Hyppää sisältöön

Jos Suomeen hyökättäisiin ja väestöä pitäisi evakuoida, määränpää selviäisi vasta tilanteen ollessa päällä – kokonaisuutta ei valvo kukaan

Jokaisen kunnan täytyy olla valmis vastaanottamaan evakuoituja. Mikään taho ei kuitenkaan tällä hetkellä valvo kuntien evakuointisuunnitelmien ajantasaisuutta ja sisältöä.

Pääkaupungissa sijaitsee maan poliittinen johto ja tärkeitä kohteita, kuten satamia. Kuva: Silja Viitala / Yle

Vielä 20 vuotta sitten jakomäkeläiset olisi evakuoitu kriisitilanteessa Kivijärvelle Keski-Suomeen, Kaivopuistossa asuvat Suonenjoelle, Savoon. Saarijärvelle olisi siirretty mellunmäkeläiset ja lauttasaarelaiset.

Esimerkiksi Helsingin pelastuslaitoksella oli yksityiskohtaiset, kaupunginosan tarkkuudella (siirryt toiseen palveluun) tehdyt suunnitelmat siitä, minne helsinkiläiset siirrettäisiin, jos väestöä täytyisi alkaa evakuoida vaikkapa aseellisen hyökkäyksen takia.

Näin pääkaupungista poikkeustilanteessa siirrettävälle väelle oli osoitettu määränpää ja vastaanottava kunta tiesi, millainen ja minkäkokoinen väestömäärä sen oli varauduttava ottamaan vastaan.

Enää ei etukäteen määritellä sitä, minne väestöä siirrettäisiin, vaan jokaisen kunnan täytyy olla valmis vastaanottamaan evakuoituja. Suunnitelmista vastaavat kuntien sosiaalitoimet.

Pelastuslaitoksilla täytyy olla evakuointisuunnitelma (siirryt toiseen palveluun), joka toteutetaan, jos poikkeusolot on julistettu ja valtioneuvoston päätöksellä ryhdytään sisäministeriön alaisuudessa väestönsiirtoihin.

Sisäministeriö: Kukaan ei valvo evakuointisuunnitelmien kokonaisuutta

Yksityiskohtaisia suunnitelmia siitä, minne väestöä siirrettäisiin, ei ole. Mistä kansalainen siis voi tietää, millaiset evakuointisuunnitelmat ovat ja ovatko ne ajantasaisia?

Ylen jutussa jo muutama vuosi sitten kuntien varautuminen poikkeusoloihin oli sisäministeriön mukaan huonoa, ja väestönsiirto- eli evakuointisuunnitelmia oli vain harvassa kunnassa.

Sisäministeriöstä kerrotaan, että vieläkään ei tiedetä, millä mallilla suunnitelmat ovat, sillä kokonaisuutta ei valvo kukaan.

– Aluehallintovirastot valvovat pelastusviranomaisia, mutta vastuu on jokaisella kunnalla, sanoo siviilivalmiusyksikön johtajaJussi Korhonen sisäministeriöstä.

Kokonaisuudesta ei Korhosen mukaan ole tietoa kenelläkään.

– Meillä eivät rahkeet riitä siihen, että me voisimme lähteä tarkastelemaan sitä, ovatko jokaisen kunnan valmiussuunnitelmat ajantasaisia, milloin ne on päivitetty ja riittääkö siellä kapasiteettia, Korhonen sanoo.

– Ei sitä kokonaisuudessaan valvo kukaan, eikä ole olemassa resursseja siihen, että kokonaisuutta pystyttäisiin yksityiskohtaisesti valvomaan, Korhonen sanoo.

Evakuointisuunnitelmat sisältävät salassa pidettäviä tietoja ja jos niitä ei valvota, mistä kansalainen voi tietää, että suunnitelmia hätätilanteen varalta on tehty?

