Hyppää sisältöön

Matkailijat eivät osaa aina käyttäytyä saamelaisalueella – sitä varten luotiin ohjeistus, jolle matkailuyrittäjän mielestä on tarvetta

Vastuullisen matkailijan ohjeistuksessa ohjeistetaan tekstien ja kuvien kautta, kuinka käyttäytyä saamelaisalueella ja saamelaisia kohtaan.

Inarilainen matkailuyrittäjä Kaisu Nikula aikoo jakaa saamelaiskäräjien ohjeistusta asiakkailleen. Kuva: Sáárá Seipiharju / Yle

Suomen saamelaiskäräjät on julkaissut vastuullisen matkailijan ohjeistuksen (siirryt toiseen palveluun) siitä, miten saamelaisten kotiseutualueella tulisi toimia. Ohjeistuksessa pääsee animaation, sanakirjan, kuvien ja tekstien kautta oppimaan oikeita toimintatapoja.

Inarilainen matkailuyrittäjä Kaisu Nikulan mielestä tällaiselle ohjeistukselle on selvästi tarvetta. Kotimaan matkailun lisääntyessä Nikulaa on ihmetyttänyt myös suomalaisten ajatukset saamelaisista.

– He haluavat aina nähdä saamelaisia ja kysyvät, missä ne ovat ja missä pääsee näkemään. Ihmettelen, että miten suomalaisilla on tällaisia outoja kysymyksiä. Sen kyllä ymmärrän, jos esimerkiksi Euroopasta tulevat ihmiset eivät tunne niin hyvin saamelaiskulttuuria.

Valokuvaaminen luvatta on yksi ongelma

Vuosien saatossa matkailualalla on myyty tietynlaista, matkailulle sopivaa kuvaa saamelaisista, kertoo vastuullisen saamelaismatkailuhankkeen suunnittelija Kirsi Suomi. Turistibisneksessä saamelaiskulttuuria on hyödynnetty ja hyväksikäytetty monella tavalla: epäaidoista saamenpuvuista loukkaaviin markkinointivideoihin.

Suomi kertoo, etteivät matkailijat aina tiedän kuinka käyttäytyä saamelaisalueella. Asia koskee kaikkea matkailua, kun lähdetään vieraaseen ympäristöön.

Suomi kertoo saaneensa vähän aikaa sitten tiedon muun muassa siitä, miten hautajaisissa oli hautajaisvieraita kuvattu saamenpuvuissa.

– Suuria haasteita on ollut, kuten esineellistäminen. Aina ei muisteta, että saamenpuvun sisällä on ihminen, joka ei välttämättä halua päätyä vieraiden ihmisten somekanaville.

Suunnittelija Kirsi Suomi kertoo, että ohjeistuksella pyritään vaikuttamaan vastuullisiin kulutustottumuksiin mutta myös asenteisiin. Kuva: Vesa Toppari / Yle

Hänen mukaansa usein kyseessä on tiedon puuttuminen. Ohjeistuksella pyritään vaikuttamaan siihen, että matkailija valitsisi itselleen vastuullisen matkailijan roolin.

Yksi haaste on myös se, että usein alkuperäiskansat ovat näkymättömiä omilla alueillaan. Suomessa tämä on havaittavissa esimerkiksi erämaa-käsitteen kautta, kertoo Suomi. Erämaalla tarkoitetaan usein koskematonta ja asumatonta aluetta. Saamenmaalla kyse on kuitenkin laajoista laidun- ja nautinta-alueista, joita saamelaiset ovat hyödyntäneet sukupolvelta toiselle.

Yrittäjä toivoo matkailualan toimijoiden huomioivan asian

Yrittäjä Kaisu Nikula on tutustunut ohjeistuksiin ja on tyytyväinen, että ne ovat helposti löydettävissä ja jaettavissa. Nikula toivoo, että ohjeistuksesta on apua ja muutkin matkailuyritykset tutustuvat materiaaliin.

– Minusta se on todella tärkeää, kun me yritämme täällä Inarissa edistää kestävyyttä matkailualalla. Minusta kaikkien ihmisten ja yritysten, jotka työskentelevät alalla, tulisi tuoda asiaa esille ja pohtia, mitä voivat itse tehdä.

Ohjeistus on osa laajempaa hanketta, jossa pienin askelin edetään kohti saamelaismatkailun sertifikaattia. Sertifikaatin avulla ihmiset pääsisivät tekemään vastuullisia valintoja, kertoo Kirsi Suomi.

Ohjeistukset (siirryt toiseen palveluun) löytyvät suomeksi ja englanniksi, ja ne pohjautuvat saamelaiskäräjien vuonna 2018 hyväksymään saamelaismatkailun eettiseen ohjeistukseen. Myös paikalliset ihmiset ovat tuoneet esiin haasteita ja ajatuksia kokemuksistaan matkailusta saamelaisalueella.

Voit keskustella aiheesta klo 22.00 asti.

.
.