Hyppää sisältöön

Mika Aaltola: Venäjä voi kiusata Suomen Nato-prosessia, mutta enemmän hyötyä olisi "hunajakampanjasta"

Ulkopoliittisen instituutin johtaja ei usko, että Venäjä häiritsee Suomen Nato-päätöstä merkittävästi. Päätöksenteko etenee nyt niin ripeästi, ettei Venäjä voi enää vaikuttaa Suomen suuntaan.

 Mika Aaltola: "Hunajakampanja" hyödyttäisi Venäjää kiusantekoa enemmän
Mika Aaltola: "Hunajakampanja" hyödyttäisi Venäjää kiusantekoa enemmän

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola ei usko, että Venäjä häiritsee Suomen Nato-pyrkimyksiä merkittävästi. Aaltolan mukaan Venäjä kykenee tekemään kiusaa niin halutessaan, mutta siitä ei ole maalle enää hyötyä.

– Itse asiassa ajattelen, että heidän kannattaisi käyttää tämmöstä "hunajakampanjaa": korostaa, että eihän maiden välillä ole mitään ongelmia, Aaltola sanoo Ylen aamun haastattelussa.

Venäjän hallinto on sanonut, ettei Venäjä suhtaudu myötämielisesti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen. Sama viesti kuultiin myös lauantaina, kun presidentti Sauli Niinistö soitti Venäjän presidentti Vladimir Putinille. Äänensävy oli kuitenkin muuttunut: Niinistön mukaan keskustelu Putinin kanssa oli rauhallinen, eikä uhkailuja tullut.

Aaltolan mukaan Putinin reaktio kertoo Venäjän tämänhetkisestä asemasta. Venäjä on aloittanut hyökkäyssodan naapurinsa Ukrainan kanssa, mikä on saanut muut valtiot turvautumaan uudenlaisiin ratkaisuihin.

– Venäjällä ei ole kauheasti pelimerkkejä. Suomi kykenee tekemään suvereeneja päätöksiä puolustuksestaan niin kuin Euroopan perusperiaatteisiin kuuluu.

"Venäjän pelko hävisi yhdessä yössä"

Aaltola kommentoi Suomen Nato-prosessia Ylen aamussa ja radion Ykkösaamussa. Aaltolan mukaan Suomen Nato-jäsenyysprosessi “etenee nyt kuin höyryjuna”.

Suomen ulkopoliittinen johto linjasi kantaansa loppuviikosta ja suomalaiset ovat ilmoittaneet Nato-halukkuudestaan kevään mittaan lukuisissa kyselyissä. Tänään Nato-keskustelua käydään eduskunnassa. Ennakkoon näyttää siltä, että enemmistö kansanedustajista puoltaa jäsenyyden hakemista.

Aaltola uskoo, että Nato-jäsenyyshakemuksen jättäminen on miltei varma asia. Se on samalla loogista jatkumoa muun muassa Suomen liittoumakehitykselle ja haaveille pohjoismaisesta puolustusliitosta.

– Kyseessä on demokratioiden liitto. Tämä ei siis ole päätös ruton ja koleran välillä, joka 1940-luvulla jouduttiin tekemään. Viime kädessä tämä eteni niin, että suomettumisen häntä poistui Suomen yltä. Venäjän pelko hävisi yhdessä yössä, kun nähtiin, mitä Venäjä pystyy yhä tekemään naapureilleen, Aaltola sanoo.

Aaltolan mukaan Natoon liittyminen vahvistaa Suomen ulkopolitiikkaa, esimerkiksi kauppasuhteita.

– Jos mietitään Suomen kauppapolitiikkaa, niin se laskee meidän maariskiämme. Mitä enemmän on instituutioita, joissa olemme mukana, niin sitä enemmän amerikkalainen iso eläkesijoittaja miettii Suomea jotenkin poikkeuksellisena maana.

Voit keskustella aiheesta 17.5. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

.
.