Hyppää sisältöön

Kuka maksaa palkkaerot pois sote-alalta? Ammattijärjestöt ajavat tilipusseihin kärkitasoa, kuntia uhkaa kaatua ja valtio seuraa sivusta

Palkkaerojen poistaminen eli harmonisointi on suuri kustannuserä ja kiistakapula sosiaali- ja terveyshenkilöstön osalta. Kuntien kannalta loppulasku voi olla kohtalokas, esimerkiksi Pohjois-Karjalassa.

Mille tasolle sosiaali- ja terveysalan palkkoja sovitetaan yhteen ja missä aikataulussa, siitä kinataan työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen neuvotteluissa. Kiistoja on jo päätynyt myös työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Palkkaharmonisointi eli samoissa tehtävissä työskentelevien palkkaerojen poistaminen on meneillään sote-kuntayhtymissä ympäri maan. Urakka ei valmistu tänä vuonna, joten hyvinvointialueet jatkavat työtä.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä Siun sotessa on poistettu samoissa tehtävissä työskentelevien palkkaeroja viiden vuoden ajan. Tarkastelu koskee kaikkia kuntayhtymän yli 7 300 työntekijää.

– Palkkaharmonisointi tavoittelee sitä, että olisi sama tehtäväkohtainen palkka, jos työn vaativuus on arvioinnin mukaan sama. Se on lainsäädännön mukaan työnantajan velvollisuuskin, Siun soten henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen selvittää.

Hän muistuttaa, että loppupalkka voi silti erota henkilökohtaisten lisien tai rekrytointilisien takia.

Siun sotea perustettaessa vuonna 2017 osapuolet sopivat, että tavoite on saavuttaa eri sopimusalojen palkoissa yleinen taso vuoden 2019 loppuun mennessä.

Henkilöstöjohtajan mielestä ensimmäinen tavoite onnistui. Hän arvioi, että Siun sotessa palkkataso on nyt yleisen tason ja niin kutsuttujen kärkipalkkojen välissä.

Työntekijäpuolen näkemys on erilainen siitä, mille tasolle palkat pitäisi sovittaa ja kuinka nopeasti.

Siun soten henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen korostaa, että harmonisointityön nopeuttaminen vaatisi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella lisää resursseja ja lisää rahaa. Kuva: Valokuvaamo Kuvamestarit, Joensuu

Kiistaa palkkatasosta ja muutosvauhdista

Ammattijärjestöt vaativat kärkipalkkojen tasoa nykyvauhtia nopeammin. Lisäksi ne haluavat, että palkkaeroja maksetaan takautuvasti.

– Keskimääräinen taso on työnantajan näkemys oikeasta tasosta. Työtuomioistuimessa päätös on kuitenkin aiemmissa vastaavissa tapauksissa ollut korkein taso. Se on myös Tehyn vaatimus, toteaa Tehyn Siun soten ammattiosaston koordinoiva pääluottamusmies Markku Nuutinen.

Erimielisyyksien vuoksi neuvottelut siirtyivät viime vuonna pois paikallistasolta kunta-alan työnantajajärjestön KT:n ja henkilöstöjärjestöjen välisiksi.

Palkkaharmonisoinnin toteuttaminen vaihtelee eri kuntayhtymissä.

Oikeusjutuissa on saatu paikallisen palkkausjärjestelmän puuttuvasta sopimuksesta työtuomioistuimen ratkaisu (siirryt toiseen palveluun), jossa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote velvoitettiin maksamaan 30 miljoonaa euroa palkkaeroja (siirryt toiseen palveluun) takautuvasti. Ratkaisusta koitui jälkiselvittelyä (siirryt toiseen palveluun).

Myös Kainuun sote-kuntayhtymä (siirryt toiseen palveluun) on saanut tuomion, kun yhden ammattiryhmän palkkoja ei harmonisoitu kohtuuajassa.

Siun sote -kuntayhtymässä perataan koko ajan kärkipalkkatapausten perusteita ja tehtäväkuvia. Työnantaja on haluton maksamaan koko ammattiryhmälle korkeampaa palkkaa, jos sitä on saanut esimerkiksi yksittäinen työntekijä ennen kuntayhtymään siirtymistä.

Tehyn Siun soten pääluottamusmies Markku Nuutinen uskoo, että Pohjois-Karjalan kunnat ovat säästäneet kymmeniä miljoonia euroja vuosittain sillä, että Siun sote perustettiin 2017. Kuva: Ismo Pekkarinen / AOP

Työnantaja ei halua taipua kärkipalkkoihin

Kärkipalkat ovat työehtosopimuksia korkeampia.

– Sote-alalla on aika tyypillistä se, että sopimusten alatasoa ei makseta kenellekään. Olemme huomattavasti alatasoa korkeammalla kaikissa nimikkeissä kaikissa ammattiryhmissä. Eli alatasolla ei liikuta eikä siellä pysymisestä ole kyse, Siun soten henkilöstöjohtaja Bjerregård Madsen vakuuttaa.

Epäselviä tapauksia on Siun sotessa ollut yli sata, joista selvittämättä on vielä parikymmentä. Työtä hidastaa se, että aina ei löydy dokumentteja tai perusteita aiemmille palkkapäätöksille.

