Hyppää sisältöön

Kuusamon Suurpetokeskuksella on yhä useita epäkohtia korjattavana – karhunhoitaja kertoo, että edellinen hallitus oli haluton uudistuksiin

Karhuilta puuttuu edelleen kiipeilymahdollisuuksia tarhoista, vaikka asiasta on huomautettu jo vuodesta 2016 lähtien. Tukesin tarkastuksessa Suurpetokeskuksesta löytyi puutteellisia aitoja ja suppea turvallisuusasiakirja.

Tukesin valvontakäynti Kuusamon Suurpetokeskuksessa 21.4.2022 totesi muun muassa, että portin alareunan ja maan välillä on liian suuri rako. Se oli yksi käynnillä huomatuista puutteista. Kuva: Tukes

Kuusamon Suurpetokeskuksesta löytyi puutteita myös tuoreimmalla Pohjois-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkärin vuosittaisella tarkastuskäynnillä toukokuun alussa.

Aiemmat epäkohdat, muun muassa kuluneet karhuaitaukset, nousivat esille viime viikolla, kun Suurpetokeskukseen tehdyistä tarkastuskertomuksista uutisointiin.

Tuorein tarkastuskertomus osoittaa edelleen puutteita aitojen kunnossa.

Tarkastuskertomuksessa epäkohdiksi listataan Reeta-karhun aidassa olevat kaksi reikää, aidassa olevat terävät piikit, kallistuneet aitatolpat ja kuluneet ja ruostuneet aitamateriaalit. Lisäksi Vyöti-karhun tarhan portin yläsalpa oli ollut tarkastuksen hetkellä auki.

– Reiät oli tehty tv-ryhmiä varten kamera-aukoiksi. Siellä on myös kymmeniä tuhansia metrejä ehjää rautalankaa, nyt puhutaan kahdesta reiästä, jotka on nyt suljettu ja korjattu. Kaikkia aitarakenteita vahvistetaan, kertoo karhunhoitaja Pasi Jäntti.

Maan routiminen aiheuttaa Jäntin mukaan porotarhan aitatolppien kallistumista keväisin, ja tolpat oikaistaan, kunhan routa on sulanut.

Muita epäkohtia olivat muun muassa puutteelliset karhutarhojen virikkeet. Aluehallintoviraston mukaan virikkeet eivät täytä eläintarha-asetuksen vaatimuksia. Asiasta on mainintoja tarkastuskertomuksissa vuodesta 2016 lähtien, tarhoista puuttuu muun muassa kiipeilypuita.

– Yhtiön edellinen hallitus rajoitti toimintaa. Siellä ei ymmärretty tätä, näistä on kyllä puhuttu. Kiipeilymahdollisuuksia tullaan lisäämään joka tarhaan, hirsiporukka tulee pian rakentamaan, sanoo Jäntti.

"Tämä on kuin 30-vuotiaan auton kuntotarkastus"

Pasi Jäntti kertoo, että hän alkoi ottaa Suurpetokeskuksesta enemmän vastuuta noin vuosi sitten, jolloin hän palkkasi ja oheisti henkilöstöä.

Seuraava työvaihe oli eläinten ruokahuoltotilojen uudistaminen. Tarkastuskertomuksessa todetaan, että rehuvarasto on siisti ja siellä on selkeät kirjalliset ohjeet ruokintaan.

– Nyt on vuorossa tarhan uudistaminen, että se vastaa tämän päivän tarpeita kaikilta osin. Se on tämän vuoden projekti, kertoo Jäntti.

Suurpetokeskuksen hallitus on uudistunut, ja Jäntti kokee nyt pystyvänsä paremmin vaikuttamaan asioihin. Juhannuksen tienoilla yritys tietää paremmin, missä vaiheessa toiminta käynnistyy.

– Korjausvelkaa on kertynyt pitkältä aikaa. Voisi ajatella, että tämä on kuin 30-vuotiaan auton kuntotarkastus. Kun tarhan korjausta on aina siirretty ja siirretty, niin nyt sitä on paljon.

Karhujen tai ilvesten sukulaisuussuhteista ei läänineläinlääkärien tarkastuksen aikana tullut selvyyttä. Avi pyytää eläintarhalta selvitystä iästä, sukupuolesta ja miten ne ovat tarhalle tulleet. Jäntin mukaan tämä on Suurpetokeskuksen perustajan ja toimitusjohtaja Sulo Karjalaisen, 81, vastuulla.

