Hyppää sisältöön

Jonot ruoka-apuun ovat kasvaneet jopa pidemmiksi kuin synkimpinä korona-aikoina – huolta herättää nyt myös avustuskassien keveys

Ruuan ja muiden elinkustannusten nousu on lisännyt ruoka-apua hakevien määrää. Samalla kaupoilta saatavan hävikkiruuan määrä on vähentynyt.

SPR:n ruokajakelun jono venyi keskiviikkona Tampereella useiden satojen metrien pituiseksi. Jono ulottui Pyynikin uimahallin luota Pirkankadulta yli kahden korttelin matkan Satakunnankadulle. Kuva: Anne Savin / Yle

Tampereen Pirkankadulla kiemurtaa kaksi kertaa viikossa satojen ihmisten jono kohti SPR:n ruokakassien jakopaikkaa. Ruoka-apua hakevien määrä kääntyi alkukeväällä uuteen kasvuun, samalla kun elintarvikkeiden ja muiden elinkustannusten hinnat alkoivat nousta.

– Kun pahin koronatilanne vuoden vaihteen jälkeen hellitti, hakijoita oli hetken vähemmän. Mutta Ukrainan sodan alettua meillä hätyyteltiin jo huhtikuun puolenvälin jälkeen huippulukemia. Oltiin samoissa luvuissa kuin pahimpina korona-aikoina, kertoo SPR:n Tampereen osaston toiminnanjohtaja Marjo Majlund.

SPR:n jaosta ruokakasseja hakee joka keskiviikko ja perjantai 350–400 ihmistä. SPR:n jakamien ruokakassien sisällöstä iso osa tulee Tampereen seurakuntien ylläpitämästä Ruokapankista, jonka tilastoista paljastuu isompi kuva tilanteesta.

– Huhtikuun puolivälissä avustuksia jaettiin kuukausitasolla 11 500, kun pandemian aikana meni noin 10 400, kertoo Ruokapankin elintarvikeavun koordinaattori Marja Palkonen.

– Tarve on lähtenyt kasvuun. Toki lukuihin voi vaikuttaa myös se, että meillä on useampia avustuspisteitä nyt auki kuin pandemian aikana.

Kassien jako tapahtuu alle tunnissa silloinkin, kun hakijoita on satoja. Kuva: Anne Savin / Yle

Ruoka-apuun päätyy entistä vähemmän hävikkiruokaa

Ruokapankissa näkyy myös toinen selvä ilmiö: apukassit ovat muuttuneet kevyemmiksi, kun kaupoilta saatavan hävikkiruuan määrä on vähentynyt.

– Saamme proteiinipitoista hävikkiruokaa noin kolmanneksen vähemmän kuin vielä esimerkiksi kolme vuotta sitten, mutta hedelmiä ja vihanneksia jakoon päätyy aiempaa enemmän, kertoo Marja Palkonen.

Palkonen pitää mahdollisena, että osa ihmisistä joutuu kiertämään useampia jakopaikkoja viikossa, koska yhdessä kassissa on vain vähäinen määrä ruokaa. Joskus kassit ovat todella vaatimattomia.

– Meillä on ollut päivä, jolloin yhdellä jakopisteellä oli kasseissa makkarapaketti ja suklaalevy, kun ei kerta kaikkiaan ollut mitään muuta kuin ehkä joku leipä lisäksi, Palkonen sanoo.

SPR kiittelee Ruokapankkia, joka tuntuu hankalissakin tilanteissa tekevän taikoja. Apua tarvitsevien puolesta kuitenkin harmittaa.

– Onhan se hakijoiden kannalta hankalaa, että kassi jää vaatimattomaksi. Sillä kuitenkin pitäisi pärjätä useampia päiviä, SPR:n Marjo Majlund sanoo.

Ruoka-avun jakelu tapahtuu Tampereella SPR:n pisteellä kahtena päivänä viikossa. Kuva: Juha Kokkala / Yle

Ruoka-aputoimintaa leimaa epävarmuus

Tilanne on monilla paikkakunnilla Tampereen kaltainen. Kirkkopalvelujen tuottama Ruoka-apu.fi teki viime kuussa ruoka-aputoimijoille kyselyn, jonka mukaan toimintaa leimaa epävarmuus, jota aiheuttavat monet samanaikaiset muutokset. Vastauksia antoi liki 190 toimijaa.

– Vastaajien mukaan ruoka-avun tarve on lisääntynyt keväällä 2022. Merkittävin syy avuntarpeen kasvulle on nimenomaan elintarvikkeiden, energian ja polttoaineiden hinnannousu. Muita yleisiä syitä ovat koronapandemian vaikutukset sekä maahan tulleet apua tarvitsevat ukrainalaiset, kertoo projektipäällikkö Reetta Nick Ruoka-apu.fi:stä.

Nickin mukaan on kuitenkin haastavaa arvioida, paljonko kysyntä on kasvanut.

– Ruoka-aputoimintaa ei tilastoida yhteismitallisesti. Paikalliset toimijat puhuvat kymmenistä uusista asiakkaista, jotkut kertovat kävijämäärän jopa kaksinkertaistuneen. Aiempien arvioiden mukaan Suomessa noin 200 000 ihmistä turvautuu ruoka-apuun vuosittain, Nick sanoo.

Iso muutos on se, että EU:n ruoka-apu loppui maaliskuussa ja uutta, maksukortteina annettavaa apua voidaan joutua odottamaan jopa vuoden vaihteeseen. EU-avun osuus on ollut noin 10 prosenttia jaettavasta määrästä.

Osalle toimijoista muutos on iso. Yhtenä suurimmista EU-tuen jakajista ovat olleet työttömien yhdistykset. Jyväskylän työttömien yhdistyksen Sirpa Nieminen sanoo, että EU-jakelun loppuminen on iso ongelma, ja kysyjiä on jouduttu ohjaamaan muiden toimijoiden huomaan.

– Katastrofi, että tähän maailmaan aikaan loppui, tiivistää Kontiolahden Työttömät ry:n Taina Ben Daoud tuntemukset Pohjois-Karjalassa.

SPR:n vaapaehtoinen Kari Juutilainen oli keskiviikkona ruokajonon peräpään valvojana. Kuva: Anne Savin / Yle

350 kassia jaetaan puolessa tunnissa

Keskiviikkona jaossa oli esimerkiksi tuoreita kasviksia, hernekeittoa, makkaraa ja maksalaatikkoa.

Jako alkoi kello 16, ja jo reilusti ennen alkamista löyhä jono ulottui satojen metrien päähän jakelupisteeltä.

Tampereella uskotaan, että avun tarve ei lähitulevaisuudessa vähene. Sekä SPR että Ruokapankki toivovat nyt lisää lahjoituksia.

– Kyllä me kovasti toivomme myös tuotantolaitoksilta ja tehtailta yhteen hiileen puhaltamista, SPR:n Marjo Majlund sanoo.

Ruokapankin Marja Palkonen korostaa, että auttaa voi monella tavalla.

– Pelkällä lahjoitustavaralla me ei pärjätä. Toivomme, että ne, jotka haluavat yhteiskuntavastuuta kantaa, lähtisivät meille vaikka ruokapankki-kummeiksi ja lahjoittaisivat rahaa. Ettei enää tulisi päiviä, kun apukassissa on vain se suklaalevy ja makkarapaketti.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta torstaihin 19.5. klo 23 asti.

Lue myös:

.
.