Hyppää sisältöön

Mies väärensi kuolleen "vuokranantajan" nimen vuokrasopimukseen – Kelan tukien väärinkäytöksistä jää yhä herkemmin kiinni

Vuonna 2021 Kelan etuuksien väärinkäytösepäilyjen määrä väheni sitä edeltävästä vuodesta. Tulorekisterin käyttöönoton myötä väärinkäytöksiä on pystytty ehkäisemään paremmin.

Kuvituskuva. Kelan tukien väärinkäytösepäilyjen määrä väheni vuonna 2021 sitä edeltävästä vuodesta. Kuva: Tiina Jutila / Yle

32-vuotias mies sai Kelalta asumistukea vajaa 5 600 euroa vuosina 2015–2017. Myöhemmin ilmeni, että mies ei ollut ikinä asunut asunnossa, johon asumistuki oli myönnetty. Vuokrasopimuksessa oli nimi "vuokranantajalta", joka olikin kuollut aikaisemmin.

Mies tuomittiin petoksesta kolmeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen ja maksamaan perusteettomat asumistuet takaisin Kelalle. Asiasta kertoi toukokuussa Savon Sanomat. (siirryt toiseen palveluun)Tuomio on lainvoimainen.

Tämä on yksi esimerkki Kelan tukien väärinkäytöksistä.

Kelan Etuuksien väärinkäytösten vuosiraportti 2021 (siirryt toiseen palveluun)kertoo, että vuonna 2021 eniten väärinkäytösepäilyjä oli työttömyysturvassa.

Eri etuuksien osuudet Kelan kirjaamista väärinkäytösepäilyistä, % Kuva: Grafiikka: Sami Takkinen / Yle

Toiseksi eniten niitä oli perustoimeentulotuessa ja sitten yleisessä asumistuessa.

– Perustoimeentulotukeen liittyvät väärinkäytökset ovat selkeästi nousseet viime vuosina. Asiakas antaa vääriä tietoja, jättää olosuhdetiedon ilmoittamatta tai väärentää jonkin asiakirjan, kertoo Kelan yksikön päällikkö Suvi Onninen.

Erityisesti asiakirjojen väärentäminen on yleistynyt väärinkäytösten tekemisen tapana viime vuosina.

Väärinkäytösepäilyjä yhä vähemmän

Kelan väärinkäytösepäilyjen määrä laski vuonna 2021 edellisestä vuodesta. Kun vielä vuonna 2020 määrä oli yli 2 400, oli viime vuonna luku lähes 1 900.

Väärinkäytösepäily tarkoittaa käytännössä sitä, että asiakasta on kuultu asiasta ja Kela on tehnyt siitä ratkaisun.

Kelan väärinkäytösepäilyt ja tutkintapyynnöt vuosina 2018–2021. Kuva: Grafiikka: Sami Takkinen / Yle

Vuonna 2021 Kela maksoi väärinkäytösepäilyihin liittyviä etuuksia yhteensä yli 10 miljoonaa euroa. Niiden osuus maksetuista etuuksista on kuitenkin vain 0,68 promillea.

Onnisen mukaan epäilyjen vähenemisen määrän suurimpana tekijänä on vuonna 2019 käyttöön otettu tulorekisteri.

– Tulorekisteristä saamme ajankohtaiset, reaaliaikaiset tiedot tuloista käyttöömme. Sen vuoksi väärinkäytösten tekemisen mahdollisuus pienenee.

Kelan tukien väärinkäytöksistä jääkin yhä herkemmin kiinni.

Onnisen mukaan väärinkäytösepäilyjä havaitaan paljon jo etuuskäsittelyn yhteydessä, kun tehdään esimerkiksi tarkistus maksussa olevaan tai jo päättyneeseen etuuteen. Siinä huomataan ristiriitaisia tietoja.

– Vaihdamme myös aktiivisesti muiden viranomaisten välillä tietoja eli saamme tietoa muilta viranomaisilta ja lähdemme tarvittaessa selvittämään niitä. Jonkun verran Kela saa myös kansalaisilta ilmiantoja.

Tutkintapyyntöjen määrä vähentynyt

Vuosiraportin mukaan Kela tekee tutkintapyynnön poliisille noin 50 prosentista kaikista etuuksien väärinkäytösepäilyistä vuosittain. Tutkintapyyntöjen määrä on vähentynyt vuonna 2021 verrattuna vuoteen 2020. Vuonna 2020 tutkintapyyntöjä tehtiin yli 1 200, kun taas vuonna 2021 luku oli yli 800.

Tutkintapyyntöä ei tehdä, jos etuuteen liittyvästä väärinkäytöksestä ei saada riittävää näyttöä tai jos rikos on vanhentunut.

– Pitää tehdä juridinen harkinta, ennen kuin lähdemme tekemään tutkintapyyntöä poliisille. Keskeinen asia on tahallisuus. Meidän pitää pystyä näyttämään toteen, että henkilö on menetellyt tahallisesti väärin.

Onninen sanoo, että heidän etuuskäsittelijöitään koulutetaan ja ohjeistetaan huomaamaan yhä varhaisemmassa vaiheessa tukien väärinkäytöksiä. Myös teknologia kehittyy. Kehittymisen varaa silti hänen mukaansa on.

– Luku pitäisi olla nolla, eikä väärinkäytöksiä olisi.

Lue myös:

.
.