Hyppää sisältöön

"Minun kurkustani tungetaan väkisin Natoa alas" – näin Sauli Niinistö on puhunut Natosta vuosien varrella

"Suomalaiset eivät kannata Natoa ja minä olen suomalainen", presidentti Sauli Niinistö sanoi, kun hänet oli valittu toiselle kaudelle vuonna 2018.

Jos Sauli Niinistöllä on ollut politiikassa suurena tavoitteena saada Suomi Natoon, niin hän on ajanut asiaa varsin maltillisesti ja pitkäjänteisesti.

Niinistö on kannattanut Nato-optiota, kuten lähes kaikki muutkin poliitikot, ja korostanut kansanäänestyksen tarvetta Nato-jäsenyydestä päätettäessä.

Välillä Niinistö on poikennut valtavirrasta. Vuoden 2006 presidentinvaaleissa hän kannatti “eurooppalaisempaa Natoa”.

Niinistön Nato-lausunnot ovat vaihdelleet vuosien varrella myönteisemmistä kriittisempiin.

Presidentiksi pyrkiessään ja virassa ollessaan Niinistö on ottanut epäilemättä huomioon kansalaismielipiteen, joka on ollut tasaisen kielteinen tähän vuoteen saakka.

Presidentinvaaleissa vastustajat ovat yrittäneet pelata Niinistön käteen epäilyttävää Nato-korttia, jolloin Niinistö on ärsyyntynyt ja kiistänyt ajavansa Suomea Natoon.

Presidentti Niinistö on jatkanut edeltäjiensä maltillista, suostuttelevaa ja Venäjää ymmärtävää politiikkaa, luonnehti kokenut politiikan toimittaja Unto Hämäläinen Ylen Uutispodcast-ohjelmassa.

Tähän politiikkaan ei ole kuulunut Nato-jäsenyyden ajaminen. Niinistön kaudella Suomen kumppanuus Naton kanssa on kuitenkin yhä tiivistynyt.

Presidentti Niinistö ei ole lähtenyt kääntämään kansaa Nato-jäsenyyden kannalle, vaikka ainakin kokoomuksen piirissä sitä on varmasti toivottu.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Uutispodcast sukelsi Ylen arkistoihin ja katsoi, miten Niinistön Nato-kanta on vuosien mittaan elänyt. Entä milloin Niinistö oikein teki lopullisen päätöksen siitä, että Suomen on syytä hakeutua Natoon?
Oikeusministeri Kari Häkämies, valtiovarainministeri Sauli Niinistö sekä kauppa- ja teollisuuministeri Antti Kalliomäki vuonna 1996. Kuva: Kimmo Mäntylä / Lehtikuva

1996: "Haluan lausua selvästi, että kokoomus on liittoutumattomuuden kannalla"

Niinistön tie presidentiksi alkoi samoihin aikoihin kuin Suomen pitkä matka Natoon. Niinistö valittiin kokoomuksen kansanedustajaksi vuonna 1987 ja puheenjohtajaksi 1994.

Ennen Neuvostoliiton hajoamista vuonna 1991 Nato-jäsenyydestä ei juuri puhuttu. Se nousi vaaliteemaksi vuoden 1994 presidentinvaaleissa, jolloin valituksi tuli Martti Ahtisaari (sd.).

Samana vuonna Suomi ja Ruotsi liittyivät Naton rauhankumppaneiksi.

Nato-optio, mahdollisuus liittyä Natoon, otettiin ensi kertaa Paavo Lipposen (sd.) hallituksen ohjelmaan vuonna 1995. Niinistö oli hallituksessa ensin oikeusministeri, vuodesta 1996 valtiovarainministeri.

Vuonna 1996 Niinistön mielestä Natoon ei ollut syytä hakea.

– Kokoomuksessa on esitetty irrallisia näkemyksiä Nato-jäsenyyden puolesta, mutta meillä ei ole puolueena mitään syytä vaihtaa kantaamme. Me olemme liittoutumattomuuden kannalla ja sen haluan selvästi lausua.

Vuonna 1997 puheissa oli jo uutta sävyä. Tultuaan valituksi uudelleen kokoomuksen puheenjohtajaksi Niinistö sanoi, että “Suomen Nato-jäsenyys on varteenotettava tulevaisuuden vaihtoehto”.

