Hyppää sisältöön

Turkki uhkaa heittäytyä hankalaksi Suomen jäsenyyden hyväksymisessä – kokosimme yhteen kiistoja Turkin ja muiden Nato-maiden välillä

Suomea ja Ruotsia painostava Turkki tunnetaan ulko- ja turvallisuuspoliittisesta sooloilustaan. Nato-maat haluavat silti pitää strategisesti tärkeän maan leirissään.

Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n tukijat vaativat ryhmän poistamista EU:n terroristiryhmien listalta marraskuussa 2021 Berliinissä pidetyssä protestissa. Turkki mieltää PKK:n suureksi turvallisuusuhaksi. Kuva: F Boillot / AOP

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on todennut viime päivinä toistuvasti, ettei aio tukea Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Suurin kynnyskysymys on kurdien asema Suomessa ja Ruotsissa. Asiassa ei sinänsä ole mitään uutta, sillä Turkki on käyttänyt veto-oikeuttaan Natossa aiemminkin edistääkseen asiaansa kurdien suhteen.

– Kun maat tekevät ulkopolitiikkaa, olennaista on se, mikä koetaan suurimmaksi uhaksi. Turkin näkökulmasta suurin uhka on Kurdistanin työväenpuolue PKK, sanoo vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.

Turkki on käyttänyt "kurdikorttia" muun muassa jarruttaessaan Naton Baltian maita ja Puolaa koskevan puolustussuunnitelman toimeenpanoa muutama vuosi sitten.

Turkki ei hyväksy Yhdysvaltain tekemää yhteistyötä Syyrian kurdien kanssa. Kuva on Rojavan kaupungista helmikuulta 2021. Kuva: B Shamlo / AOP

Turkki vaati Nato-liittolaisiltaan enemmän tukea taisteluihin terroristeina pitämiään Syyrian kurdien YPG-joukkoja vastaan.

YPG tekee yhteistyötä maailmalla terroristijärjestöksi luokitellun PKK:n kanssa, ja Turkki vaati, että YPG saisi saman luokituksen. Tähän vaatimukseen ei kuitenkaan ole suostuttu: YPG ei ole edelleenkään EU:n tai Yhdysvaltain terroristilistalla, mutta Baltian ja Puolan puolustussuunnitelma on pantu täytäntöön.

Turkki vastusti myös vuonna 2009 tanskalaisen Anders Fogh Rasmussenin valintaa Naton pääsihteeriksi.

Turkki ei ollut tyytyväinen Tanskan pääministerinä aikaisemmin toimineen Rasmussenin tapaan hoitaa kohua, joka syntyi profeetta Muhammedin pilapiirroksista tanskalaislehdessä vuonna 2006.

Turkkia kismitti myös Tanskasta käsin toiminut kurdikanava Roj-TV, jolla epäiltiin olevan kytköksiä PKK:hon.

Suurimmat ristiriidat muhivat Syyriassa

Tutkija Alarannan mukaan Turkin ja muiden Nato-maiden – ja erityisesti Yhdysvaltojen – suhteita hiertää eniten maiden erilaiset intressit Syyrian suhteen.

– Se on suurin konflikti, joka on muhinut jo 10 vuotta. Yhdysvaltojen tuki ISISiä vastaan taistelleille kurdijoukoille oli Turkille punainen vaate.

Yhdysvallat ja EU sen sijaan eivät hyväksy Turkin nykyisiä toimia Syyrian alueella.

– Turkki miehittää ihan merkittävää osaa Syyrian kurdialueista, minkä vuoksi EU-maat ovat asettaneet Turkille omia pakotteitaan.

Toinen iso kiistakysymys Turkin ja Yhdysvaltojen välillä on ollut Turkin ohjusjärjestelmäkaupat Venäjän kanssa.

Yhdysvallat uhkaili Nato-liittolaistaan vakavilla seurauksilla, mikäli maa ei luovu asekaupoista Venäjän kanssa. Turkki ei luopunut kaupasta. Yhdysvallat asetti Turkille pakotteita vuonna 2020. Pakotteita ennen Turkki suljettiin pois Yhdysvaltain johtamasta F-35-hävittäjäohjelmasta.

– Nämä kaikki alkavat olla isoja juttuja, joissa alkaa olla kaikilla mailla isoja panoksia, Alaranta sanoo.

S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmää esiteltiin Moskovassa elokuun lopussa 2017. Kuva: Juri Kochetkov / EPA

Yhdysvallat on epäillyt, että Venäjä pystyisi esimerkiksi ohjusjärjestelmän tietokoneiden kautta keräämään tietoja Naton kalustosta kuten F-35-hävittäjistä.