– Aika usein kyse on Pohjois-Karjalan keskussairaalan, sairaanhoitopiirin tai kuntien aikaisista palkkapäätöksistä. Selitys voi olla vaikka maantieteellinen rekrytointitilanne, jota on kompensoitu palkalla tai erilliset vastuutehtävät, jotka Siun sotessa on jaettu toisella lailla, henkilöstöjohtaja kuvailee.

Siun soten jäsenkunnissa toivotaan, että "piikkipalkkojen" selvittely keventäisi harmonisoinnin lopullisia kustannuksia kunnille.

Työsopimuslaki velvoittaa työnantajaa työntekijöiden tasapuoliseen kohteluun. Tämä tarkoittaa samapalkkaisuutta, jos tehtävät ja työn vaativuus ovat yhtäläiset. Kuva: Ismo Pekkarinen / AOP

Harmonisointilasku voi jopa kaataa kuntia

Siun soten henkilöstömenot ovat 380 miljoonaa euroa vuodessa. Palkkaharmonisointiin käytettävä summa on sovittu joka vuosi erikseen. Harmonisointi on lisännyt palkkakustannuksia noin kaksi miljoonaa euroa vuosittain.

Jäsenkunnille voi kertyä huomattava lisälasku, sillä kuntayhtymän laskelmien mukaan harmonisointivelka voi nousta noin 20 miljoonaan euroon vuositasolla. Roima lisälasku pitäisi maksaa ennen hyvinvointialueiden käynnistymistä.

– Vaikutus voisi enimmillään olla takautuvasti jopa 60 miljoonaa euroa, joka tulisi kuntien maksettavaksi kerralla vuoden loppuun mennessä, Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen kertoo.

Hän johtaa kuntatyöryhmää, joka selvittelee palkkaharmonisoinnin vaikutuksia Pohjois-Karjalassa.

Määttäsen mukaan vaikutukset kuntatalouteen voivat jatkua vuosia, jos isot summat siirtyvät hyvinvointialueen rahoituspohjaan.

– Ne kertautuvat kunnille vähintään vuoden 2027 loppuun, Määttänen selvittää ja pelkää vaikutuksia varhaiskasvatukseen, opetustoimeen ja vapaa-ajan palveluihin.

Kaupunginjohtaja varoittaa, että kuntatalous ei välttämättä kestä lisärasitusta.

– Pohjois-Karjalassa on useita kuntia, jotka palkkaharmonisointi todennäköisesti kaataa. Ja kaikki kunnat ovat talousvaikeuksissa hyvin nopeasti, Määttänen arvioi pahinta vaihtoehtoa.

Kaikkialla harmonisointia ei ole vielä aloitettukaan.

– Harmonisointikustannukset tulevat aina loppujen lopuksi alueen veronmaksajien maksettaviksi, muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä toteaa. Kuva: Valtionvarainministeriö

Ministeriöstä ei luvata mitään

Lieksan kaupunginjohtaja toivoo, että valtio tukisi niitä harmonisointia jo tehneitä alueita, joita valtio kannusti kokeilemaan maakuntamallia ennen sote-uudistusta.

– Niiden maakuntien osalta, jotka eivät ole vapaaehtoisesti sitä tehneet, palkkaharmonisointi toteutuu hyvinvointialueilla valtion rahoittamana, Määttänen perustelee epätasa-arvoista tilannetta.

Siun soten ohella samassa tilanteessa ovat pilottialueista esimerkiksi Essote Etelä-Savossa ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä.

Valtiovarainministeriössä (VM) kuntien huoli on tiedossa. Ministeriössä asia kiinnostaa hyvinvointialueille siirtyvien kustannusten osalta.

– Johtaako se siihen, että kunnat ovat pulassa tai hyvinvointialueet saavat liian paljon rahaa, VM:n muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen pohtii.

Muutosjohtaja korostaa oikeudenmukaista siirtolaskelmaa, mutta tähdentää, että päätöksiä valtion erilliskorvauksista kunnille ei ole.

Ahosen mukaan hyvinvointialueiden taloudessa on varauduttava harmonisointikustannuksiin. Ministeriö saa kesäkuussa kustannuslaskelmia Kuntaliitolta. Aikataulua mahdollisille jatkotoimenpiteille ei ole.

Pohjois-Karjalassa hyvinvointialueen hallitus käsittelee asiaa kesäkuussa. Vastuu harmonisoinnista siirtyy hyvinvointialueelle vuodenvaihteessa.

Tehyn Siun soten pääluottamusmiehellä on aikataulutoive.

– Lähtökohta pitäisi olla, että saataisiin entiset rettelönnit valmiiksi ennen kuin mennään uuteen, Markku Nuutinen esittää.

Aiheesta voi keskustella 1.6. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Hoitajapula piinaa sairaaloita kesällä – "Yhtään hoitajaa ei olisi varaa menettää", sanoo sairaanhoitopiirin johtaja

Työriidan sovinto kaatui hoitajiin, nyt koko kunta-alaa piinaa epätietoisuus: "Ajattelin, että tämä menee sukkana läpi", sanoo Johanna Kämäräinen

Sote-pomo päätyi sylkykupiksi, mutta haluaa silti jatkaa – tänä keväänä jaetaan 21 huippuvirkaa, joissa ratkotaan terveydenhuollon tulevaisuus