Hyppää sisältöön

Suomi kipuilee nyt energian käytön vähentämistä eikä metsien hiilinieluja – EU:n jättimäinen ilmastolaki etenee kovaa vauhtia sodan varjossa

Parlamentin ympäristövaliokunta on aloittanut kantojen muodostamisen valtavan lakipaketin eri osista. Suomelle on hankalaa hyväksyä EU:n uusia, energian käytön vähentämiseen liittyviä vaatimuksia.

EU:n ilmastolaki on unionin historian suurin kokonaisuus, joka sisältää yhteensä 12 eri säädöstä.

Neuvottelut EU:n ilmastopaketista ovat jääneet Ukrainan sodan varjoon, mutta kulisseissa on jo kiire.

Jäsenmaat ja Euroopan parlamentti kursivat lähiviikkoina omia kantojaan kiireesti kasaan, jotta kaikki olisi valmista syksyllä niiden ja EU-komission lopullisiin neuvotteluihin ensi syksynä.

Silloin ratkeaa paketin lopullinen kohtalo.

Hankalat, 12-kohtaiset neuvottelut

Neuvottelut ovat olleet pitkät ja hankalat. Syynä on paketin laajuus: EU ei ole koskaan aiemmin työstänyt kerralla näin suurta lakipakettia.

Mutta myös tavoite on kova. EU aikoo vähentää hiilipäästöjään vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Paketilla päästöt halutaan 2020-luvun aikana lopullisesti kuriin.

Pakettiin kuuluu peräti 12 esitystä, joista monet ovat sidoksissa toisiinsa. Päästöjä on määrä höylätä kaikkialta: energiantuotannosta, teollisuudesta, liikenteestä ja asumisesta.

Jäsenmaiden on ollut vaikea löytää neuvotteluissa yhteistä kunnianhimon tasoa.

Tämä johtuu siitä, että osa maista on jo pitkällä uusiutuvaan energiaan siirtymisessä, toiset vasta alkutekijöissään.

Jokaisesta esityksestä neuvotellaan erikseen, mutta samalla on otettava huomioon miten esitys vaikuttaa muihin ja toisinpäin.

Neuvotteluissa pisimmällä on Euroopan parlamentti, jonka ympäristövaliokunta on juuri antanut ehdotuksensa parlamentin kannaksi yli puoleen esityksistä.

Niitä käsitellään täysistunnossa vielä kesäkuussa, ja odotettavissa on kiihkeää keskustelua.

EU-komission varapuheenjohtaja ja ilmastokomissaari Frans Timmermans esitteli ilmastolakia 20. huhtikuuta 2020 tiedotustilaisuudessa Brysselissä. Kuva: Johanna Geron / EPA

Metsät ja talvimerenkulku eivät enää huoleta Suomea

Suomi on antanut paketille kokonaisuutena vankan tuen.

Suomi tähtää hiilineutraaliksi jo vuoteen 2035 mennessä eli on EU:n kunnianhimoisimpien maiden joukossa, mikä tekee ilmastopaketista Suomelle helposti sulavan.

Suurimmat pakettiin liittyvät huolenaiheet näyttävät nyt muuttuneen.

Suomi pelkäsi ennakkoon, että talvimerenkulun päästöihin liittyviä säädöksiä kiristetään niin, että metsäteollisuus ja merikuljetukset kärsivät.

Parlamentin ympäristövaliokunta ehdotti nyt, että jääolosuhteissa liikkuvien alusten suurempi polttoaineenkulutus saa synninpäästön ainakin vuoteen 2029 saakka.

– Talvimerenkulun eteen on tehty hartiavoimin töitä. Valiokunnan hyväksymä kompromissi on aika hyvä lopputulos sille työlle, mitä me suomalaiset mepit teimme, sanoo europarlamentaarikko Silvia Modig (vas.).

Neuvottelut talvimerenkulun huomioimisesta ovat kuitenkin yhä kesken.

Alukset kuluttavat jääolosuhteissa enemmän polttoainetta. Kuvassa merentutkimusalus Aranda Kokkolan edustalla. Kuva: YLE / Kia-Frega Prepula

Toinen peikko liittyi metsien hiilinielulaskentaan eli niin sanottuun Lulucf-asetukseen.

Koko EU:n hiilinielutasoksi parlamentin ympäristövaliokunta esittää 310 miljoonaa hiilidioksiditonnia, kun keskustelussa esitettiin huomattavasti suurempiakin lukuja.

Sen lisäksi maataloudelle esitetään 50 miljoonan tonnin hiiliviljelytavoitetta.

