Hyppää sisältöön

"Vahvuus ei synny pelkästä voimasta, tarvitaan myös kestävyyttä" – lue Niinistön Ruotsin-vierailun historiallinen puhe sanasta sanaan

Suomi ja Ruotsi ovat viime viikkoina edenneet kohti Natoa yhtä matkaa. Presidentti Sauli Niinistö piti Ruotsin valtiopäivillä puheen, joka katsoi eteen- ja taaksepäin sekä sai lopuksi aplodit.

Presidentti Sauli Niinistö puhui Ruotsin valtiopäivillä Tukholmassa.Video: Sveriges riksdag.
Presidentti Sauli Niinistö puhui Ruotsin valtiopäivillä Tukholmassa.Video: Sveriges riksdag.

Presidentti Sauli Niinistö ja Jenni Haukio ovat tiistaina vierailleet Ruotsissa historiallisena Nato-päivänä.

Suomessa eduskunta äänestää Natosta ja Ruotsissa ulkoministeri Ann Linde allekirjoitti Nato-hakemuksen. Niinistö puhui Ruotsin valtiopäivillä ja pitää vielä myöhemmin iltapäivällä tiedotustilaisuuden pääministeri Magdalena Anderssonin kanssa – ja saattaa allekirjoittaa Suomen Nato-hakemuksen vielä saman illan aikana.

Niinistön ruotsiksi pitämä puhe valtiopäivillä oli monipolvinen ja paikoin runollinenkin. Tilaisuus päättyi taputuksiin.

Yle julkaisee Niinistön puheen kokonaisuudessaan suomeksi alla.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe Ruotsin valtiopäivillä 17.5.2022

Teidän Majesteettinne, arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat!

On kunnia puhua teille täällä Riksdagenissa tänään.

Ruotsi ja Suomi ovat ottamassa historiallisia askeleita. Yhdessä. Ilmoitamme pian virallisesti Brysselissä halukkuudestamme aloittaa jäsenyyskeskustelut Pohjois-Atlantin puolustusliiton (Naton) kanssa.

Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyys parantaisi sekä omaamme että koko liittokunnan turvallisuutta. Se ei ole keneltäkään pois. Jäsenyytemme vahvistaisi vastuunsa kantavaa, vahvaa ja vakaata Pohjolaa Naton pohjoisella laidalla.

Otamme nämä historialliset askeleet julman sodan varjossa. Viime joulukuu käynnisti tapahtumaketjun, joka mullisti turvallisuusympäristömme. Se pakotti meidät uudelleenarvioimaan turvallisuuspolitiikkaamme.

Venäjän esittämät vaatimukset Naton laajenemisen pysäyttämisestä pyrkivät kaventamaan valinnanvapauttamme ja suvereniteettiamme. Tämä haastoi meidän asemamme. Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan teki selväksi, että se on valmis käyttämään jälleen kerran aseellista voimaa lähialueillaan tavoitteidensa saavuttamiseksi. Nämä tekijät yhdessä paljastivat perinteisen asemoitumisemme kestämättömyyden.

Transatlanttinen yhteisö on ollut vahva ja yhtenäinen tuessaan Ukrainalle ja vastauksessaan Venäjälle. Ukrainan kansan urheus on koskettanut meitä syvästi. Siviilien kärsimykset ovat järkyttäneet meitä sydänjuuria myöten. Tuemme itsenäisyyttään ja vapauttaan puolustavaa Ukrainaa ja autamme sodan kauheuksia pakenevia. Sotarikoksiin syyllistyneet on saatettava teoistaan vastuuseen.

Ennen Venäjän hyökkäystä suuren sodan käyminen 2020-luvun Euroopassa tuntui lähes mahdottomalta ajatukselta. Monien mielessä sodankäyneiden sukupolvien muistot olivat historiaa, otimme rauhan itsestäänselvyytenä. Helmikuun 24. päivä rikkoi tuon rauhan.

Samalla rikkoutui luottamuksemme perinteisiin tapoihin varmistaa turvallisuutemme ja hoitaa suhteitamme Venäjään. Vanhat toimintatapamme eivät enää vastaa uutta tilannetta.

Vaikka turvallisuuspoliittinen ratkaisumme muuttuu, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteet ovat ennallaan. Suomen turvallisuuden takaamisen rinnalla haluamme vahvistaa monenkeskistä yhteistyötä, kantaa globaalia vastuuta ja rakentaa rauhaa.

Ratkaisumme ei muuta maantiedettä. Suomi haluaa jatkossakin hoitaa rajanaapuruuden tuottamat käytännön kysymykset asiallisesti ja ammattimaisesti. Turvallisuus ei ole nollasummapeliä. Rajan yli Venäjälle katsoo sama suomalainen kuin ennenkin.

”Maailmanhistoriassa on aikoja, jolloin on paljon viisaampaa toimia, kuin epäröidä. Toimintaan liittyy joitain riskejä – näin on aina. Mutta toimimatta jättämisen riskit ovat huomattavasti suuremmat.” Näin sanoi Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman puheessaan kongressille maaliskuussa 1948. Truman puhui kongressille Yhdysvaltojen roolista Euroopan turvallisuuden ja vapauden tukemisessa. Ajatus Natosta oli jo syntynyt.

Ruotsin ja Suomen valtionjohdot ovat nyt molemmat arvioineet toimimatta jättämisen riskit suuremmiksi kuin toiminnan. Kuukausien intensiivinen työ on johtanut yhteneväisiin päätöksiin. Me jaamme turvallisuusympäristön, intressimme ovat yhtäläiset ja turvallisuuspolitiikkamme linja on pitkään ollut samansuuntainen. Pidän suuressa arvossa sitä, että liikumme edelleen, tässäkin tärkeässä päätöksessä käsi kädessä.

