Hyppää sisältöön

Urheiluseura remontoi lahonnutta hökkeliä 18 vuotta: "Kukaan normaali ihminen ei olisi ikinä lähtenyt tähän" – lopputulos hivelee silmää

Vielä 20 vuotta sitten Kotkassa sijaitseva Sunilan pirtti oli irvistelevä röttelö, joka oli jo käytännössä purkua vailla. Urheiluseura kunnosti rakennuksen, ja nyt se on kaunotar, joka huokuu arvokkuutta.

Tältä Sunilan pirtti näytti silloin, kun se ostettiin vuonna 2003. Rakennus oli pahasti ränsistynyt ja käyttökelvoton. Kuva: Lasse Mustonen

2000-luvun alussa Sunilan pirtti Kotkan Karhulassa oli lohduton näky. Ikkunoita oli rikki, seiniä potkittu kasaan ja kuitulevyt olivat pilalla. Lämmitys oli lopetettu jo 1990-luvun alussa.

Paikallinen urheiluseura Sunilan Sisu osti vuonna 2003 vanhan ränsistyneen rakennuksen, jonka päivät olivat käytännössä luetut. Nyt, 20 vuotta myöhemmin, rakennus voi paremmin kuin koskaan.

Tältä Sunilan pirtti näyttää keväällä 2022. Ruskeat lisäosat ovat suunnitelleet Aino ja Alvar Aalto. Kuva: Kirsi Lönnblad / Yle

– Kyllä se vaan ihmeeltä tuntuu. Kun hankimme tämän, niin tämä oli purkukunnossa. Kukaan normaali ihminen tai yhteisö ei olisi ikinä lähtenyt tällaista tekemään, Sunilan Sisun rahastonhoitajana ja kunniapuheenjohtajana toimiva Lasse Mustonen sanoo.

Sunilan pirtti ei ole mikä tahansa rakennus. Se on Sunilan vanhan sahayhdyskunnan ainoa säilynyt rakennus ja on ollut yli 120 vuotta paikallisten asukkaiden käytössä. Siksi se tahdottiin pelastaa.

Kirsi Lönnblad kävi tutustumassa taloon Sunilan Sisun rahastonhoitaja ja kunniapuheenjohtaja Lasse Mustosen kanssa.

Kaikki alkoi sahoista

1800-luvun lopulla Kymijoen suistoon tuli yhdeksän höyrysahaa, joista yksi oli Sunilan saha. Vuosisadan vaihtumisen jälkeen sen yhteyteen rakennettiin palokunnantalo. Sahan toiminta loppui, kun Sunila oy osti sahan ja sen maa-alueet vuonna 1928. Palokunnantalo ja alueen sahayhteisö jäivät.

– Tässä oli hienoja taloja, virkailijakerhoja, poliisia, pappilaa ja niin edelleen, Lasse Mustonen kertoo.

Yli 120-vuotias rakennus on arvokas monella tapaa, ja moni kiinnostuu siitä viimeistään silloin, kun Alvar Aalto mainitaan. Alvar Aalto suunnitteli vuosina 1936–1939 Sunilan sellutehtaan ja asuinalueen. Sunila on Aallon laajin toteutunut työ.

Alvar Aalto suunnitteli rakennuksen lisäosiin myös muun muassa baaritiskin, joka saatiin pelastettua. Huoneessa on Aallolle sopivat Artekin valaisimet ja huonekalut. Kuva: Kirsi Lönnblad / Yle

Arkkitehtuurista sai osansa myös pirtti. Aino ja Alvar Aalto suunnittelivat 1930-luvun lopulla rakennukseen laajennusosat, jotka laadittiin vastaamaan silloisen urheiluelämän voimistuvia tarpeita. Niihin aikoihin vanhasta palokunnantalosta tuli monikäyttöinen Pirtti, jota vuonna 1937 perustettu Sunilan Sisukin alkoi käyttää.

