Hyppää sisältöön

Analyysi: Putin siirsi maalitolppia – nyt ongelmana ovatkin Naton tukikohdat Suomessa, ei itse jäsenyys

Jos Venäjän presidentin Vladimir Putinin mielenmuutos välittyy myös tekoihin, se olisi valtava helpotus Suomen päättäjille, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Simo Ortamo.

Venäjän presidentti Vladimir Putin kommentoi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä kollektiivisen turvallisuusjärjestön kokouksessa Moskovassa. Kuva: EPA

Venäjän presidentti Vladimir Putin kommentoi Suomen ja Ruotsin Nato-päätöksiä maanantaina yllättävän pehmeään sävyyn.

Putinin mukaan Venäjällä ei ole ongelmia Suomen tai Ruotsin kanssa, ja siksi Naton laajeneminen näihin maihin ei ole suora uhka Venäjälle. Sen sijaan Naton sotilaallisen infrastruktuurin tuominen Suomeen tai Ruotsiin johtaa vastatoimiin.

Kommentin sävy on sovittelevampi kuin vielä joulukuussa. Tuolloin Putin ilmoitti, ettei Venäjä voi hyväksyä lainkaan Naton laajenemista itään.

Vielä viime torstaina Venäjä kertoi aloittavansa "sotatekniset ja muut toimet" Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien takia.

Esimakua uudesta sävystä saatiin jo viikonloppuna, jolloin Putin kommentoi Suomen Nato-jäsenyysaikeita maltillisesti puhelussaan presidentti Sauli Niinistön kanssa.

Jos Putinin sanat välittyvät myös tekoihin, se olisi valtava helpotus Suomen päätöksentekijöille. Suomessa on oltu huolissaan Venäjän painostuksesta jäsenyysprosessin aikana, kun Naton turvatakuut eivät vielä ole voimassa.

Varmaksi vähemmän jyrkkää linjaa ei voi sanoa, koska Venäjän johdon puheet ja toimet ovat olleet monesti aiemminkin ristiriidassa. Venäjä kiisti viimeiseen asti, että se olisi hyökkäämässä Ukrainaan.

Miksi Putin on nyt siirtänyt maalitoppiaan? Ulkopuolelta tätä on mahdotonta sanoa, mutta joitain arvauksia voi esittää.

Venäjällä ymmärrettäneen hyvin, että Suomen Nato-aikeisiin on hyvin vaikea enää vaikuttaa. Jäsenyyden takana on valtion johto, valtaosa kansanedustajista ja kansalaisten suuri enemmistö.

On vaikea kuvitella keinoja, joilla tätä asetelmaa saisi enää muutettua.

Kovan luokan uhkailu vaatisi tehosteekseen asevoimien liikuttelua Suomen rajoille. Näitä joukkoja ei ole juuri nyt saatavilla. Valtaosa Venäjän rauhanajan joukoista taistelee Ukrainassa. Suomen lähialueiden varuskuntiin sijoitetut joukot ovat tiettävästi kärsineet huomattavia tappiota.

On siis helpompaa niellä tappionsa ja siirtyä uusiin vaatimuksiin.

Nyt Putin ei siis halua, että Suomeen ja Ruotsiin tuodaan Naton sotilaallista infrastruktuuria. Tämä olisi hänen mukaansa uhka Venäjälle. Putin ei avannut tarkemmin, mitä hän tällä tarkoitti.

Periaatteessa Naton jäsenmaiden kaikki joukot ovat Naton joukkoja. Suomen liittyessä Natoon sen joukot kasvavat Suomessa puolustusvoimien joukkojen verran. Tästä tuskin on kuitenkaan kyse.

Ainakin aiemmin Venäjä on vastustanut Naton ohjusjärjestelmien ja Nato-maiden yhteisten tukikohtien perustamista lähelle sen rajoja.

Esimerkiksi Baltian maissa ja Puolassa on Naton kansainvälisiä tukikohtia, joiden tarkoitus on ehkäistä Venäjän aggressiota. Lisäksi Natolla on Romaniassa ja Puolassa Yhdysvaltain ohjuspuolustustukikohdat, joskin Puolassa ohjukset ovat käyttökunnossa vasta tänä vuonna.

Putinin mukaan vastatoimet riippuvat uhkan luonteesta.

Monien asiantuntijoiden mukaan Venäjä näkee sotilaallisen turvallisuuden nollasummapelinä. Jos jossain lisätään sotilaallista voimaa, Venäjän on vastattava samalla mitalla.

Pitemmällä aikavälillä Putinin vaatimus voi vaikuttaa siihen, miten Suomi asennoituu Naton mahdollisiin tukikohtiin.

Julkisessa keskustelussa on väläytelty aika ajoin Suomeen niin sanottua Norjan mallia. Norja on linjannut, ettei se halua maaperälleen Naton pysyviä tukikohtia tai ydinaseita rauhan aikana. Syynä on nimenomaan ollut halu pitää välit Neuvostoliittoon ja sittemmin Venäjään kunnossa.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoi eduskunnassa maanantaina, että Suomi ei aio asettaa tällaisia ehtoja Naton liittymissopimukseen. Sen sijaan Suomi voi linjata suhdettaan ydinaseisiin ja tukikohtiin myöhemmin erillisellä julistuksella.

Presidentti Sauli Niinistö on kertonut, että hänen Nato-kantansa muuttui myönteiseksi joulukuussa, kun Putin halusi kieltää Naton laajenemisen.

Samalla logiikalla Suomen tulisi nyt vastustaa vaatimuksia, joiden mukaan tänne ei saisi perustaa tukikohtia. Muutenhan Suomi luovuttaisi päätösvaltaa omasta turvallisuudestaan Venäjälle.

Toisaalta koko keskustelu on varsin teoreettinen.

Naton jäsenmaat eivät ole kovin innokkaasti perustamassa uusia ja kalliita tukikohtia. Baltian maiden Nato-tukikohdat perustettiin vasta vuosikausien lobbauksen ja Venäjän vuonna 2014 Itä-Ukrainassa aloittaman sodan jälkeen.

Lue myös:

.
.