Hyppää sisältöön

Historioitsija: Nato-linjaus on Suomen historiassa YYA-sopimuksen ja EU-jäsenyyden tasoinen tapahtuma

Erilaiset liittoumat ja sopimukset ovat historian saatossa olleet merkittäviä vedenjakajia.

Sodan ja rauhan keskus Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Mikkelissä Sodan ja rauhan keskus Muistissa on tallennettu nimensä mukaisesti historian käänteitä niin sodan kuin rauhan aikana. Myös Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat olleet seurannassa.

Nyt historiaa kirjoitetaan lisää, kun Suomi pohtii Nato-jäsenyyttä.

– Nyt eletään hyvinkin merkittävää aikaa. Se mitä eilen (sunnuntaina) saatiin kuulla ja tänään (maanantaina) eduskunnassa käsitellään, tulee varmasti tulevaisuudessa oppikirjoihin, mutta vielä enemmän siihen vaikuttaa se, mikä on se lopputulema. Miten Suomen mahdollinen jäsenhakemus käsitellään ja tuleeko Suomi osaksi Natoa, pohtii Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen.

Erilaiset liittoumat ja sopimukset ovat historian saatossa olleet merkittäviä vedenjakajia. Niin voi olla myös Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys.

– Kyllähän ne on käännekohtia ja ei niitä turhaan tuoda historian oppikirjoissa esille. Tietysti Suomen osalta merkittäviä on ollut toisen maailman sodan loputtua vuonna 1948 YYA-sopimus ja vuonna 1995 Euroopan Unionin jäsenyys.

Kumppanuuksia haettu ennenkin

Leskinen muistuttaa, että Suomi on aina hakenut kumppaneita.

Sisällissodan aikaan 1918 saksalaisilla oli omat intressinsä tulla auttamaan valkoisia.

Historioitsija nostaa esiin myös 1920-luvun reunavaltiopolitiikan, joka kohdistui Neuvostoliittoa vastaan. Suomi irtautui Puolan, Liettuan, Latvian ja Viron kanssa solmitusta liitosta vuonna 1935.

– Tuon jälkeen Suomi suuntautui pohjoiseen ja lähti korostamaan puolueettomuuden linjaa. Sen jälkeen merkittävä kohta oli lähentyminen Saksan kanssa 1940-luvulla.

Museona Muisti tallentaa historiaa. Nato-linjauksesta saattaa myöhemmin tulla oma osionsa laitokseen. Ainakin Ukrainan sota tallentuu jälkipolville.

– On kuitenkin vaikea sanoa, mikä on oikea aika lähteä käsittelemään Ukrainan sotaa ja kriisiä. Näyttelyiden kannalta näkisin, että on hyvä hetken aikaa seurata tilannetta, jos haluamme näyttelyissä käsitellä asioita objektiivisesti. Meidän ei tarvitse hyväksyä Venäjän toimia, mutta meidän on hyvä ymmärtää miksi Venäjä toimii niin kuin toimii.

– Tämän ajatuskulun avaamiseen tarvitsemme vielä aikaa, Olli-Pekka Leskinen päättää.

Voit keskustella aiheesta 17.5. kello 23:een saakka.

Lue myös:

.
.