Tarja Halonen ja Sauli Niinistö Ylen Uutisvuoto-ohjelman vieraina ennen vuoden 2006 presidentinvaalien toista kierrosta. Kuvassa myös juontaja Peter Nyman sekä vakiovieraat Tommy Tabermann ja Jari Tervo. Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle

2006: "Olen valmis eurooppalaisempaan Natoon"

Vuonna 2006 Niinistö oli ensi kertaa ehdolla presidentiksi kokoomuksen ehdokkaana. Presidentti Tarja Halonen valittiin silloin toiselle kaudelle.

Vaalikampanjassa Niinistö kannatti Natoon liittymistä, mutta “eurooppalaisempaan Natoon”.

– Olen valmis eurooppalaisempaan Natoon, Niinistö sanoi (siirryt toiseen palveluun).

“Eurooppalaisempi Nato” herätti hämmennystä. Sitä pidettiin Niinistön omana keksintönä.

Niinistön mukaan “eurooppalaisempi Nato” syntyy, kun Euroopan maat vahvistavat puolustuskykyään, niin Euroopan ääni vahvistuu Naton sisällä – ilman, että siteitä Yhdysvaltoihin katkotaan.

Vaalikeskusteluissa Niinistön käteen pelattiin häviävää Nato-korttia.

– Minä en ole siis Natoon menossa, hän on menossa, ehdokas Tarja Halonen sanoi Ylen vaalikeskustelussa.

– Sen ratkaisee minusta Suomen kansa kansanäänestyksessä, Niinistö vastasi.

Niinistö arvioi (siirryt toiseen palveluun), että Nato-kysymys tulee ratkaistavaksi seuraavan presidentinvaalikauden aikana.

– Vuonna 2008 on Naton laajentumiskierros, jolloin tämä keskustelu Suomessa varmasti taas kerran tiivistyy. Uskon, että seuraavan presidentinvaalikauden aikana tulee ratkaistavaksi kysymys siitä, että elämmekö me jonkun option varassa ikuisuuden vai haemmeko jäsenyyttä.

Kokoomus otti kesäkuussa 2006 ensi kerran myönteisen kannan Suomen Nato-jäsenyyteen.

– Kokoomuksen mielestä jäsenyys Natossa vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa. Asiasta on järjestettävä kansanäänestys, kokoomus linjasi (siirryt toiseen palveluun).

Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistöä juhlittiin vaalien ensimmäisen kierroksen jälkeen tammikuussa 2012. Kuva: Petri Kaipiainen / Otavamedia / Lehtikuva

2011: "Minun kurkustani tungetaan väkisin Natoa alas"

Ylen tekemän kyselyn mukaan Nato-kysymys saattoi ratkaista vuoden 2006 presidentinvaalit Tarja Halosen eduksi.

Vuoden 2012 presidentinvaaleissa ennakkosuosikki Niinistö olikin kansanomaisemmalla Nato-linjalla. Päävastustajaksi nousi nyt vihreiden Pekka Haavisto.

– Joidenkin arvioiden mukaan se (Nato) lisäisi Suomen turvallisuutta. En ole välttämättä samaa mieltä, Niinistö sanoi (siirryt toiseen palveluun).

Niinistö arvioi, että Nato-jäsenyys tarkoittaisi “tuntemuksia Venäjän puolelta”. Kun häneltä kysyttiin, miksi Suomen pitää kuunnella Venäjää, hän vastasi:

– Ei se ole kuuntelemista, vaan se on itsenäinen valinta.

Niinistö suivaantui väitteistä, joiden mukaan hän hivuttaisi Suomea Naton jäseneksi kuten keskustan ehdokas Paavo Väyrynen sanoi.

– Silloin kuusi vuotta sitten ja nyt, minun kurkustani tungetaan väkisin Natoa alas. Minä en ole suinkaan sitä mieltä, että noin vain liityttäisiin.

Niinistö korosti nyt, että Suomen pitää edistää EU:n yhteistä puolustuspolitiikkaa.

– Olen sanonut näin jo kuusi vuotta sitten ja silloin sanomaani vähän jopa pilkattiin. Nyt siitä alkaa pikkuhiljaa, tosin varsin hitaasti, tulla todellisuutta.

Ylen tv-tentissä joulukuussa 2011 Niinistö sanoi, että kun eurooppalaisessa yhteistyössä törmätään Natoon, sen jäsenyys on ratkaistava kansanäänestyksellä.

