Hyppää sisältöön

Vesi on valtaa – Ukrainassa taistellaan myös vesivarojen hallinnasta

Vedellä on myös sotilaallista merkitystä. Sodan alkuvaiheessa Ukraina avasi patoluukkuja ja päästi vettä pelloille vaikeuttaakseen venäläisten etenemistä.  

Ukrainalainen viljelijä töissä pellolla Lvivin alueella. Myös Kiina on kiinnostunut Ukrainan maataloudesta. Se lainoittaa kehitystyötä ja on tehnyt pitkän sopimuksen kolmen miljoonan hehtaarin vuokrakäytöstä. Kuva: Mykola Tys / EPA

Suuret Dnepr- ja Dnestrjoet ja lukuisat pienemmät virrat tuovat Ukrainaan vettä väestön, viljelyn ja teollisuuden tarpeisiin. Vesivaroista syntyi kiistaa jo vuonna 2014, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan.

Ukraina katkaisi tuolloin vesihuollon Krimille ja rakensi padon Hersonissa estääkseen veden virtauksen tärkeään Pohjois-Krimin kanavaan. Kun Venäjän hyökkäys alkoi helmikuussa, venäläisjoukot räjäyttivät Hersonin padon sodan ensimmäisinä päivinä.

Veden voimaa on käytetty myös pääkaupungin puolustukseen esimerkiksi Kiovan lähistöllä sijaitsevalla tekojärvellä.

– On avattu tulvaluukkuja alajuoksulle, räjäytelty siltoja ja hidastettu venäläisten etenemistä , selvittää maa-ja metsätalousministeriön johtava vesitalousasiantuntija kansainvälisissä vesiasioissa Annukka Lipponen.

Kuva: Euromaidan Press, Harri Vähäkangas / Yle

Krimin valtaus heikensi satoja

Pohjois-Krimin kanavan pääväylä on 400 kilometriä pitkä. Neuvostojohtaja Josif Stalinin valtakaudella rakennettu valtaisa infrahanke vastaa jopa 85 prosentista alueen vesivaroista. Laajemman kiistan aineksia kylvettiinkin jo ennen helmikuista hyökkäystä.

Viljelymaa Krimillä väheni 2013 vuoden 140 000 hehtaarista 10 000 hehtaariin vuonna 2015, kertoo vesialaa seuraava uutissivusto H20 Global News (siirryt toiseen palveluun). Asukkaiden vedenkäyttöä jouduttiin säännöstelemään ja tuomaan vettä muualta.

Krimin vesihuolto on heikentynyt viime vuosina, vaikka Venäjä on pyrkinyt poraamaan kaivoja, rakentamaan vesisäiliöitä ja investoimaan vedenpuhdistukseen. Vuonna 2021 kuivuus tuhosi satoa ja antoi Venäjälle aiheen syyttää Ukrainaa (siirryt toiseen palveluun) Hersonin kohdalle rakennetun padon aiheuttamasta ympäristötuhosta ja siviilien kärsimyksistä.

Silloin presidentti Vladimir Putinin sanottiin tarvitsevan vettä, kirjoittaa muun muassa New York Times (siirryt toiseen palveluun).

Ukrainan entinen varapääministeri, nykyinen puolustusministeri Oleksi Reznikov sanoi, että Venäjä on miehittäjänä velvollinen turvaamaan paikallisen väestön perustarpeet.

Viljelijä tutkii taisteluissa vaurioitunutta traktoriaan Mala Rohanin kylässä. Ukrainan viljelysmaa on Euroopan laajin, 42 miljoonaa hehtaaria. Kuva: Sergey Kozlov / EPA

Iskut vesihuoltoon kielletty

Ukrainan ja Venäjän vesikiistat ulottuvat myös Krimin ulkopuolelle.

Vedenjakelua ja jätevesiverkostoa on vaurioitettu myös Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen alueilla ja eteläisessä Ukrainassa. Vesihuollon tuhoamisella on laajoja vaikutuksia. Kyse ei ole yksin asukkaiden tarvitsemasta juomavedestä vaan myös erilaiset tehtaat tarvitsevat vesivoimaa.

Vesiasiantuntija Annukka Lipposen mukaan vesi-infrastruktuurin suojelusta aseellisessa konfliktissa on laadittu niin kutsutut Geneven periaatteet, joissa iskut tällaisiin kohteisiin kielletään. Myös nämä sodan säännöt ovat kuitenkin Ukrainassa, kuten monilla muissa konfliktipesäkkeissä unohtuneet.

Unicefin mukaan arviolta kuusi miljoonaa ihmistä on vailla puhdasta vettä. Vapaaehtoiset kokoavat vesipulloja Odessassa. Kuva: Stepan Franko / EPA

Ukrainan vesihuolto paikoin kehnossa kunnossa jo ennen sotaa

Vesihuollon ylläpidossa riitti tehtävää jo ennen sotaa Ukrainassa kolmasosa talouksien jätevesistä on mennyt vesistöihin puhdistamattomana.

– Jälleenrakennus on työlästä ja investointeja tarvitaan. Korjausvelkaa on Suomessakin, kun putkistot vanhenevat. Sama koskee varmasti myös Ukrainaa, nyt putkirikkoja ei ole voitu korjata. Patorakenteiden vaurioituminen vaikuttaa oikea-aikaiseen varastointiin ja huoltovarmuuteen, kertoo Annukka Lipponen.

Hän seuraa maa-ja metsätalousministeriössä rajavesistöyhteistyötä ja edistää kansainvälisiä vesiasioita.

Ohjuksen osa ukrainalaisella viljapellolla. Dnjepr-joelta Harkovaan ja Donetskiin ulottuvalla alueella on 150 000 hehtaaria keinokastelun piirissä. Kuva: Oleg Petrasyuk / EPA

Vesihuolto jälleenrakentamisen ensimmäisiä kohteita

Tällä hetkellä Ukraina ja Venäjä eivät käy rauhanneuvotteluja saati muitakaan virallisia keskusteluja.

– Rajavesiä hoidetaan esimerkiksi maiden välisten jokikomissioiden tai vuosittaisten kokousten avulla. Nyt Ukrainan ja Venäjän välillä on tuskin ollut tapaamisia. Toisaalta yhteistyö on jatkunut vesiasioissa konflikteista huolimatta useilla kriisialueilla, sanoo vesitalousasiantuntija Lipponen.

Sota jatkuu eri puolilla Ukrainaa. Jälleenrakentamistakin aloitellaan jo kuitenkin paikoin. Muun muassa Tšernihivissäpyritään kunnostamaan julkista infraa vesilaitoksista sähköverkkoon.

Juttuun on haastateltu myös kehittämispäällikkö Seppo Hellsteniä Suomen ympäristökeskuksen vesikeskuksesta.

Voit keskustella aiheesta 19.5. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

.
.