Tarkastuksen perusteella Pohjois-Suomen avi harkitsee jälleen eläinsuojelulain mukaisten kieltojen tai määräysten antamista. Silloin neuvojen sijaan keskus velvoitettaisiin tekemään korjaukset. Avi on antanut määräyksiä Suurpetokeskukselle aiemminkin eli vuosina 2017, 2018 ja 2020.

Nyt Suurpetokeskuksella on mahdollisuus selvittää aville kuun loppuun mennessä, miten ja missä aikataulussa yritys aikoo korjata epäkohdat. Mahdollisten määräysten sisältö riippuu Suurpetokeskuksen vastauksista.

Karhujen ravitsemuksesta neuvoja

Kuusamon Suurpetokeskus on perustettu 1996 orpokarhujen hoitamista varten. Eläintarhassa on karhuja, ilveksiä, kettu, poroja ja koirasusinaaraita.

Voimassa olevan eläintarhaluvan mukaan yrityksellä olisi lupa pitää myös yhtä uros- ja naarasahmaa sekä niiden pentuja ja yhtä uros- ja naarassutta ja niiden pentuja. Tällä hetkellä tarhalla ei ole ahmoja tai susia.

Tarkastuskertomuksen mukaan tarhan eläimet olivat etäältä arvioituna hyvässä ruumiinkunnossa ja niiden karvapeitteet olivat hyvälaatuiset ja kiiltävät.

Karhuja ruokitaan tarhalla pääasiassa pehmeällä lihaa, kalaa, viljaa ja vitamiinia sisältävällä seoksella. Karhut saavat myös hunajaa, hedelmiä ja luisia ruhonosia.

Avi neuvoo yritystä antamaan karhuille mahdollisimman paljon luisia ruhonosia ja isompia lihanpaloja, koska pehmeä ruoka ei ole karhuille ominaista. Ruokavaliota aiotaan nyt muuttaa hieman, mutta Jäntti on eri mieltä luista.

– Karhut eivät luita syö, niillä on samanlaiset takahampaat kuin ihmisilläkin. Mieluummin antaisin kunnon lihanpaloja. Luita on kokeiltu, mutta korpit, harakat ja varikset tulevat luita nokkimaan, sanoo Jäntti.

Tukes odottaa selvitystä puutteista

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes kiinnostui Kuusamon Suurpetokeskuksesta, kun kaksi karhua karkasi aitauksesta huhtikuussa.

Tukes valvoo kuluttajaturvallisuutta kaikissa vapaa-ajan palveluissa, mutta se ei tee säännöllisiä tarkastuksia vaan reagoi esimerkiksi onnettomuuksiin.

Kuluttajaturvallisuuslaki vaatii, että vapaa-ajan palveluja tarjoavan yrityksen pitäisi itse tunnistaa toiminnassa olevat riskit ja varautua niihin.

Tukesin tarkastuksessa (siirryt toiseen palveluun) (MTV Uutiset) eläintarhassa huhtikuun lopulla kävi ilmi, että näin ei ole ollut: Kuusamon Suurpetokeskus ei ole dokumentoinut vaarojen tunnistamista ja yrityksen turvallisuusasiakirja on suppea.

Karhunhoitaja Pasi Jäntti pitää Tukesin tarkastusta tarpeellisena, hänen mukaansa yritys sai paljon tietoa turvallisuudesta. Hän aikoo järjestää oppaille turvallisuuskoulutusta.

– Nyt on tulossa toimintaohjeistus ja välineet mahdollisten vaaratilanteiden osalta. Turvallisuus on tärkeää kaiken tämän ikävän tapahtumaketjun jälkeen.

Suurpetokeskus sai Tukesilta kehotuksen kirjata laajempi turvallisuusasiakirja ja korjata aitojen rakenteelliset puutteet. Muun muassa yhden aidan portin alapuolella oli liian suuri rako.

Yleisön turvallisuuden kannalta myös eläintarhojen edessä olevissa katseluaidoissa oli korjattavaa: karhuaitausten edessä katseluaita oli, mutta ilves- ja koirasusiaitauksen vieressä oli vain naru yhdellä sivulla. Katseluaita pitää yleisön kauempana varsinaisesta aidasta, jonka takana eläimet ovat.

Asiakaskierrokselle johtaville kulkuväylille Tukes kehotti yritystä laittamaan kevyet portit tai köydet, jotta asiakkailla ei ole mahdollisuutta lähteä tarha-alueelle ilman opasta.

Kuusamon Suurpetokeskuksella on 23. toukokuuta asti aikaa selvittää, miten se korjaa kehotuksissa mainitut asiat.

.
.