Hyppää sisältöön

Turkulaisnuoret viihtyvät Aurajoen rannassa ja ottavat kaupunkitilaa omakseen – nuorisotilat elpyvät edelleen korona-ajan kävijäkuopasta

Aurajoen ranta, Kupittaa, Logomon silta: siinä muutamia nuorten suosikkipaikkoja Turusta. Nuorten mielestä Turussa on hyvä olla ja hengailupaikkoja on tarpeeksi, ainakin kesällä.

Aurajoen rannassa paljastetaan salaisuudet
Aurajoen rannassa paljastetaan salaisuudet

Kahdeksasluokkalaiset Elvi Heikkilä ja Senni Lehtonen istuvat Aurajoen rannassa kirsikkapuiden alla ja juttelevat keskenään.

Paikka on yksi heidän suosikeistaan Turussa.

– Juodaan kofeiinipitoisia juomia ja jutellaan. Tässä paljastetaan kaikki salaisuudet, kertovat Lehtonen ja Heikkilä.

He eivät ole ainoita nuoria, jotka viihtyvät Aurajoen rannassa. Kaikkien turkulaisten olohuone on myös nuorten suosikkipaikkoja.

– Pienessä porukassa on kiva hengata joen rannassa, kävellä, istuskella tai jutella mitä mieleen tulee, sanoo 17-vuotias Tuukka Mäkilä.

Ylen haastattelemat nuoret listaavat suosikkipaikoikseen oman kodin lisäksi myös ainakin Kupittaan sekä kaupungin muut puistot, kirjaston ja kauppakeskukset. 17-vuotiaan Aleksi Parkkolan mielestä hyviä paikkoja on tosi paljon.

Yksi yllättävimmistä hengailupaikoista on silloista uusin: Logomon silta.

Elvi Heikkilä kertoo, että siellä odottelee nuoria, kun Logomossa on keikkoja. Suojaisalla sillalla on kiva odotella keikkojen alkamista, ja jos itse ei pääse keikalle, voi siellä seurata, tulevatko artistit keikan jälkeen ulos ja heidän kanssaan pääsee ottamaan kuvia.

Odotellessa hengaillaan, jutellaan ja tehdään tiktok-videoita.

– Kyllä meitä on joskus katsottu aika vinoon, että mitä te teette täällä. Mutta ei ole koskaan tultu sanomaan, että lähtekää pois.

Elvi Heikkilä kertoo, että nuoret ovat ottaneet Logomon sillan nopeasti omaksi hengailupaikakseen. Siellä voi odotella keikkojen alkua tai sitä, että artistit tulisivat keikan jälkeen ulos. Esimerkiksi UMK:n jälkeen nuoret onnistuivat saamaan kuvia monien artistien kanssa. Kuva: Johanna Manu / Yle

Aurajoen ranta jo aiemmin ykkönen

Nuorten listaamat suosikkipaikat noudattelevat varsin hyvin sitä, mitä aikaisemmissa tutkimuksissa on selvinnyt.

Turussa ei ole aivan viime vuosina laajemmin kartoitettu, missä nuoret viihtyvät tai missä he viettävät aikaa, mutta vuonna 2016 asiaa selvitettiin kaupunkitutkimusohjelman kahdessakin tutkimuksessa.

Tuolloin nuoret mainitsivat oman asuinalueen lisäksi tärkeinä paikkoina (siirryt toiseen palveluun) erityisesti Aurajoen rannan. Myös erilaiset muut luontotilat, kuten puistot, metsät, luontopolut ja rannat sekä kadut, bussipysäkit, parkkipaikat, sillat ja aukiot olivat tärkeitä.

Nuorisotilan mainitsi vain muutama. Samankaltaisia olivat tulokset toisessakin tehdyssä tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun): tähän tutkimukseen osallistuneista nuorista 83 prosenttia ei ollut käynyt nuorisotilassa lainkaan tai käy siellä vain hyvin harvoin.

Myös Ylen haastattelemat nuoret kuuluvat heihin, jotka eivät käytä nuorisotiloja.

– Niistä on ehkä vähän sellainen kuva kaikilla, että niissä ei oikein käydä. Ajatellaan, että niissä ei ole kaikkein parasta kaveriseuraa, perustelee Elvi Heikkilä.

Tuisku Railo voisi käyttää nuorisotiloja, jos niihin pääsy olisi helpompaa. Nyt hän viihtyy muun muassa kirjastossa, jossa voi opiskella yksin tai kavereiden kanssa.  Kuva: Johanna Manu / Yle

Osa nuorista kokee nuorisotilojen käytön myös vähän hankalaksi.

Turussa on 14 alueellista nuorisotilaa, ja niissä käymiseen vaaditaan nuorisokortti. Kortti on ilmainen ja sen voi hankkia mistä tahansa nuorisotilasta, mutta paperien täyttäminen ei kaikkia innosta.

