Hyppää sisältöön

Ikäihmisille ideoidaan nyt kimppakämppiä – kysyimme 70-vuotiailta, miten he haluavat asua: "Olen tullut itseni kanssa toimeen"

Etelä-Karjalan Eksote ryhtyi selvittämään ikäihmisten asumispalvelujen tilannetta, kun jono tehostettuun palveluasumiseen venähti. Pikavoittoja ei löytynyt, vaan ratkaisuja täytyy hakea pitemmällä aikavälillä.

Lappeenrantalaiset eläkeläiset pelaamassa petankkia Vanhalla kentällä.
Kysyimme lappeenrantalaisilta eläkeläisiltä, kuinka he haluaisivat asua tulevaisuudessa.

Ajatus yhteisöllisestä asumisesta saa kannatusta eläkeläisten petankkiporukassa Lappeenrannassa.

Paikallinen sairaanhoitopiiri Eksote on selvittänyt, kuinka ikäihmisten asumispalveluja voitaisiin maakunnassa parantaa. Yhtenä vaihtoehtona ehdotetaan yhteisöllisen asumisen lisäämistä.

Niin sanottu ohjattu senioriasuminen on eräänlainen kevyt palveluasumisen muoto: ihmiset asuvat omillaan lähellä toisiaan ja saavat tarvitsemansa palvelut kotihoidon kautta.

Asko Kokkola asuu puolisonsa kanssa omakotitalossa. Asunto saattaa vaihtua jossain vaiheessa pienempään. Yhteisöllisyys olisi Kokkolalle asumisessa tärkeää. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

– Kun ruvetaan ikääntymään, pitää olla kaikennäköisiä toimintoja. Vaikka käytävää, missä voi nahkapallolla heittää, niin tulee se myös se sosiaalinen puoli, sanoo porukan vetäjä Asko Kokkola, 70.

Pian 70 vuotta täyttävän Kalevi Viskarin mukaan senioritalossa autetaan naapuria.

– Asun senioritalossa, jossa on ikäihmisiä. Siinä on 41 asuntoa, ja minulla on 40 loistavaa naapuria, Viskari sanoo.

Eila Rapatti kertoo asuneensa sen verran pitkään yksin, ettei kaipaa asumiselta yhteisöllisyyttä. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

"Ihmiset saavat hoitoa, mutta eivät tarkoituksenmukaisessa paikassa"

Eksote ryhtyi selvittämään asumispalvelujen tilannetta sen jälkeen, kun jono tehostettuun palveluasumiseen venähti viime vuoden lopulla.

Eksoten toimintakyky- ja hoivapalvelujen johtaja Anu Koivumäki kertoo, että selvitys ei tarjonnut pikavoittoja jonojen purkamiseen. Sen sijaan saatiin koottua yksiin kansiin keinoja, joilla asumispalveluja voitaisiin kehittää maakunnassa hieman pidemmällä aikavälillä.

Risto Kilo, 78, arvostaa kerrostalokotinsa lähellä olevia palveluja ja kesäpaikkaa. Toinen toive on toimivat terveyspalvelut. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Koivumäen mukaan palveluasumisessa perusongelmana on tällä hetkellä se, ettei tarkoituksenmukaisia paikkoja riitä kaikille tarvitseville. Lisäksi on työntekijäpulaa, mikä hankaloittaa tilannetta.

Kun kotona ei pärjää eikä vapaita palveluasumisen paikkoja ole, paikka pitää löytää muualta – eli perusterveydenhuollon vuodeosastolta. Se taas vaikeuttaa sairaalasta jatkohoitoon siirtymistä.

– Se on eräänlainen ympyrä, joka pyörii. Ihmiset saavat hoitoa, mutta eivät tarkoituksenmukaisessa paikassa, Koivumäki sanoo.

Kalevi Viskari saattaa asua 10–20 vuoden kuluttua Tampereella. "Olen tullut sieltä ja juuret ovat siellä, vaikka viihdyn täälläkin oikein hyvin." Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Eksoten selvityksessä korostetaan, että kotona asumista kannattaisi edelleen kehittää. Se vaatii Koivumäen mukaan myös yhteistyötä eri tahojen kanssa. Esimerkiksi kuntien pitäisi pystyä tarjoamaan esteettömiä vuokra-asuntoja.

Tulevaisuudessa asumispulmia voisi helpottaa se, että uudet rakennukset suunniteltaisiin moneen käyttöön sopivaksi. Esimerkiksi tehostettuun palveluasumiseen rakennetut asunnot taipuvat myös yhteisölliseen asumiseen, jos asunnoissa on kunnolliset keittiöt.

Eksoten mukaan myös omais- ja perhehoitoa voitaisiin kehittää nykyistä toimivammaksi. Perhehoito tarkoittaa asumista yksityisessä perheessä perheenjäsenenä joko jatkuvasti tai jaksoittain.