– Minusta meillä ei ole tällä hetkellä minkäänlaista tarvetta Natoon. En näe sitä tarvetta seuraavan presidenttikauden aikana, ehken tällä vuosikymmenelläkään. Jos jokin olennaisesti muuttuu, niin meillä on olemassa tällainen Nato-optio.

Sauli Niinistön virkaanastujaiset pidettiin 1. maaliskuuta 2012. Kuva: Yle

2013: "Nato-jäsenyyttä harkittava, jos Eurooppaan iskisi mittava konflikti"

Kesällä 2013 presidentti Niinistö alkoi järjestää ulkopolitiikan Kultaranta-keskusteluja.

Niinistön silloista Nato-lausuntoa voidaan pitää nyt profeetallisena.

Niinistö sanoi, että Nato-jäsenyyttä olisi harkittava uudelleen, jos Eurooppaan tai sen lähialueille iskisi mittava konflikti.

Kultaranta-keskusteluissa esitettiin epäilys, että Suomen Nato-optio olisi menossa umpeen. Niinistö ei siihen uskonut.

–En usko, että Naton ovi on millään tavalla sulkeutunut meiltä.

Ruotsin pääministeri Stefan Löven oli presidentti Sauli Niinistön vieraana Kultaranta-keskusteluissa kesällä 2016. Kuva: Bengt Östling/Yle

2014: "Nato-jäsenyys tulehduttaisi Suomen ja Venäjän suhteita"

Vuonna 2014 Eurooppaan iski Niinistön pohtima mittava konflikti, kun Venäjän valtasi Ukrainan Krimin ja aloitti sotatoimet Itä-Ukrainassa.

Tämä konflikti ei silti vielä kääntänyt kansaa ja presidenttiä Nato-jäsenyyden kannalle ja laukaissut Nato-optiota.

Syyskuussa 2014 Suomi tiivisti yhteistyötään Naton kanssa ja allekirjoitti isäntämaasopimuksen (siirryt toiseen palveluun).

Niinistö sanoi marraskuussa 2014 Washington Post -lehdelle, että Nato-jäsenyys on yhä Suomelle mahdollisuus. Jäsenyydellä olisi kuitenkin seurauksensa.

– On selvää, että jos Suomi liittyisi Natoon, se tulehduttaisi Suomen ja Venäjän suhteita. Meillä on 1 300 kilometrin pituinen raja ja se ei ole kiinni. Päinvastoin se on hyvin elävä.

Presidentti Niinistö sanoi, että EU-jäsenyys tuo Suomelle turvallisuustakuita.

– Ne eivät ole samanlaiset takuut kuin Naton artikla 5, mutta ne ovat vahva poliittinen tuenilmaus.

Kun Niinistöltä kysyttiin huhtikuussa 2022, miksi Suomen Nato-jäsenyysprosessi ei käynnistynyt jo vuonna 2014, Niinistö vastasi (siirryt toiseen palveluun):

– Silloin meillä taisi olla hallituksen ohjelmakin, jossa sanottiin, että Suomi ei valmistele Nato-jäsenyyden hakemista.

Kokoomuksen Jyrki Kataisen johtaman hallituksen ulkoministeri oli Nato-jäsenyyden vastustaja Erkki Tuomioja (sd.).

Presidentti Sauli Niinistö ja Venäjän presidentti Vladimir Putin Sotshissa elokuussa 2018. Kuva: Alexey Nikolsky / Kremlin Pool / EPA

2015: "Puoluejohtajat ovat yllättävän hyvin kyenneet pidättäytymään"

Keväällä 2015 Suomessa käytiin eduskuntavaalit.

Niinistö sanoi silloin, että Suomi voisi ottaa oppia Ruotsista siinä, että vaalien alusaika rauhoitettaisiin turvallisuuspoliittiselta keskustelulta. Hän kertoi keskustelleensa asiasta kaikkien eduskuntapuolueiden johtajien kanssa joulukuussa 2014.

– Puoluejohtajat ovat yllättävän hyvin kyenneet pidättäytymään, Niinistö sanoi Ylen Ykkösaamussa ennen vaaleja.

Niinistö sanoi, että Nato-jäsenyydestä pitää tarvittaessa järjestää kansanäänestys. Hän sanoo olleensa tätä mieltä jo presidentinvaalien alla vuosina 2006 ja 2012.

