauksia. Puhelimessa Putin ei kuitenkaan esittänyt minkäänlaisia uhkauksia.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvioi, että Suomen ja Venäjän suhde muuttuu. Hän toivoo, että presidentti Vladimir Putinin kanssa voi yhä keskustella "avoimesti ja suoraviivaisesti". Kuva: Silja Viitala / Yle

Niinistö kertoi, että kevään kuluessa hän on ollut huolissaan siitä, minkälaisia Venäjän aiemmin mainitsemat sotilaallis-tekniset vastatoimet voisivat olla.

– Jo aiemmin olen pikkuhiljaa alkanut olla sitä mieltä, että varsinaisia sotilaallisia operaatioita emme tulisi kohtaamaan. Tuon puhelun jälkeen olen entistä enemmän sitä mieltä.

Putinin reaktio puhelimessa oli Niinistön mukaan lievempi kuin mikään aiemmin keväällä kuultu. Niinistö uskoo Venäjän reaktioiden olevan maltillisia, koska Venäjällä on huomattu, että Suomi on jo hyvin lähellä Nato-jäsenyyttä. Kommentillaan Niinistö viittasi myös Suomen vuosia jatkuneeseen Nato-yhteistyöhön.

Toiseksi Niinistö arvioi, että Venäjällä ei ole nyt halua tuoda Suomen Nato-jäsenyyttä maan sisäiseen keskusteluun. Esimerkiksi Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ei sunnuntaina pitämässään puheessa maininnut asiaa lainkaan.

Niinistö nosti esiin senkin mahdollisuuden, että Venäjä saattaisi aidosti suhtautua maltilla Suomen Nato-jäsenyyteen.

2. Haavisto: Osa maista kilpailee, kuka ratifioi nopeimmin

Naton ulkoministerikokoukseen lauantaina osallistunut ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi, että Suomen Nato-jäsenyydelle luvataan tukea hyvin laajasti.

Lukuisat Nato-maat ilmoittivat Haaviston mukaan, että ne aikovat osoittaa tukensa Suomelle sitten, kun Suomi on tehnyt oman päätöksensä. Haavisto ei yksilöinyt, sisältävätkö tuenilmaukset jonkinlaisia turvatakuita jäsenyysprosessin ajaksi.

Haavisto kertoi, että monet Nato-jäsenmaat myös lupaavat ratifioivansa Suomen jäsenyyden mahdollisimman nopeasti.

– Oli mukava huomata puheenvuoroja siitä, että osa maista jopa kilpailee siitä, kuka ratifioi ensin.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan Nato-jäsenyyden tavoitteena on, että Euroopassa ei enää koskaan sodittaisi. Vierellä Presidentinlinnassa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Kuva: Silja Viitala / Yle

Presidentti Niinistö puolestaan kiitteli Yhdysvaltojen Suomelle lupaamaa tukea. Hän totesi, että Yhdysvallat on ollut viimeisissä kommenteissaan tietoisen varovainen.

Taustalla on Venäjän medioissa paljon toistelu narratiivi siitä, että Yhdysvallat olisi työntämässä Suomea Naton jäseneksi.

– Yhdysvallat on ollut hyvin huolellinen, ettei tällaista viestiä tule heidän kommenteistaan, Niinistö sanoi.

3. Valtiojohto korosti tavallisten kansalaisten roolia

Pääministeri Marin ja presidentti Niinistö kiittelivät ripeyttä, jolla Nato-jäsenyyttä on edistetty. Niinistö totesi, että kansanvalta on Suomessa toiminut erinomaisesti.

– Tarkoitan suomalaisia ihmisiä mielipiteineen, poliittisia puolueita, hallitusta, eduskuntaa – ne ovat yhdessä antaneet demokratian voimannäytteen.

Marin ja Niinistö ovat pitkin kevättä korostaneet tavallisten kansalaisten roolia Suomen Nato-jäsenyydessä. Niinistö toisti viestin sunnuntain tiedotustilaisuudessa.

– Suomalaiset, tavalliset suomalaiset, ovat olleet ehkä kaikkein aktiivisimpia mielipiteineen.

