Hyppää sisältöön

Analyysi: Naton jäsenenä Suomi voisi osallistua Baltian ja Islannin ilmavalvontaan – historiallinen päätös tuo mukanaan myös vastuun

Selonteko vasta raottaa Suomen taloudellisia vastuita puolustusliitossa, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Anniina Luotonen.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja presidentti Sauli Niinistö vastasivat toimittajien kysymyksiin sunnuntaina tiedotustilaisuudessa Presidentinlinnassa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Historiallinen selonteko, jolla Suomen valtiojohto perustelee Nato-ratkaisua on koruton kaksisivuinen paperi.

Turvallisuustilanteessa on tapahtunut perustava muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sotilaallinen liittoutuminen vahvistaa Suomen turvallisuutta, kynnystä sille, että Suomeen koskaan hyökättäisiin.

Taustalla on sotilasliiton pelote, joka perustuu yhteisiin turvatakuisiin ja puolustussuunnitteluun. Suomi liittyy myös Naton yhteiseen ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmään ja syvälliseen tiedonvaihtoon.

Sunnuntaina annettu selonteko raottaa nyt myös vastuita, joita Suomella olisi puolustusliiton jäsenenä.

Natoon mennessään Suomen on oltava valmis satsaamaan myös muiden maiden turvallisuuteen. Selonteossa mainitaan esimerkkeinä osallistuminen Baltian ja Islannin yhteiseen ilmavalvontaan ja nopean toiminnan joukkoihin.

Nato-maat ovat turvanneet Baltian ilmatilaa siitä lähtien kun maat liittyivät Naton jäseniksi vuonna 2004. Baltian maihin on sijoitettu lisäksi kiertäviä joukkoja vastauksena Venäjän aiheuttamaan uhkaan.

Suomi ja Ruotsi ovat jäseninä mukana Naton puolustussuunnittelussa. Suunnittelun tarkoituksena on sovittaa yhteen maiden suorituskykyjä mahdollisimman tehokkaasti. Suunnittelussa otetaan huomioon erilaisia skenaarioita ja varmistetaan, että Natolla on riittävästi kykyjä vastata niihin.

Odotetusti yhteensovittamisen ennakoidaan tapahtuvan asteittain eikä heti ensimmäisestä päivästä lähtien.

Taloudelliset kustannukset vielä hahmottuvat

Sotilaallisen liittoutumisen hintalapusta ei vielä ole kattavaa kuvaa.

Kokonaissumma muodostuu Baltian ilmavalvonnan kaltaisista rauhanajan tehtävistä, minkä lisäksi lisäkustannuksia tulee selonteon mukaan suorituskykyhankkeista, johtamisjärjestelmistä ja valmiusvaatimuksista.

Rahaa on varattava siihenkin, että Naton päämajaan Brysseliin ja muualle puolustusliiton rakenteisiin lähetetään henkilökuntaa. Muiden kansainvälisten järjestöjen tavoin myös Natossa Suomen pitää lobata omia osaajiaan hyville paikoille. Nato-asiantuntijoita tarvitaan selonteon mukaan lisää myös esimerkiksi ministeriöihin.

Puolustusmenojen pitäisi olla Nato-maiden yhteisen tavoitteen mukaan kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Aiemmin viikolla julkaistun puolustusvaliokunnan lausunnon mukaan Suomen arvioidaan täyttävän tämän vaateen vuosina 2023—2026. Ensi vuonna bkt-osuus on noin 2,2 prosenttia.

Pieni osa Naton kustannuksista tulee yhteisestä budjetista. Suomen osuus esimerkiksi ensi vuonna olisi enintään 85,5 miljoonaa euroa, 5,7 miljardin euron puolustusmenoista laskettuna.

Kustannukset vielä hahmottuvat, mutta Suomi hakeutuu Natoon ajatuksella, että jäsenyys on silti verrattain halpa vaihtoehto.

Voit keskustella aiheesta 16.5. kello 23:een saakka.

Lue myös:

.
.