– Kyllä meillä on ajantasaiset suunnitelmat, mutta en osaa kaikkien viranomaisten puolesta mennä sanomaan, kuinka yksityiskohtaisia ja ajantasaisia suunnitelmat ovat. Varmasti niissä on tekemistä, sitä on turha kiistää, sisäministeriön Korhonen sanoo.

Korhonen muistuttaa, että kunnilla ja pelastustoimilla on lakiin perustuva velvollisuus hoitaa evakuointisuunnitelmat.

Evakuointisuunnitelmien yksityiskohtia ei valvo kukaan

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on hiljattain tarkistanut, että sen alueen kahdeksan eri pelastuslaitosta on tehnyt evakuointisuunnitelmat, mutta niiden laatua ei tarkisteta.

– Kaikilla pelastuslaitoksilla on evakuointisuunnitelmat, mutta suunnitelmilla on jatkuvasti päivitystarpeita toiminta- ja turvallisuusympäristön muutosten vuoksi, pelastustoimen ja varautumisen johtaja Tommi Laurinen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta sanoo.

Laurinen sanoo, että aluehallintovirasto ei valvo evakuointisuunnitelman tarkempaa sisältöä, koska sisältövaatimuksia ei ole erikseen määritelty.

Tämän lisäksi Laurisen mukaan Hämeessä harjoiteltiin viime vuonna evakuointisuunnitelmia väestön vastaanottamisen näkökulmasta. Tänä vuonna harjoituksia järjestetään Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueilla, ensi vuonna Uudellamaalla.

Helsingin pelastuslaitosta lukuunottamatta pelastuslaitokset siirtyvät ensi vuoden alussa hyvinvointialueille, ja aluehallintovirastojen tehtäväksi tulee pelastustoimen palvelutason riittävyyden arviointi.

Tässä yhteydessä aluehallintovirastot voivat kehottaa alueita päivittämään evakuointisuunnitelmiaan.

Väestöä halutaan siirtää joustavasti, tilanteen mukaan

Väestönsiirtosuunnitelmissa kohdepaikka-ajattelusta luovuttiin sisäministeriön mukaan siksi, että evakuoinnista haluttiin joustavampaa: esimerkiksi sodan uhatessa väestöä siirrettäisiin sieltä, mistä kulloinkin on tarve ja sinne, missä on turvallista.

– Väestö siirretään sellaiseen paikkaan, missä on siinä tilanteessa turvallista. On tärkeää arvioida, minkälainen uhka on ja missä päin turvallinen alue sijaitsee, sanoo Tommi Laurinen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Kun maaseutu tyhjenee ja väestö siirtyy kasvukeskuksiin, kaikissa kunnissa ei olisi väestön vastaanottamiselle edes tarvittavia tiloja ja palveluita esimerkiksi kokonaiselle kaupunginosalliselle ihmisiä.

Tämän takia vastuuta on jaettu: kunkin kunnan pitää pystyä ottamaan vastaan neljänneksen verran kunnassa asuvien ihmisten määrästä.

– Jos jonkun pelastustoimen alueella on useampi kunta ja siellä asuu yhteensä vaikka 100 000 asukasta, niin alueen pitäisi valmistautua ottamaan vastaan 25 000 henkeä, sanoo Laurinen.

Näin välttämättömiä, huollollisia palveluita saadaan turvattua kaikille evakuoiduille.

Jos väestön siirtäminen on pidempiaikaista, esimerkiksi koulut ja muut palvelut täytyy pystyä järjestämään.

Sisäministeriöstä todetaan, että toisaalta Suomessa on maantieteellisesti paljon tilaa, vesijohto- ja tieverkosto ja junaradat.

– Väestöä voidaan kuljettaa myös junilla, jos junat ja radat ovat toiminnassa, sanoo siviilivalmiusyksikön johtaja Jussi Korhonen.

Voit keskustella aiheesta launtaihin 21.5.2022 kello 23 saakka.

Lue myös:

.
.