4. Niinistö hämmästelee Erdoğania: "Tarvitsemme hyvin selkeän vastauksen"

Niinistö kertoi olevansa hämillään Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin kommenteista. Erdoğan sanoi perjantaina, että Turkki vastustaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Toissapäivänä Turkki pehmensi viestiään: maa ei yritä estää Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä. Tänään Turkki esitti vaatimuslistan Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymiseksi.

Niinistö totesi, että Erdoğanin puheet ovat ristiriidassa sen kanssa, mitä presidentit keskustelivat puhelimessa kuukausi sitten.

– Puhelimessa hän itse nosti Nato-jäsenyyden esille oma-aloitteisesti ennen minua ja sanoi Turkin suhtautuvan jäsenyyteen myönteisesti. Kaksi päivää sitten kuulimme toista.

Niinistö sanoi olevansa valmis keskustelemaan Erdoğanin kanssa Turkin esille tuomista huolista. Niinistö penäsi, että viime päivien epäselvien kommenttien jälkeen Turkilta kaivataan selkeyttä.

– Se mitä nyt tarvitsemme, on hyvin selkeä vastaus.

Ulkoministeri Haavisto kertoi keskustelleensa Turkin ulkoministerin kanssa Naton ministerikokouksessa lauantaina myöhäiseen iltaan asti. Turkki syyttää Suomea ja Ruotsia Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n tukemisesta.

– Suomen oli mahdollista kertoa, että kun PKK on Euroopan Unionin terroristilistalla, niin se on sitä kautta on myös Suomen terroristilistalla.

5. Valtiojohto lähetti Venäjälle tutun viestin

Marin ja Niinistö painottivat jälleen, ettei Naton jäsenhakemus ole tarkoitettu ketään vastaan.

Kommentit on todennäköisesti tarkoitettu etenkin venäläisille korville.

– Turvallisuus ei ole nollasummapeliä. Kun Suomen turvallisuus maksimoituu, se ei ole keneltäkään pois, kokonaisuusturvallisuus kasvaa, Niinistö sanoi.

6. Sunnuntai jää historiaan

Vaikka Suomen Nato-päätös on näyttänyt jo pitkään selvältä, virallinen varmistus tuli vasta valtiojohdon sunnuntain päätöksestä.

– Päätös on historiallinen, Marin sanoi.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi olevansa huojentunut, että Natoon hakemisen ensimmäinen vaihe on tulossa päätökseen. Kuva: Silja Viitala / Yle

Historialliseksi sitä kuvasivat myös Niinistö, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ja ulkoministeri Haavisto.

Niinistö sanoi, että Nato-jäsenyys aloittaa Suomessa uuden aikakauden. Hän muistutti, että EU-jäsenyyttä lukuun ottamatta Suomi ei ole aiemmin liittoutunut kansainvälisesti.

Kansalaisten arkea Nato-jäsenyys ei presidentin mukaan muuta. Sen sijaan kansalaisten ajattelussa ja mielissä tapahtuvat muutokset ovat Niinistön mukaan sitäkin suurempia.

– Jos tietää asuvansa maassa, jossa on turvallista asua, rakentaa tulevaisuutta ja työskennellä, sillä on vaikutus kaikkeen. Se on valtavan tärkeää.

7. Miksi Suomi hakee Nato-jäsenyyttä?

Ministerit ja presidentti toistivat useaan otteeseen, että Nato-jäsenyydellä tavoitellaan ennen kaikkea turvallisuuden parantamiseksi.

– Tärkeintä meille on Suomen ja suomalaisten turvallisuus, Marin sanoi.

Puolustusministeri Kaikkosen mukaan liittoutuminen on tarpeen, jotta Suomi varmistaisi tuen mahdollisissa konflikteissa.

– Kuuluisa lausahdus, "ei koskaan enää yksin", saa niin vahvan selkänojan kuin tässä maailmanajassa ylipäänsä mahdollista on. Tämä selkänoja on Naton 5. artikan mukaiset turvatakuut.

Marin sanoi, että "kaikki muuttui", kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Hänen mukaansa Suomessa ei enää voida luottaa rauhanomaiseen tulevaisuuteen Venäjän naapurissa.

– Natoon liittyminen on rauhanteko. Liitymme, jotta Suomessa ei olisi enää ikinä sotaa.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 16. toukokuuta kello 23:een asti.

Lue lisää:

.
.