Olemme nyt heti saaneet yhteisen haasteen. Turkin lausumat ovat viime päivinä hyvin nopeasti muuttuneet ja koventuneet. Olen kuitenkin varma, että ratkaisemme tilanteen rakentavien keskustelujen avulla.

Osana Natoa Ruotsi ja Suomi asettuvat samaan vyöhykkeeseen läheisten kumppaneidemme Norjan, Tanskan ja Islannin kanssa. Pohjoismaat, jotka ovat vahvoja yhdessä niin monella alueella, muodostavat myös Natossa pohjoisen Euroopan vahvan viisikon. Yhteisen pohjoismaisen mallimme tukipilariksi muodostuu demokratian ja hyvinvoinnin ohella yhä selvemmin myös turvallisuus.

Myös tiivis yhteistyömme Baltian maiden kanssa saa uusia turvallisuusulottuvuuksia. Nato-jäsenyytemme tuo maidemme ja koko pohjoisen Euroopan puolustukseen syvyyttä. Samalla koko Itämeren alueen turvallisuus ja vakaus vahvistuvat. Kriisitilanteessa voimme luottaa naapurin tukeen, solidaarisuuteen ja huoltolinjojen toimivuuteen.

Vastuunsa kantava, vahva ja vakaa. Nämä sanat kuvaavat pohjoismaista malliamme. Pohjoismaat ovat aina ottaneet vastuunsa. Ruotsi ja Suomi ovat osana Euroopan unionia antaneet vahvan panoksen unionin vakauteen ja hyvinvointiin ja tukeneet kumppaneitaan vaikeina aikoina. Osana kansainvälistä yhteisöä olemme edelläkävijöitä maailmanlaajuisten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, ratkaisemisessa.

Itämeren alueella panoksemme turvallisuuden takaamiseksi on vahva. Naton jäseninä pääasiallinen tehtävämme on edelleen oman alueemme turvaaminen, mutta samalla sitoudumme kantamaan vastuuta myös liittolaisten turvallisuudesta. Panoksemme euroatlanttisen turvallisuuden takaamiseksi vahvistuu entisestään.

Pohjoismaat ovat vahvoja sanan kaikissa merkityksissä. Sotilaallinen vahvuutemme on eurooppalaista huipputasoa ja kyvykkyytemme toisiaan täydentäviä. Kynnys sotilaalliselle toiminnalle meitä vastaan on jo nyt hyvin korkea.

Mutta vahvuus ei synny pelkästä voimasta. Tarvitaan myös kestävyyttä. Siitä Pohjoismaat tunnetaan. Kuulumme maailmanlaajuisesti teknologisen kehityksen kärkimaihin. Taloutemme ovat vahvalla pohjalla ja kriisinkestäviä. Sananvapautemme on vahva, ja kansalaisemme rokotettu monenlaista informaatiovaikuttamista vastaan. Pidämme huolta kansalaisistamme.

Vakautemme takana on vahva demokratia. Aikana, jolloin demokratia on globaalisti heikkenemässä, Pohjoismaat erottuvat joukosta. Vuosittaisessa demokratia-indeksissä kuudesta kärkimaasta viisi oli vuonna 2021 Pohjoismaita. Viime kädessä vahva demokratia on paras turvallisuuden tae. Siitä meidän on huolehdittava jatkossakin.

Nyt, kun olemme päätöksemme tehneet, valta siirtyy hetkeksi Natolle ja sen nykyisille jäsenvaltioille. Toivomme kaikkien jäsenvaltioiden antavan vahvan tukensa. Odotamme allekirjoittavamme liittymispöytäkirjat pian, minkä jälkeen toivomme nopeaa ratifiointia jäsenmaiden parlamenteissa.

Yhdessä ja erikseen pääministeri Anderssonin kanssa olemme käyneet kuluneiden viikkojen aikana keskusteluita liittolaismaiden kanssa tuen varmistamiseksi jäsenyydellemme. Jäsenyydellemme on laaja tuki Nato-maiden joukossa. Puolustukseltaan vahvat, yhteiskunnallisesti ja poliittisesti vakaat maamme nähdään vahvistuksena liittokunnalle.

Olemme myös saaneet vahvoja tuenilmaisuja myös jäsenyysprosessin ajalle. Liittolaisten tuki on tärkeää, ja olemme siitä kiitollisia. Samalla korostan, että ensisijainen turvamme tässäkin tilanteessa on oma vahva puolustuksemme ja yhteiskuntiemme lujuus. Vahvat ja vakaat yhteiskuntamme kyllä kestävät.

Lopuksi haluan kiittää pääministeri Anderssonia tiiviistä yhteistyöstä ja arvokkaasta ajatustenvaihdosta kuluneiden kuukausien aikana. Ruotsilla ja Suomella on satojen vuosien yhteinen historia. Meitä yhdistävät maantiede, arvot, kieli ja kulttuuri. Yhteistyömme on aina ollut läheistä. Silti, tuskin koskaan on valtionjohtojemme välinen yhteys ollut näin tiivis. Olemme keskustelleet lähes viikoittain.

Samoin haluan kiittää kaikkia ministereitä, parlamentaarikkoja ja virkamiehiä, jotka olette kulkeneet tätä tietä yhdessä naapurimaan kollegan kanssa keskustellen.

Uskon, että tämä arvokas ja tiivis yhteys jatkuu ja alati vielä vahvistuu. Sen arvon ja mittaamattoman potentiaalin on kulunut kevät meille kaikille osoittanut. Kiitos.

Lue myös:

.
.