Turkki hermostui Itävallalle

Turkki on käyttänyt veto-oikeuttaan Nato-pöydässä myös esimerkiksi edistääkseen neuvottelujaan EU-jäsenyydestä.

Se vaati (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2017 Nato-yhteistyön lopettamista Itävallan kanssa, sillä Itävalta on suhtautunut hyvin kielteisesti Turkin pyrkimyksiin EU:n jäseneksi. Itävalta ei ole Naton jäsen, mutta tekee sen kanssa läheistä yhteistyötä.

Itävallan jyrkkiä kannanottoja edelsivät Turkissa tehdyt "puhdistukset", joilla Erdoğanin pyrki vaientamaan vastustajansa vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen.

Toni Alarannan mukaan vallankaappausyrityksen jälkihöyryt hiertävät edelleen myös Turkin ja Yhdysvaltojen välejä.

Erdoğan syyttää vallankaappausyrityksen masinoinnista entistä liittolaistaan, Yhdysvalloissa asuvaa muslimijohtaja Fethullah Gülenia ja tämän liittolaisia.

– Turkki on vaatinut vuosikausia, että Gülen pitäisi luovuttaa Turkille, mutta Yhdysvallat eivät suostu tähän ilman selkeitä todisteita. Saman liikkeen jäseniä asuu myös EU-maissa, ja tämä on toinen ryhmä, jota Turkki pitää jatkuvasti kannanotoissaan esillä PKK:n lisäksi.

Suomen suurlähettiläs joutui lähtöuhan alle

Vuoden 2016 vallankaappausyritykseen liittyy myös viimesyksyinen diplomaattinen kiista. Presidentti Erdoğan raivostui, kun ryhmä eri maiden suurlähettiläitä vaati tunnetun ihmisoikeusaktivisti Osman Kavalan vapauttamista.

Kavala vangittiin Turkissa, koska hänellä väitettiin olleen yhteyksiä vallankaappausyritykseen.

Erdoğan uhkasi kiistan takia muun muassa Suomen suurlähettilästä karkottamisella. Uhkaus ei kuitenkaan lopulta toteutunut.

Mielenosoittajat osoittamassa tukea ihmisoikeusaktivisti Osman Kavalalle Turkin Istanbulissa 25. huhtikuuta 2022. Turkkilainen oikeusistuin tuomitsi hänet elinkautiseen vankeuteen. Kuva: AOP

Kova painostus on ongelmallista

Turkin ja muiden Nato-maiden välisiä kiistoja ei varsinaisesti ole saatu ratkaistua, mutta jonkinlainen tasapaino on onnistuttu pitämään yllä.

Alaranta ei usko, etteikö Suomen ja Ruotsin asiaankin saataisi edistettyä Turkin kovista vaatimuksista huolimatta. Se, miten se tulee tapahtumaan, on kuitenkin kysymysmerkki. Kovaan painostukseen Alaranta ei usko.

– Turkilla on tapana reagoida kovaan painostukseen lisäämällä itse kovia panoksia. Silloin ollaan vaan syvemmällä kriisin kierteessä.

Alarannan mukaan räjähdysherkkä maailmanpoliittinen tilanne antaa Erdoğanille valttikortteja, joita hän ei epäröi käyttää. Ukrainan sodan vuoksi Yhdysvallat ja Euroopan maat haluavat pitää Turkin omalla puolellaan.

– Yhdysvallat ei halua ärsyttää Turkkia, Eurooppa ei halua ärsyttää Turkkia eikä Venäjä halua ärsyttää Turkkia. Erdoğan näkee tämän pelipaikkana ja hän käyttää sen kaikin tavoin hyväkseen ja tuo omat intressinsä pöytään.

Siihen Alaranta ei usko, että Suomi tai varsinkaan Ruotsi taipuisi Turkin vaatimuksiin.

– Uskon, että tästä tulee vääntöä. Suomen tai Ruotsin jäsenyys tähän tuskin tyssää, mutta tästä voi tulla pitkä prosessi.

Lähteinä käytetty myös: Reuters, BBC, The Guardian

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 18. toukokuuta 2022 kello 23 saakka.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Turkki tuli tämän viikon Nato-kokoukseen mukanaan pitkä vaatimuslista ehtona Suomen ja Ruotsin jäsenyydelle. Ylen ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen avaa Uutispodcastissa Turkin vaatimusten taustoja.

Lue lisää:

.
.