Hyppää sisältöön

"Suomi solahtaa Natoon kuin telkkä pönttöön", sanoo Jyväskylän yliopiston tiedusteluanalyysin opettaja Martti J. Kari

Jyväskylän yliopiston tiedusteluanalyysin opettaja Martti J. Kari on sitä mieltä, että Suomen Nato-yhteensopivuus on jo nyt parempi kuin joidenkin Naton jäsenmaiden.

Martti J. Karin mukaan Suomella olisi ollut monta hyvää syytä liittyä Natoon jo aiemmin. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Jyväskylän yliopiston tiedusteluanalyysin opettajan Martti J. Karin luennosta tuli yllättäen Youtube-hitti (siirryt toiseen palveluun) vuosia julkaisunsa jälkeen. Venäjän strategista kulttuuria käsittelevällä luennolla on yli puolitoista miljoonaa katselukertaa, joista suurin osa on kertynyt sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi helmikuun lopulla Ukrainaan.

Eversti-evp Karin taustalla on pitkä ura puolustusvoimien tiedustelussa, ja nyt hänen katseensa on muun muassa Suomen mahdollisessa Nato-jäsenyydessä.

Kari sanoo olevansa yllättynyt siitä, miten Suomessa on reagoitu muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen strategisesti hitaasti mutta taktisesti nopeasti.

Hidasta osaa on se, ettei Suomen turvallisuusympäristö muuttunut helmikuussa 2022 vaan jo vuonna 2014.

– Siinä Venäjä valtasi Krimin, siis valtasi itsenäisen valtion alueen asevoimin. Meillä katsottiin silloin vähän sivuun, Kari sanoo.

Nopeaa osaa on salamareagointi kansan mielialan muutokseen.

– Kansa päätti helmikuussa, että meidän on parempi korjata turvallisuuspoliittista asemaamme, mielipidetiedustelussa 62 prosenttia kertoi haluavansa Natoon. Sen jälkeen poliitikot lähtivät liikkeelle hämmästyttävän nopeasti, Kari sanoo.

15. toukokuuta valtiojohto päätti, että Suomi hakee Nato-jäsenyyttä, ja eduskunta äänesti asiasta tänään selvin numeroin 188-8, poissa kolme.

Harmaa aika

Suomi elää nyt harmaaksi ajaksi kutsutussa vaiheessa. Vaihe alkoi kun Suomi kertoi hakevansa Naton jäsenyyttä ja se päättyy jäsenyyden tullessa voimaan.

Martti J. Karin mukaan vaihe ei eroa sitä edeltäneestä ajasta.

– Ainahan Suomi on vastannut omasta puolustuksestaan, ja vastaa siitä Naton jäsenenäkin. Me olemme eläneet harmaata aikaa vuodesta 1917 saakka, olemme aina olleet Venäjän vaikuttamisen kohteena, joskus vaikuttaminen on ollut aseellistakin.

Kovin pitkäksi harmaa aika ei välttämättä veny. Suomi on jo pian 30 vuotta tehnyt sotilaalliset hankintansa, koulutuksensa ja strategiansa Naton standardien mukaan. Kari sanoo, että Suomen Nato-yhteensopivuus on parempi kuin joillain Naton nykyisillä jäsenmailla.

– Suomen on helppo mennä Natoon, kuin telkkä pönttöön.

Kansa ei tiennyt

Martti J. Kari näkee, että suomalaisten nopea kääntyminen Nato-jäsenyyden kannalle johtui siitä, että kansa ei tiennyt, mikä Nato on. Venäjän hyökkäyksestä virinnyt keskustelu korjasi tilannetta.

– Naton vastustajat kylvivät informaatiota, että meidän pitää lähettää poikiamme kuolemaan Irakiin amerikkalaisten öljyn takia, mutta keskustelun seurauksena huomattiin, että hetkinen, tämähän onkin hyvä juttu, tämähän tuokin turvaa eikä meidän tarvitse ketään minnekkään lähettää.

Toinen mielipiteitä kääntänyt tekijä on ollut Venäjän tekemiset.

– Venäjä on tehnyt hartiavoimin töitä suomalaisten mielipiteen muuttamiseksi Natolle myönteiseksi. Jonkun markkinointimitalin sinne voisi lähettää, Kari sanoo.

Historia havisee

Nato-jäsenyyden hakeminen katkaisee Suomen pitkän puolueettomuuden ja sotilaallisen liittoutumattomuuden linjan. Käänne on suuruudeltaan samaa luokkaa kuin Suomen vuoden 1994 EU-jäsenyyshakemus ja Suomen ja Neuvostoliiton vuoden 1948 YYA-sopimus.

– Strateginen kulttuuri elää kymmenien vuosien sykleissä. Tämä on historiallinen hetki, Kari sanoo.

Rauhan tae puolustusliiton jäsenyys ei Suomelle ole, vaan rauha riippuu Venäjästä.

– Miten Venäjä jatkossa reagoi – ei vuoden sisällä, vaan strategisen kulttuurin mukaisella kymmenien vuosien aikajänteellä, tuleeko se haastamaan meitä. Todennäköisesti ei tule, koska olemme Naton jäseniä.

Tyytyväiseen hyrinään ei ole syytä.

– Ei niin kauan kuin naapurina on Venäjä.

Venäjä on jo ilmoittanut, että Nato-jäsenyydellä on Suomelle sotilaallisia seurauksia. Karin arvion mukaan seuraukset ovat todennäköisesti esimerkiksi ohjusten ja joukkojen ryhmittelyä Suomen rajan lähelle.

– Juuri nyt Venäjällä ei ole joukkoja joita ryhmitellä, niin kovasti ukrainalaiset ovat tuottaneet tappioita. Maavoimia Venäjä tuskin lähialueille kovin pian ryhmittää, ja kun ryhmittää, sinne tuodaan joukkoja toipumaan kotikasarmeille, Kari sanoo.

Toisaalta Venäjä on myös sanonut, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydellä ei ole juuri merkitystä (siirryt toiseen palveluun) (Reuters), sillä maat ovat osallistuneet Naton harjoituksiin jo vuosia.

Myös Venäjän jo nyt jatkuvasti käymä hybridisota kyber- ja informaatiovaikuttamisineen todennäköisesti jatkuu ja saattaa muuttaa muotoaan.

– Me tunnemme Venäjän ja meillä on korkea koulutuksen ja sivistyksen taso. Informaatiopuolustuksen osaaminen ja koulutus olisi mahdollinen myyntituote meiltä Naton suuntaan. Tämä ei kuitenkaan ole lähtenyt liikkeelle, ja minusta me tarvitsisimme vastaavan informaatiopuolustuksen elimen kuin minkä Ruotsi perusti noin vuosi sitten.

.
.