Hyppää sisältöön

Natoa vastustava Kiina keskustelee kiivaasti Suomen päätöksestä liittoutua

Ylen Aasian kirjeenvaihtaja seurasi Kiinan sosiaalisessa mediassa käytyä kuumaa kommentointia Suomen Nato-päätöksestä. Kiinan ulkoministeriö pitää Suomen jäsenhakemusta Natoon merkittävänä kehityksenä.

Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Zhao Lijian sanoi, että Kiinalla ja Suomella on ystävälliset suhteet, mutta Natoon liittyminen tuo suhteisiin uuden tekijän. Kuva: Roman Pilipey / EPA

PEKING Kiina pitää Suomen päätöstä hakea Naton jäsenyyttä “merkittävänä kehityksenä”. Näin vastasi Kiinan ulkoministeriön edustaja Zhao Lijian YLEn kysymykseen päivittäisessä tiedotustilaisuudessa Pekingissä. Hän ei kuitenkaan vastannut kysymykseen siitä, mitä riskejä se toisi Kiinan ja Suomen välisiin suhteisiin.

Selvää on kuitenkin, että Kiina vastustaa Naton laajenemista. Maan johtaja Xi Jinping vakuutti näin vannoessaan ystävyyttä ja yhteistyötä Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa Pekingin talviolympialaisten avajaispäivänä. Kiina näkee Naton Yhdysvaltain vaikutusvallan kasvun välineeksi. Se ei ole tuominnut Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Zhao viittasi Kiinan aiempiin kommentteihin Euroopan turvallisuudesta Suomen Natoon liittymisen suhteen. Näkemys on nytkin sama ja selvä, Zhao totesi. Kiina on sanonut useasti aiemmin, että sotilasliittojen laajeneminen ei takaa alueellista turvallisuutta. Se on myös vaatinut ottamaan huomioon Venäjän turvallisuushuolet.

Zhao Lijian sanoi, että Kiinan ja Suomen suhteet ovat olleet aina ystävälliset.

– Tietysti Suomen jäsenhakemus Natoon tuo uuden tekijän suhteeseen, hän arvioi.

Kiinan globalisaation keskus -ajatushautomon johtaja Wang Huiyao ennustaa, että Suomen Nato-päätös voi lisätä turvattomuutta Euroopassa, koska Suomen pitkästä itärajasta tulee Venäjälle myös raja Naton kanssa.

– Venäjä aloitti sodan (Ukrainassa) Naton itään laajenemisen takia. Nyt laajeneminen jatkuu, hän sanoo.

Wangin ajatushautomo on yksi Kiinan valtioneuvoston neuvonantajista.

Wang pitää Suomen turvallisuushuolia ymmärrettävänä. Hän pitää Nato-päätöstä kuitenkin riskialttiina, koska Suomi luopuu nyt vuosikymmenien sotilaallisen liittoutumattomuuden linjastaan.

– Aikeet voivat olla hyvät, mutta tulos voi olla riski. Mutta se on suomalaisten päätös ja he elävät sen kanssa. Me emme halua nähdä toista Ukrainaa, Wang sanoo.

Kiinan some kuumeni

Suomen päätöstä hakea Nato-jäsenyyttä on puitu ahkerasti Kiinan sosiaalisessa mediassa. Aihetunnistetta katsottiin illan aikana 210 miljoonaa kertaa ja se on kerännyt yli 7000 kommenttia. Suomen Nato-jäsenyys oli tunnin ajan Kiinan Twitterin kaltaisen Weibon suosituin puheenaihe.

Kiinalaismediasta valtion TV-yhtiön englanninkielinen kanava CGTN (siirryt toiseen palveluun)arvosteli Suomen päätöstä avoimesti Weibossa. “Mitä useampi maa haluaa Natoon, sitä turvattomampi Eurooppa tulee olemaan. Se voi johtaa uuteen kylmään sotaan, joka on pahempi kuin edellinen.” CGTN:n päivityksessä sanottiin.

