Hyppää sisältöön

Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen: Tilanne itärajalla on hyvin rauhallinen, Venäjän aktiviteetti vähäistä

Kivisen mukaan Puolustusvoimat säätelee valmiuttaan aina tarpeen mukaan ja tällä hetkellä Suomen rajoilla ei ole tapahtumassa mitään sellaista, johon olisi syytä reagoida erikoisemmin.

Puolustusvoimien komentaja Kivinen: Itärajan tuntumassa rauhallista
Puolustusvoimien komentaja Kivinen: Itärajan tuntumassa rauhallista

Puolustusvoimain komentajan Timo Kivisen mukaan Suomen itärajan tuntumassa tilanne on hyvin rauhallinen. Kivisen mukaan ei ole mitään merkkejä siitä, että Venäjä vahvistaisi joukkojaan itärajalla.

– Hyvin merkittävä osa Venäjän Suomea lähellä olevien alueiden joukoista on keskitetty Ukrainaan rintamalle. Se tarkoittaa, että heidän (Venäjän) puolellaan aktiviteetti on vähäistä, Kivinen sanoi tiistaina Ylen aamussa.

Venäjän sotilaallisen aktiivisuuden on uumoiltu kasvavan itärajalla Suomen Nato-jäsenyysprosessin edetessä.

Kivisen mukaan Puolustusvoimat säätelee valmiuttaan aina tarpeen mukaan ja tällä hetkellä Suomen rajoilla ei ole tapahtumassa mitään sellaista, johon olisi syytä reagoida erikoisemmin.

Hän totesi myös, että ei ole sotilaallisesti järkevää kertoa, miten Suomi varautuu siihen, jos Venäjän aktiivisuus itärajalla lisääntyisi.

Ydinaseiden sijoittaminen Suomeen epätodennäköistä

Julkisessa keskustelussa on noussut esille mahdollisten ydinaseiden tai sotilastukikohtien sijoittaminen Suomeen, jos Suomi päättäisi liittyä Natoon. Kivinen pitää ydinaseiden ja pysyvien sotilastukikohtien sijoittamista Suomeen epätodennäköisenä.

– Kylmän sodan jälkeen tapahtuneen Naton laajentumisen yhteydessä yhteenkään uuteen jäsenmaahan ei ole tyrkytetty eikä viety ydinaseita. Myöskään pysyviä tukikohtia ei ole perustettu, hän sanoo.

Jos Suomesta tulee Naton jäsen, Suomi osallistuu Kivisen mukaan Naton ydinsuunnitteluryhmään, jossa määritellään ja kehitetään Naton ydinasepelotetta.

– Tähän osallistuminen ei tarkoita sitä, että Suomeen oltaisiin tuomassa ydinaseita.

Yle kertoi viime viikolla, että kuluvan kevään aikana lähes 2 800 ihmistä on hakenut vaihtoa reservistä siviilipalveluksen puolelle. Kivinen ei pidä ilmiötä huolestuttavana ja painottaa, että vaihtajilla on siihen laillinen oikeus.

Kivinen muistuttaa, että reserviin kuuluu Suomessa noin 870 000 ihmistä eli siviilipalvelukseen vaihtajien määrä suhteutettuna kokonaisuuteen ei ole merkittävä.

.
.