– EU:stakin järjestettiin kansanäänestys, ja kyllä tämä on saman mittaluokan asia, vähintäänkin.

Joulukuussa 2014 käydyssä keskustelussa oli todettu, että yksikään puoluejohtaja ei esitä vallitsevissa olosuhteissa Nato-jäsenyyttä. Toisaalta kaikki pitivät mahdollisuuden avoimena.

Niinistö toivoi, ettei seuraavankaan hallituksen ohjelmassa oteta kielteistä kantaa mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.

– Ei ainakaan suljeta sitä mahdollisuutta.

Presidentit Ahtisaari, Halonen ja Niinistö puolisoineen Linnan itsenäisyysjuhlissa 2016. Kuva: Yle/ Kalevi Rytkölä

2018: "Suomalaiset eivät kannata Natoa ja minä olen suomalainen"

Vuoden 2018 presidentinvaaleissa Niinistö oli valitsijamiesyhdistyksen ehdokkaana. Hänet valittiin jo ensimmäisellä kierroksella, kun hän sai yli 60 prosenttia äänistä.

Venäjän presidentti Vladimir Putin onnitteli Niinistöä suuren vaalivoiton johdosta.

Putin korosti Niinistön merkitystä siinä, että Venäjän ja Suomen suhteet ovat kehittyneet rakentavasti ja hyvien naapureiden tavoin. Putin sanoi, että Venäjä on valmis jatkamaan työtä Suomen ja Venäjän välisten suhteiden ylläpitämiseksi sekä maiden alueellisen vakauden ja turvallisuuden varmistamiseksi.

Ylen vaalikoneessa Niinistö oli pysytellyt Nato-option kannattajana.

– Jäsenyyden hakeminen on täysin riippuvainen olosuhteista – siksi kategorista vastausta ei voi antaa.

Presidentti Niinistö Ylen presidentinvaalitentissä tammikuussa 2018. Kuva: Derrick Frilund / Yle

Ylen vaalikeskustelussa Niinistö sanoi, että tilanne voisi muuttua, jos Venäjän ja EU-maiden välit kriisiytyisivät ja Venäjä alkaisi pitää EU-maita samanlaisena vihollisena kuin Natoa.

– Silloin me joutuisimme kyllä minusta miettimään hyvin vakavasti Naton jäsenyyttä, jos tavallaan se etu, joka meillä tällä hetkellä on, olisi menetetty.

Kesäkuussa 2018 Financial Times -lehti kysyi uudelleen presidentiksi valitulta Niinistöltä, pitäisikö Suomen harkita Natoon liittymistä vahvistaakseen turvallisuuttaan. Niinistön mielestä (siirryt toiseen palveluun) Nato-jäsenyys on kortti, jota ei pidä pelata.

– Se on turvallisuusase itsessään. Suomalaiset eivät kannata sitä ja minä olen suomalainen.

Fortumin Venäjän toimintojen johtaja Alexander Chuvaev (vas.), presidentti Vladimir Putin, presidentti Sauli Niinistö ja ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Alexander Stubb kaasuvoimalan avajaisissa Siperiassa syksyllä 2013. Kuva: Alexey Druginyn / EPA

Kokoomuksessa oli Nato-paineita. Puolue oli vuonna 2016 esittänyt, että Suomen tulisi hakea Natoon lähivuosina.

Kesäkuussa 2018 (siirryt toiseen palveluun)puolueen entinen puheenjohtaja Alexander Stubb sanoi, että jos tasavallan presidentti ilmoittaisi, että Nato-jäsenyys on Suomen turvallisuuden kannalta hyvä asia, niin kansan mielipiteet muuttuisivat.

– Jos joku ajaa nyt asiaa, niin heidän pitäisi olla niin vahvoja, että saavat sanomansa läpi, ilman että ensin minun täytyy muuttaa mielipiteeni ja sen jälkeen vaaditaan, että minä muutan vielä muidenkin mielipiteen, Niinistö kommentoi keskustelua.

Presidentti Sauli Niinistö vieraili Vaasassa elokuussa 2016. Kuva: Yle/Jonny Smeds

2021: "Itse olen nähnyt pitkään, että Nato saattaa tulla vastaan"

Vuonna 2021 tilanne Euroopassa kiristyi, kun Venäjä keskitti joukkoja Ukrainan rajalle syksyllä.

