Hyppää sisältöön

Miksi Natoa kutsutaan sekä puolustusliitoksi että sotilasliitoksi? Tutkija: Termit ovat politisoituneet, turhaan

Kärkkäintä vääntöä Naton nimityksestä käydään sosiaalisessa mediassa. Molemmilla termeillä on kannattajansa, myös tutkijoiden parissa.

Tutkija Matti Pesu pitää suomalaista keskustelua Naton oikeasta termistä kummallisena. Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Natosta puhutaan sekä puolustusliittona että sotilasliittona, mutta kumpi on osuvampi nimitys? Tätä pohti esimerkiksi kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) eduskunnan historiallisen Nato-keskustelumaratonin (siirryt toiseen palveluun) loppumetreillä tiistaina.

Molemmilla termeillä on kannattajansa, myös tutkijoiden parissa.

Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Matti Pesun mukaan termit ovat politisoituneet – täysin turhaan.

Naton kannattajat ovat perinteisesti tykänneet puhua puolustusliitosta, koska he pitävät sotilasliittoa liian arvottavana sanana ja haluavat korostaa Naton ei-hyökkäävää luonnetta.

Kärkkäimmät liittoutumisen vastustajat kutsuvat Natoa jopa hyökkäysliitoksi, mutta Pesun mukaan he ovat pieni marginaali. Termi on harhaanjohtava, sillä Naton operaatiot kolmansissa maissa ovat tähän mennessä olleet ennemminkin rauhanturvaoperaatioita kuin hyökkäyksiä.

Pesu itse kutsuu Natoa aina sotilasliitoksi tai puolustukselliseksi sotilasliitoksi, koska se on vakiintunut käsite niin tutkimuksessa ja politiikassa. Myös Nato itse käyttää englanniksi termiä military alliance, joka tarkoittaa sotilasliittoa.

Puolustusliitolle on myös kannattajansa

Asiantuntija Iro Särkkä korostaa Naton monisyistä luonnetta. Kuva: Helsingin yliopisto

Sotilasliitto on näistä kahdesta kapeampi käsite, sanoo Helsingin yliopiston valtiotieteiden tohtori Iro Särkkä. Siksi hän kutsuisi Natoa mieluummin puolustusliitoksi, koska sotilaallinen ulottuvuus on vain yksi osa järjestöä.

Nato on Särkän mukaan samaan aikaan sekä sotilaallinen että poliittinen järjestö: 30 jäsenmaan järjestön pitää löytää yhteisymmärrys kaikessa toiminnassaan. Natossa on myös paljon siviilitehtäviä, esimerkiksi diplomatian saralla.

– Minun mielestäni sotilasliitto kuulostaa kärkevämmältä kuin puolustusliitto. Toiminnan tarkoituksena on torjua ulkoapäin kohdistuvia uhkia, Särkkä sanoo.

Matti Pesu pitää suomalaista keskustelua Naton oikeasta termistä kummallisena.

– Osa kommentaattoreista on aika kärkkäitä, varsinkin somessa. Siellä syövereissä tätä keskustelua lähinnä käydään, vähemmän poliittisissa tai asiantuntijapiireissä, Pesu sanoo.

Lue lisää:

.
.