– Selvityksessä nousi esiin, että Parikkalassa ja Imatralla olisi perhehoidolle enemmän kysyntää kuin on tarjontaa, Koivumäki kertoo.

Selvityksessä todetaan myös, että kotihoidon käyntejä saatetaan joutua tulevaisuudessa harventamaan etenkin harvaan asutuilla alueilla.

Tehostetun palveluasumisen jonoja purettiin Etelä-Karjalassa alkuvuodesta muuttamalla lyhytaikaisen asumisen asuntoja pidempiaikaiseen asumiseen sopiviksi. Nyt tämä konsti on käytetty. Kuvituskuva. Kuva: Nicole Hjelt / Yle

"Olisi hienoa, jos tulisi palveluja kotiin, mutta..."

Mitä ajatuksia ikäihmisten asumispalvelut herättävät pienessä kunnassa ja haja-asutusalueella? Soitetaanpa Savitaipaleelle.

70-vuotias Asta Kuorttinen vastaa puhelimeen omakotitalossa Saimaan rannalla. Savitaipaleen kirkonkylälle on Kuorttisen kotoa noin tunnin ajomatka, jonka hän taittaa omalla autollaan.

Kuinka järvimaisemiin tottunut Kuorttinen haluaisi asua kahdeksan- tai yhdeksänkymppisenä?

– Sitä on tietysti vaikea kuvitella, elämä tuo aina yllätyksiä. Mutta jos kuvitellaan, niin voisi olla joku palveluasumisen yhteisö ehkä Savitaipaleella tai Lappeenrannassa, Kuorttinen sanoo.

Kuorttisen mukaan kotona olisi mukava asua pitkään. Toisaalta hän pitää selvänä, että kirkonkylälle muuttaminen tulee jossain vaiheessa ajankohtaiseksi.

– Totta kai olisi hienoa, jos tulisi palveluja kotiin, mutta luulenpa, että kustannuskysymykset ja henkilöstömäärät tulevat vastaan. Matkustaminen vie aikaa ja maksaa tänä päivänä enemmän kuin koskaan, Kuorttinen sanoo.

Pakollisten palvelujen lisäksi Kuorttinen muistuttaa sosiaalisen elämän tärkeydestä. Hän ehdottaa, että kulkuyhteyksiä esimerkiksi kirkonkylän tapahtumiin parannettaisiin.

– Jos haluaisi huvituksiinkin tai sosiaalisiin tapahtumiin, siihen ei ole mahdollisuutta ellei ole autoa, Kuorttinen toteaa.

Anu Koivumäen mukaan asumispalveluissa on tärkeää tehdä yhteistyötä ja jakaa tietoa hyvistä käytännöistä. Esimerkkinä hän mainitsee helppokulkuisen ulkoilureitin, joka on maalattu katuun Savitaipaleella. Arkistokuva. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Omassa rauhassa kotona

71-vuotiaan Jussi Siltamaan koti on rivitalossa Savitaipaleen kirkonkylällä. Siellä hän haluaisi asua myös kymmenen vuoden kuluttua: oma koti tuntuu parhaalta vaihtoehdolta ja yksin asuminen luontevalta.

– Olen ollut toistakymmentä vuotta leskenä ja tullut itseni kanssa toimeen, hän perustelee.

Palveluiden saatavuudesta hän ei ole suuremmin huolissaan. Luottamusta lisää se, että Savitaipaleelle suunnitellaan uutta tehostetun palveluasumisen yksikköä – asumispalveluja lienee siis tarjolla tulevaisuudessakin.

Eksoten selvityksessä mainitusta perheasumisesta Siltamaa ei innostu, vaikka hän on kuullut asumismuodosta hyviä kokemuksia.

– Tulee ennemmin opiskeluajat ja opiskelukämpät mieleen. Tietysti ammattitaitoista toimintaa on sekin, eikä se mahdoton ajatus ole. Mutta kun on asunut yksin, haluaisi olla yksin ja pitää ison ystäväpiirin ympärillä, Siltamaa sanoo.

Myös Asta Kuorttisen korvaan ajatus tuntuu äkkiseltään vieraalta. Hän pohtii, kuinka omalle itsenäisyydelle perheasumisessa kävisi.

– Tällä hetkellä se kuulostaa aika oudolta. Tietysti se johtuu siitä, että on hyväkuntoinen, pystyy liikkumaan ja tekemään kaikki asiat itse. Mutta ehkä se olisi myöhemmin yksi vaihtoehto, jos tarvitsee apua, hän puntaroi.

Eksoten hallitus merkitsi ikäihmisten palvelujen selvittämistyöryhmän raportin tiedoksi kokoukessaan 18. toukokuuta.

Lue myös:

.
.