Mustonen kertoo, että Pirtti oli hyvin vapaassa käytössä. Rakennuksessa muun muassa kuntoiltiin, pelailtiin shakkia, soitettiin musiikkia, harrastettiin teatteria ja tanssittiin häitä.

Rakennus ostettiin kolikolla

Pirtti jatkoi elämäänsä 2000-luvun alkuun, mutta se rapistui vuosien varrella. Vuonna 2003 rakennus oli jo saanut purkutuomion, kun Sunilan Sisu päätti ostaa ja kunnostaa rakennuksen. Hintaa rakennuksella oli vain yhden euron verran.

– Sunila itse asiassa säästi, sillä purkaminen olisi maksanut 30 000 euroa. Päälle olisi tullut vielä julkinen häpeä, koska arvokas historiallinen rakennus olisi purettu.

Sunilan Sisun rahastonhoitaja Lasse Mustonen oli yksi heistä, jotka päättivät pelastaa Sunilan pirtin. Mustonen on elänyt pirtin rinnalla pienestä asti. Kuva: Kirsi Lönnblad / Yle

Sunilan Sisu sai rakennuksen ostaessaan 10 000 euron avustuksen, mutta rahaa oli tallessa muutenkin. Seura oli jo 1970-luvun lopulla aloittanut Sisu-bingon, jota pyöritettiin niin Sunilassa kuin Karhulan keskustassakin.

Vuonna 1988 Sunilan Sisulle perustettiin tukiyhdistys, joka sai hyvän pesämunan muun muassa bingon toiminnasta. Pirtti on siis osittain kunnostettu bingorahoilla. Myös Kotiseutuliitto, Etelä-Suomen lääninhallitus, Kotkan kaupunki, Sunila oy ja Keräyskuitu oy ovat tukeneet Sunilan pirtin korjaustöitä.

Sunilaan rakastunut arkkitehti auttoi

Vuonna 2003 Sunilan Sisulla oli siis ränsistynyt rakennus ja jonkin verran rahaa sen kunnostukseen. Tietoa ja taitoa ei tarvinnut kauaa odottaa, sillä samoihin aikoihin alueelle oli muuttanut arkkitehti Rurik Wasastjerna, joka oli rakastunut Sunilaan vierailtuaan siellä ystävänsä luona.

– Hän tuli meidän johtokuntaamme ja sattui tuntemaan porvoolaisen arkkitehti Pekka Hornamon, joka on perehtynyt vanhojen rakennusten kunnostamiseen. Hän alkoi piirtää tätä rakennusta, Mustola kertaa.

Rakennuksen restauroinnissa on mietitty kaikki oikeanlaisia värisävyjä myöten, ja esimerkiksi eristeenä on edelleen pellavaa ja turvetta lasivillan sijaan.

Keittiön kaapit saatiin myös entisöityä ja säilytettyä. Keittiötasotkin ovat ennallaan ja ovat siksi nykyaikaan nähden matalat. Käsin ei kuitenkaan tarvitse tiskata – tiskikone hoitaa sen. Kuva: Kirsi Lönnblad / Yle
Sunilan pirtin salissa kelpaa taas juhlia, harrastaa ja urheilla. Kuva: Kirsi Lönnblad / Yle

Rakennuksen täydellinen kunnostus on kesti kaikkiaan 18 vuotta. Työt etenivät hiljalleen projekti ja rahoituserä kerrallaan. Vuosien varrella pirttiä ovat olleet kunnostamassa niin ammattilaiset, talkoolaiset kuin työllisyystoiminnassa olleet pitkäaikaistyöttömätkin.

Loppuhinnaksi projektille tuli noin 600 000 euroa.

Mustonen kertoo ajatelleensa, että pirtti itki öisin omaa loppuaan ennen pelastustaan. Nyt se suunnitteleekin jo 200-vuotisjuhliaan.

Hymyileekö rakennus nyt?

– Kyllä sen voi tuntea, kun täällä kävelee. Pirtti voi paremmin kuin ikinä.

.
.