Parlamentin Lulucf-kannan pääneuvottelijan, europarlamentaarikko Ville Niinistön (vihr.) mukaan valiokunnan kanta on kompromissi, jonka kunnianhimon taso jäi verraten matalaksi.

– Se pelottelu, mitä metsäteollisuus on harrastanut, voidaan lopettaa, Niinistö sanoo.

Metsäteollisuus on pelännyt hakkuumäärien rajoitusta, jos vaatimus hiilinielujen määristä asetetaan liian suureksi.

Tutkijat ovat pitäneet toistaiseksi voimassa olevaa hiilinielutavoitetta Suomelle vaikeana saavuttaa, sillä hakkuita on tehty viime vuosina paljon. Hakkuut pienentävät hiilinielun kokoa.

Ilmastolain myötä uusitun asetuksen tavoite on pienempi, 17,8 miljoonaa tonnia.

– Esitetty tavoite on ihan mahdollinen suomalaiselle metsäteollisuudelle, sanoo europarlamentaarikko Nils Torvalds (r.).

Venäjän puuntuonnin lakkaamisen on tosin arvioitu lisäävän hakkuita entisestään ja pienentävän myös hiilinielua.

Kun fossiilisen energia korvataan uusiutuvalla energialla, päästöjen lasketaan loppuvan. Kuva: Matti Myller / Yle

Energian käytön vähentämisestä uusi uhka

Suomen suurimmat huolenaiheet liittyvät nyt tyystin toiseen asiaan eli energiatehokkuusdirektiivin kiristämiseen.

Osana sitä aiotaan kiristää jokaiselle jäsenmaalle jyvitettyä energiankulutuksen enimmäistasoa. Tästä uhkaa tulla Suomelle hankala yhtälö.

Suomen energian loppukäyttö oli 301 terawattituntia vuonna 2019. Vuoden 2030 tavoite on 290 terawattituntia, mutta EU-tavoitteet tiputaisivat vaaditun tason niinkin alas kuin noin 255 terawattituntiin.

Ongelma on Suomen tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035, joka nojaa ennen kaikkea teollisuuden ja liikenteen sähköistämiseen.

Siksi kokonaiskulutusta on hankala pudottaa nopeasti, sanoo Suomen EU-kantoja koordinoiva EU-eritysiasiantuntija Johanna Kentala-Lehtonen valtioneuvoston kansliasta.

Kun teollisuus ja liikenne muutetaan fossiilisesta uusiutuvaan energiaan, energiaa kuluu aiempaa enemmän, Kentala-Lehtonen sanoo.

– Suomen hiilineutraalius ei perustu siihen, että kuluttaisimme vähemmän energiaa vaan siihen, että se tuotettaisiin eri tavalla. Käytön suitsiminen on hankala kysymys.

Energian käytön vähentäminen on Kentala-Lehtosen mukaan Suomelle suurempi ongelma kuin monelle muulle EU-maalle, sillä Suomi on energiaintensiivisen teollisuuden maa.

Erityisen paljon energiaa kuluttavat teräs- ja metsäteollisuus.

Teräksen tuotannosta kaavaillaan päästötöntä vedyn avulla. Vety korvaisi tuotantoprosessissa hiilen, mutta vihreän vedyn tuottamiseen taas tarvitaan valtavat määrät uusiutuvaa sähköä. Nyt vety tuotetaan maakaasusta.

Kun fossiilisen energia korvataan uusiutuvalla energialla, päästöjen lasketaan loppuvan. Kuva: Ismo Pekkarinen / AOP

Komission viime viikkoinen Repower EU -esitys venäläisestä energiasta irtautumiseksi teki tavoitteesta Suomelle vielä kertaluokkaa haastavamman.

Kun tavoite on ollut vähentää kulutusta 9 prosentilla vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä, nyt sitä kiristettiin 13 prosenttiin.

Kentala-Lehtonen ei silti usko, että energiatehokkuudesta tulisi Suomelle ilmastolainkynnyskysmys.

Sen sijaan komission tuore esitys voi mutkistaa neuvotteluja entisestään. Myös uusiutuvan energian määrään tulisi tuoreessa esityksessä kiristyksiä.

– Tämä tuo osaltaan tuo haasteita, sillä jäsenmaiden täytyy nyt muodostaa myös uusia kantoja.

Lisäksi metsiin liittyy vielä yksi Suomelle kiistanalainen kysymys, josta päätetään osana uusiutuvan energian direktiivin (RED) kiristämistä.

Parlamentin ympäristövaliokunta äänesti viime viikolla, ettei metsähakkuista jääviä kantoja, oksia ja latvoja enää automaattisesti laskettaisi uusiutuvaksi energiaksi.

