Hyppää sisältöön

Venäjä lopetti sähkönmyynnin Suomeen, ja se kirittää energia-alaa irti fossiilisista polttoaineista – näin Helsinki saa pian sähkönsä

Kantaverkkoyhtiö Fingrid investoi lähivuosina kolme miljardia euroa sähköverkkojen vahvistamiseen. Jatkossa ydin- ja tuulivoimaa saadaan tuotua kauempaa Suomesta pääkaupunkiseudulle, jossa sähkönkulutus vain kasvaa.

Kantaverkko tuo muualta Suomesta sähköä Kehä III:n tuntumaan, josta se jaetaan edelleen sähköasemien kautta kaupunkialueelle, kertoo Fingridin asiakaspäällikkö Petri Parviainen. Kuva: Vesa Marttinen / Yle

Siirtymä uusiutuvien energianlähteiden käyttöön on saanut tänä keväänä vauhtia yllättävältä suunnalta. Venäjän aloittama sota ja siitä seuranneet pakotteet ovat vauhdittaneet suurta muutosta niin Suomessa kuin laajemmin Euroopassa.

Yhtälö on samankaltainen kuin koronaviruksella ja etätyöllä: pakko on hyvä kirittäjä.

– Sähköalan murros on ollut valtavan nopea ja tuntuu, että vauhti vain kiihtyy. Nyt Venäjän tilanne oikeastaan vaan nopeuttaa sitä, sen kautta on syntynyt vielä isompi tarve päästä irti fossiilisista polttoaineista, sanoo Fingridin verkon suunnittelu -yksikön johtaja Jussi Jyrinsalo.

Hän viittaa viime viikonlopun uutiseen siitä, että Venäjä lopettaa sähkönmyynnin Suomeen.

Venäjän sotatoimet vaikuttavat energiamurrokseen myös monilla muilla tavoilla: Talouspakotteiden myötä Euroopan maat ovat pääosin lopettaneet fossiilisten polttoaineiden hankkimisen Venäjältä. Lisäksi sotatoimet ovat nostaneet bensan hinnan pilviin, mikä helpottaa monien päätöstä esimerkiksi sähköautoon vaihtamisessa.

Sähkön lisäksi myös likimain kaikki energiantuonti Venäjältä on loppunut, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen.

– Raakaöljyn, öljytuotteiden ja kivihiilen tuonti Venäjältä Suomeen on käytännössä loppunut, joitakin laivauksia varmaankin vielä on, mutta isossa kuvassa niistä on jo luovuttu.

Helsingin kaupunki päätti jo vuosia ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, että pääosin Venäjältä tuodun hiilen polttaminen kaupungin energiavoimaloissa lopetetaan. Hanasaaren voimala suljetaan vuoden päästä, ja Salmisaaren voimalassa hiilen polttaminen loppuu 2024.

Samaan aikaan sähkönkulutus kuitenkin kasvaa valtavalla vauhdilla. Pääkaupunkiseudun sähköntarve on tuotettava jatkossa jollain muulla kuin kivihiilellä.

Mistä pääkaupunkiseutu saa siis jatkossa sähkönsä?

Ydinvoimaa ja tuulivoimaa tuodaan Helsinkiin

Vantaanjoen ja Nelostien kainalossa Helsingin Viikinmäessä sijaitsee sähköasema, jonka vieressä on iso, joutilas hiekkakenttä. Tälle paikalle rakennetaan vuoteen 2026 mennessä 410 kilovoltin sähköasema, joka mahdollistaa sähkön tuomisen Helsinkiin kauempaa Suomesta. Vastaavat laitokset toimivat jo Vantaan Tammistossa ja Länsisalmessa.

Viikinmäkeen nousee vuoteen 2026 mennessä vastaavanlainen 410 kilovoltin sähköasema kuin Vantaan Länsisalmeen. Asemien välille tulee maakaapeliyhteys. Kuva: Vesa Marttinen / Yle

– Näille asemille sähkö tulee kantaverkosta, joka käsittää koko Suomen. Kaikki suuret laitokset, kuten ydinvoimalat, ovat kytkeytyneenä siihen, kertoo kantaverkkoyhtiö Fingridin asiakaspäällikkö Petri Parviainen.

Näiden asemien kautta sähkö jaellaan edelleen kotitalouksiin. Käytännössä Helsingin sähkö tehdään siis vastaisuudessa pääosin ydinvoimalla ja tuulivoimalla. Kantaverkko on eräänlainen sähköjärjestelmän moottoritie, jonka kautta sähkö siirretään tuotantolaitoksilta teollisuudelle ja sähköyhtiöille, ja sieltä edelleen loppukäyttäjille.

Tammiston, Länsisalmen ja Viikinmäen sähköasemia tarvitaan, jotta sähkö saadaan tuotua perille koteihin oikeajännitteisenä. Sähköasemille sähkö tulee kantaverkkoa pitkin 400 kilovoltin voimakkuudella. Asemilla se muunnetaan 110 kilovolttiin, jotta se voidaan jakaa edelleen Helsingin ja Vantaan omien jakeluyhtiöiden kautta kotitalouksille.

Vastaavia projekteja on käynnissä nyt valtava määrä: Fingrid investoi (siirryt toiseen palveluun) seuraavan kymmenen vuoden aikana kantaverkkoon noin kolme miljardia euroa.

– Tällä hetkellä meillä on meneillään noin 50 sähköaseman rakentaminen tai suunnittelu, ja saman verran on tulossa. Uutta voimajohtoa vedetään tuhansia kilometrejä, Parviainen kertoo.

Vantaan Länsisalmessa sijaitseva sähköasema on keskeinen jakelukanava, jonka kautta kantaverkkoa kulkeva sähkö saadaan jaettua kaupunkialueelle. Kuva: Vesa Marttinen / Yle

Sähkönjakeluverkkoa koskevat investointipäätökset on tehty vuosia sitten, eivätkä ne sinänsä liity suoraan Venäjän tilanteeseen.

Työ- ja elinkeinoministeriön Jussi Jyrinsalo näkeekin, että Suomen hyvässä vauhdissa oleva vihersiirtymä voi saada korkeintaan hieman lisäpotkua Venäjän tilanteesta.

– Nämä kaksi asiaa eivät ole isossa kuvassa ristiriidassa. Meidän yleinen ilmasto- ja energiapolitiikka, joka tähtää uusiutuvien ja päästöttömien energialähteiden käyttöön, on ihan linjassa sen kanssa, että venäläisestäkin fossiilisesta energiasta päästään eroon.

Sähkökulutus kasvaa valtavalla vauhdilla

Sähkönkulutus kasvaa Suomessa ja muualla länsimaissa nyt valtavalla vauhdilla.

Merkittävimmät syyt tähän ovat ovat liikenteen sähköistyminen, teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavien prosessien sähköistäminen, rakennusten lämmityksen siirtyminen lämpöpumppuratkaisuihin ja digitalisoitumisen edellyttämän datakeskuskapasiteetin kasvu, kertoo energia-asiantuntija Päivi Suur-Uski energiatehokkuutta edistävästa valtio-omisteisesta Motiva oy:stä.

Suur-Uskin mukaan sähkönkulutuksen kasvusta huolimatta Suomessa energian kokonaiskulutuksessa ei nähdä merkittävää kasvua.

– Suomesta pyritään asteittain tekemään hiilineutraali yhteiskunta ja kasvihuonekaasujen vähentämistavoite edellyttää muun muassa merkittävää energiatehokkuuden lisäämistä.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 21.5.2022 kello 23:een saakka.

Lue lisää:

.
.