Hyppää sisältöön

Valtio-opin professorin mielestä Nato-keskustelu on ollut yksipuolista, mutta demokratia on toteutunut

Tämänpäiväisen lähetekeskustelun jälkeen Nato-asia menee ulkoasiainvaliokuntaan, joka antaa mietintönsä. Sen pohjalta eduskunta äänestää.

Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta.
Valtio-opin professorin Ilkka Ruostetsaaren mukaan kansalaisten kanta Natoon liittymisessä nousi selvästi esille median teettämissä mielipidetutkimuksissa. Video: toimittaja Valtteri Kujansuu, kuvaaja Antti Eintola / Yle

Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä keskustellaan tänään maanantaina eduskunnan lähetekeskustelussa. Suomen valtiojohto kertoi eilen sunnuntaina, että Suomi hakee Nato-jäsenyyttä.

Myös osa eri puolueiden kansanedustajista ovat viime viikkoina ilmoittaneet omista Nato-kannoistaan.

Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari ajattelee, että tämänpäiväisellä lähetekeskustelulla ei ole sinänsä merkitystä kansanedustajille.

– Lähetekeskustelun jälkeen asia menee ulkoasiainvaliokuntaan, joka antaa mietintönsä ja jonka pohjalta eduskunta sitten äänestää.

Kuitenkin yli 150 kansanedustajaa haluaa kertoa lähetekeskustelussa oman näkemyksensä Nato-hakemuksesta.

Ruostetsaari näkee sen johtuvan siitä, että moni haluaa kirjauttaa oman näkemyksensä eduskunnan pöytäkirjaan ja toisaalta myös perustella äänestäjilleen mahdollisesta mielenmuutoksesta Natoon hakemisen suhteen.

Nato-keskustelu liian yksipuolista

Julkinen keskustelu Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on professori Ilkka Ruostetsaaren mielestä ollut melko yksipuolista. Hänen mukaansa argumentaatio on vahvasti keskittynyt hyviin puoliin ja riskeistä on keskusteltu vähemmän.

– Riskeistä puhuminen on lähinnä keskittynyt Venäjän mahdollisiin reaktioihin Suomen Nato-jäsenyydestä. Siitä, miten jäsenyys pidemmällä aikavälillä tulee vaikuttamaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja kansainväliseen asemaan, on keskusteltu vähemmän.

Samaa mieltä on vasemmistoliiton Anna Kontula, joka kertoi ensimmäisena kielteisestä Nato-kannastaan. Hänen mielestään päätös Natoon hakemisesta on ollut liian hätäinen.

Kontula korostaa, että demokratia on hallintomuoto, joka vaatii aikaa, koska se perustuu ajatukselle siitä, että yhteiseen keskusteluun tuodaan erilaisia näkökulmia ja koetellaan niitä toisiaan vasten.

– Tällaiselle keskustelulle ei ole ollut sijaa, kun päätöksiä on tehty enemmän tai vähemmän paniikkimielialassa ja kiireellä.

Kontula olisi toivonut Nato-keskusteluun laaja-alaisemmin sitä näkökulmaa, että maailmassa on muitakin toimijoita kuin länsimaat ja Venäjä – ja että Nato-jäsenyydellä on laajemmin merkitystä Suomen paikkaan kansainvälisessä poliitikassa. Sitä merkitystä on Kontulan mielestä analysoitu hyvin vaatimattomasti.

Tämänpäiväisen lähetekeskustelun Kontula näkee merkkinä, joka prosessista jää historiankirjoihin.

SDP:n Pia Viitanen ei ajattele, että päätös Natoon hakemisesta olisi ollut liian kiireinen. Hänen mielestään työtä on tehty ripeästi, mutta huolellisesti.

– Asiaan on ollut mahdollista perehtyä ja siitä keskustella ripeämmässäkin aikataulussa.

Viitanen ilmoitti oman myönteisen Nato-kantansa toissa päivänä. Hän kertoo, ettei aiemmin nähnyt mitään syytä Suomen liittyä Natoon. Mutta nyt, Venäjän hyökkäyksen myötä, tilanne on eri.

– Maailma on uusi ja muuttunut. Kaikkein ylin asia on suomalaisten turvallisuus.

Kansalaismielipide ohjannut poliittisia toimijoita

Demokratian näkökulmasta Nato-prosessi on Ilkka Ruostetsaaren mielestä hoidettu hyvin ja eduskunta on sitoutettu prosessiin vahvasti. Kansalaismielipide Nato-asiaan on Ruostetsaaren mukaan taas saatu median teettämien mielipidemittausten kautta.

– Muutama päivä Venäjän hyökkäyksen jälkeen tehtiin mielipidetutkimus, jonka perusteella enemmistö kannatti Natoon liittymistä. Se vaikutti olennaisesti poliittisiin puolueisiin ja valtiojohtoon. Tässä mielessä prosessi on heijastanut vahvasti kansalaismielipidettä.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on samaa mieltä siitä, että prosessi on mennyt muodollisen demokratian osalta hyvin, kuten myös valtiosääntöoikeuden näkökulmasta.

Kontula kuitenkin kritisoi demokratian toteutumisen epämuodollista puolta ja siitä, minkälaista keskustelua Natoon liittymisestä on käyty. Kontulan mielestä media on ollut yksiääninen ja jonne on tuotettu sellaisia asiantuntijalausuntoja, jotka ovat tukeneet Nato-jäsenyyttä heti helmikuusta alkaen.

– Epäilen vahvasti, että yhteiskunnallisen keskustelun osalta tullaan näkemään lukuisia väitöskirjoja ja analyyseja siitä, että keskustelu ei ehkä ollut niin monipuolista kuin mitä sen kypsässä demokratiassa pitäisi olla.

Minkälaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een saakka.

.
.