– Hansassa on nuokkari, mutta siellä en ole hirveästi ollut. Siellä on massiiviset lomakkeet, kuvailee Tuisku Railo.

Helpommin lähestyttävälle sisätilalle voisi olla kysyntää. Railo kaipaisi kaupungin pitämää tilaa, johon voisi vain kävellä sisään ja kävellä ulos, jossa voisi olla vapaasti.

Samaa mieltä on Tuukka Mäkilä.

– Ulkoilman puolesta paikkoja on Turussa tosi paljon, mutta vapaampi sisätiloissa hengauspaikka olisi hyvä.

Tämän suuntaisia olivat nuorten mietteet jo muutama vuosi sitten tehdyissä tutkimuksissa. Nuorten toiveissa korostui tarve sellaiselle tilalle, jossa voisi vain olla. Kaupunkitila on suurelta osin kaupallistunutta, ja ostamattomuuden ja hengailun takia nuoria häädetään pois kaupallisista tiloista.

Tuukka Mäkilä ja Aleksi Parkkola kaipaisivat Turkuun sisätilaa, jossa saisi hengailla vapaasti. Kuva: Johanna Manu / Yle

Nuorisotiloissa käy vain osa, mutta heille ne ovat tärkeitä

Turun alueellisesta nuorisotyöstä vastaava nuorisopalvelupäällikkö Anna Salminen kertoo, että nuorisotiloille on edelleen kysyntää.

Nuorisotilojen tavoittavuus tosin on valtakunnallisellakin tasolla vain noin kymmenen prosenttia ikäluokasta, joten muitakin nuorisotyön muotoja tarvitaan.

Osa nuorista ei koskaan käy nuorisotilassa, mutta monelle kävijälle ne ovat todella tärkeitä.

– Monelle nuorisotilassa käyvälle se on harrastus ja tapa tehdä monenlaista, kokeilla erilaisia asioita. Samalla se on monelle nuorelle turvallinen sosiaalinen ympäristö, Salminen sanoo.

Turun nuorisotiloissa käymiseen vaaditaan maksuton nuorisokortti, koska se luo turvallisuutta ja antaa samalla nuorisotyöntekijöille tapoja olla tarvittaessa yhteydessä esimerkiksi vanhempiin.

Lomakkeen saa mistä tahansa nuorisotilasta ja jokaisessa niistä voidaan ottaa korttia varten myös kuva. Kortin saadakseen lomakkeeseen pitää hakea huoltajan allekirjoitus.

– Joskus nuoret eivät halua, että nuorisotilan työntekijöillä on huoltajan tiedot. Se on kuitenkin hyvä tilanteissa, joissa sattuu jotain ikävää tai nuori esimerkiksi loukkaa. Voimme myös tarjota apua, jos nuoresta on lastensuojelullinen huoli.

Suosituimmissa Turun nuorisotiloissa tehtiin huhtikuussa noin tuhat asiakaskäyntiä. Määrä on edelleen noin neljänneksen pienempi kuin pari vuotta sitten ennen koronapandemiaa. Nuoret eivät ole vielä täysin löytäneet takaisin nuorisotiloille.

Nuoret viihtyvät kauppakeskuksissa, joten myös nuorisotiloja on alettu tehdä niiden yhteyteen. Kuva: Johanna Manu / Yle

Salmisen mukaan trendinä on nykyään se, että kauppakeskuksissa olevat nuorisotilat vetävät. Kauppakeskus Hansassa ja Skanssissa olevat tilat ovat selvästi Turun suosituimpia. Seuraavina tulevat koulujen yhteydessä olevat nuorisotilat.

Tulevaisuudessa nuorisotiloja rakennetaankin yhä enemmän muiden palveluiden yhteyteen. Mennyttä aikaa alkavat olla perinteiset nuorisotalot, jotka ovat omassa rakennuksessaan. Vuonna 2024 Runosmäkeen valmistuu monitoimitalo, jossa on nuorisotilan lisäksi muun muassa neuvola, päiväkoti, kirjasto ja kirkko.

Salminen uskoo, että nuorisotiloja tarvitaan tulevaisuudessakin, vaikka ne joutuvatkin nykyään kilpailemaan nuorten vapaa-ajasta entistä enemmän. Ennen vetovoimatekijäksi riitti vaikka ilmainen internet tai tietokoneen käyttömahdollisuus, nyt pitää keksiä jotain muuta.

– Monimuotoisilla ja monipuolisia palveluita tarjoavilla nuorisotiloilla on tulevaisuus. Jos kattaus on kapeaa ja passiivista, odotetaan vain nuorten kävelevän sisään, ei sellaisella ole pitkää tulevaisuutta.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella (siirryt toiseen palveluun) 17. toukokuuta kello 23:een asti.

Lue myös:

.
.