Joulukuussa Suomi valitsi yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin F-35A -hävittäjät Hornetien seuraajaksi.

Syyskuussa Niinistö toisti (siirryt toiseen palveluun) vanhan kantansa, että jossain vaiheessa Nato tulee vastaan eurooppalaisessa yhteistyössä. Silloin Suomen on ratkaistava, onko se mukana.

Nyt ei kuitenkaan olla Niinistön mukaan vielä siinä tilanteessa.

– Mutta sekin voi tulla vastaan. Eikä se meidän kannaltamme mikään dramaattinen käänne ole. Ainakin itse olen nähnyt pitkään, että se saattaa tulla vastaan.

Joulukuun alussa Venäjän presidentti Vladimir Putin vaati Yhdysvalloilta ja sen liittolaisilta takuita siitä, ettei Nato laajene itään.

Niinistö totesi (siirryt toiseen palveluun) silloin, ettei Venäjän kriittisyys Naton laajentumista ja sotilaallista toimintaa kohtaan ole uusi asia.

– Päätökset uusien jäsenien liittymisestä tehdään hakijamaan ja Naton 30 jäsenen välillä.

Myöhemmin, huhtikuussa 2022 Niinistö kertoi (siirryt toiseen palveluun), että ratkaiseva käänne hänen suhtautumisessaan Nato-jäsenyyteen tapahtui joulukuussa. Hänen mielestään Putinin vaatimukset tarkoittivat, että Venäjä lukee Suomen etupiirikseen.

Pääministeri Sanna Marin ja presidentti Sauli Niinistö pitivät tiedotustilaisuuden presidentinlinnassa 24. helmikuuta 2022, kun Venäjä oli hyökännyt yöllä Ukrainaan. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

2022: "Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvä"

Uudenvuodenpuheessaan Niinistö puhui siitä, mitä Euroopan turvallisuuspoliittisen tilanteen muutos tarkoittaa Suomelle.

– Nopearytmisessä maailmassa on entistäkin arvokkaampaa tietää, milloin kiiruhtaa, milloin malttaa. Kansallinen turvallisuus, itsemääräämisoikeus ja liikkumatila ovat pienille aivan yhtä arvokkaita kuin suurille.

Mediassa Niinistöä tulkittiin myös niin, että jos Venäjä hyökkää Ukrainaan, Suomi liittyy Natoon. Niinistön mielestä puheesta tehtiin liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

– Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on vakaa. Se on rakennettu kestämään vaikeitakin aikoja, Niinistö toisti (siirryt toiseen palveluun)puheessa sanomaansa.

– Siis nyt selvä ja vakaa. Jos tilanne ja mielipiteeni muuttuu, niin ilmaisen senkin selkeästi.

Tilanne muuttui dramaattisesti, kun Venäjä 24. helmikuuta 2022 hyökkäsi Ukrainaan.

– Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät, Niinistö sanoi silloin.

Presidentti Sauli Niinistö vieraili Valkoisessa talossa ja keskusteli Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin kanssa 4.3.2022. Kuva: Pete Marovich / AOP

Suomalaisten enemmistö kääntyi nopeasti Nato-jäsenyyden taakse.

Vielä vuoden 2021 lopussa Niinistö oli pitänyt kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä tarpeellisena. Nyt mieli oli muuttunut.

Hän arvioi, että nyt eduskunnassa syntyisi kahden kolmasosan enemmistö ilman kansanäänestyksen Nato-jäsenyyden hyväksyvää tulostakin.

Ilmeistä on, että presidentin mielipiteeseen vaikutti myös tarve hakea Nato-jäsenyyttä nopeasti ja se mahdollisuus, että Venäjä pyrkisi vaikuttamaan kansanäänestykseen.

Presidentti Niinistö ja pääministeri Marin (sd.) julkistivat myönteiset Nato-kantansa torstaina 12. toukokuuta.

– Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Naton jäsenenä Suomi vahvistaisi koko puolustusliittoa. Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi, he sanoivat yhteislausunnossan. (siirryt toiseen palveluun)

Päätöksestä hakea Nato-jäsenyyttä presidentti ja pääministeri kertoivat 15. toukokuuta.

– Tämä on historiallinen päivä. Uusi aikakausi aukeaa, presidentti Niinistö sanoi.