Suomen johdon ilmoitus Nato-pyrkimyksistä kiinnosti kiinalaisia. He katsoivat aihetunnistetta Suomen liittymisestä Natoon yli 210 miljoonaa kertaa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Muut mediat lähinnä kertoivat lyhyesti Suomen ilmoituksesta hakea Natoon. Päivityksiä kommentoitiin kiihkeästi. Suurin osa kommentoijista arvostelee Suomen päätöstä tai ennustaa sen olevan riski maan turvallisuudelle.

“Onnittelut Suomelle. Siitä on tullut Yhdysvaltain sätkynukke. Näyttää siltä, että emme ole kaukana kolmannesta maailmansodasta”, kirjoitti kommentoija Phoenix Weekly (siirryt toiseen palveluun) -aikakauslehden Weibo-päivityksen alla.

“Jos Venäjä todella ärsyyntyy ja raivostuu ja tekee jotain holtitonta, koko maailma voi joutua pulaan”, ennusti toinen kirjoittaja eniten kommentteja saaneen Kiinan kommunistista puoluetta lähellä olevan englanninkielisen Global Times (siirryt toiseen palveluun) -lehden Weibo-päivityksen alla.

“Nato on roskajärjestö, jonka huolena on se, että maailma ei ole tarpeeksi sekaisin”, ilmoitti kommentoija, jonka mukaan Naton olisi pitänyt lopettaa toimintansa Varsovan liiton kaaduttua.

Monet kommentoijat näkevät Suomen Nato-päätöksen osoitukseksi Yhdysvaltain vaikutusvallan kasvamisesta.

“Uusi suurvaltojen peli on alkanut. Suomi ei tietenkään ole suurvalta, mutta Yhdysvallat on sen takana.” “En ymmärrä. Onko Eurooppa eurooppalaisten vai amerikkalaisten Eurooppa?” toinen kysyi.

Ymmärtäjät sanovat Suomea huligaanin naapuriksi

Global Times -lehden entinen päätoimittaja Hu Xijin kommentoi Weibossa, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on uusi isku Venäjän strategista turvallisuutta vastaan.

Hänen mukaansa syy Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan on pysäyttää Naton laajeneminen itään, mutta Ukrainan saamat aseet lännestä osoittavat, että se ei onnistunut.

“Vaikka Ukraina ei enää nimellisesti pyrkisikään Natoon, sota on vahvistanut Kiovan hallinnon sotilaallisia ja poliittisia siteitä Yhdysvaltoihin ja Natoon.

Toiset myös ymmärtävät Suomen halua liittyä Natoon. Sanlian Lifeweek (siirryt toiseen palveluun) -aikakauslehden päivitystä on kommentoitu reilu 90 kertaa.

“Putinin saavutus on se, että Eurooppa yhdistyi uudelleen”, kirjoitti Weibo-käyttäjä.

“Jos Natoon liittyminen tai riippumattomuus eivät kummatkaan takaa turvallisuutta, minäkin valitsisin Natoon liittymisen. Ainakin saisin taustatukea”, toinen arvioi.

“Tämä on noidankehä. Kaikki yrittävät saada mahdollisimman paljon turvallisuutta mutta päätyvät tuntemaan entistä enemmän turvattomuutta”, kolmas kommentoi huolissaan.

Phoenix Weeklyn päivityksen alla kommentoitiin puolesta ja vastaan.

Sen kommentoijilla riitti myös ymmärrystä Suomelle. “Huligaanin naapurina oleminen on varmasti painajainen kenelle tahansa”, kirjoitti kommentoija.

“En usko, että Suomi kärsii samalla tavalla kuin Ukraina. Venäjä ei selviä kahdesta maasta yhtä aikaa.” toinen kommentoija pohti.

“Viimeksi kun Neuvostoliitto soti Suomea vastaan, se menetti 370 000 sotilasta ja Suomi 100 000. Nyt Venäjän täytyy olla valppaana.” arvioi yksi kirjoittaja.

Moni pohti, onko historia toistamassa itseään: “Nato on kylmän sodan tuote, joten onko kylmä sota tekemässä paluuta?”

Lue lisää:

Tuoreimmat uutiset Suomen Nato-jäsenyysprosessista voit lukea tästä

.
.