Suomessa kannot, oksat ja latvat ovat voimaloiden tärkeää raaka-ainetta. Puupolttoaineiden osuus on lähes kolmannes energian kokonaiskulutuksesta.

Direktiivin esittelijänä toiminut Nils Torvalds arvioi, että ympäristövaliokunnan kanta muovautuu vielä, kun parlamentti äänestää siitä.

Neuvottelut jatkuvat myös teollisuusvaliokunnan kanssa, joka päättää direktiivistä osaltaan.

Paketin tärkeimmissä osissa on jo päätetty kompromisseista

Koko EU:ta ajatellen paketin tärkeimmät ja samalla kiemuraisimmat osat ovat päästökauppa, hiilitullit ja taakanjako.

Komissio tahtoisi ottaa liikenteen ja rakennukset mukaan päästökauppaan, koska tällöin niiden päästöille tulisi ylärajat ja hintalappu.

Tämä on ollut myös Suomen kanta. Päästökauppa olisi halvempi tapa tehdä vähennykset, kuin jakaa ne eri sektoreille, sanoo Kentala-Lehtonen.

– Se tasapuolisuus jäisi pois. Suomi joutuisi kantamaan enemmän taakkaa kuin koko EU:n laajuisessa päästökaupassa.

EU on asettanut Suomelle yhden jäsenmaiden tiukimmista päästövähennystavoitteista niin sanotulle taakanjakosektorille, johon liikenne ja rakennusten lämmitys toistaiseksi kuuluvat.

Nyt päästökaupassa näyttää kuitenkin syntyvän kompromissi.

Päästökauppa laajenisi vuonna 2025 vain kaupallisiin rakennuksiin ja kaupalliseen tieliikenteeseen. Kotitalouksien ottamista päästökauppaan alettaisiin arvioida vasta vuonna 2027.

Toinen kiistakapula ovat nykysysteemin ilmaiset päästöoikeudet, joilla on suojattu maiden teollisuutta.

Suurin osa on sitä mieltä että “vapaamatkustamista” edesauttavista ilmaisista päästöoikeuksista pitäisi päästä eroon, mutta isoja erimielisyyksiä on siitä, milloin se tapahtuisi.

Parlamentin ympäristövaliokunta päätyi vuoden 2030 kannalle, koska silloin päättyy myös päästökauppajärjestelmän seuraava kausi. Sitä ennen päästöoikeuksia vähennettäisiin jo vuodesta 2026 lähtien.

Sekä EU:n ulkorajoille suunnitelluissa hiilitulleissa että taakanjaon uudistamisessa taas kiistellään siitä, haukkaako EU liian suuren palan.

Hiilitulleja on suunniteltu vuodesta 2026 alkaen muun muassa sähkön, teräksen, sementin ja lannoitteiden tuontiin. Tavoitteena on patistaa päästötalkoisiin myös EU:n ulkopuolisia maita, kuten Kiinaa ja Intiaa.

Osa jäsenmaista pelkää, että liian tiukoilla toimilla kilpailukyky kuihtuu ja kansalaisten kustannukset nousevat.

Kaikissa asioissa on odotettavissa vielä kiistoja sekä parlamentin täysistunnossa että jäsenmaiden kesken.

Riittääkö kunnianhimo sodan keskellä?

Iso ajankohtainen kysymys on, miten Venäjän hyökkäys vaikuttaa EU:n ilmastokunnianhimoon.

Otetaanko uudelleen käyttöön eurooppalaista fossiilista energiaa, kuten uusia maakaasukenttiä, koska venäläistä energiaa pitää korvata kohtuuhintaan?

Vai kärvistelläänkö tuontienergian nousevien hintojen kanssa ja odotetaan, että uusiutuvan energian suursatsaukset leikkaavat hintoja 5–10 vuoden sisällä?

Ylen haastattelemat europarlamentaarikot pitävät elintärkeänä sitä, että EU saavuttaa riittävän suuret päästöleikkaukset.

– Kyllä päätavoite on, että voitaisiin pysyä kiinni suunnitelmassa. Jos me siitä luistetaan, niin piru meidät perii, Nils Torvalds sanoo.

Silvia Modigin mukaan uudet maakaasuinvestoinnit sitoisivat investointirahaa uusiutuvien sijaan fossiilisiin useiksi vuosiksi. Hänen mukaansa investointirahoista “joka penni” tarvittaisiin nyt vihreään siirtymään.

– Niin hirveä kuin tämä sota onkin, suurin eksistentiaalinen uhka on edelleen ilmastokriisi. On kyse siitä, kuinka pahaksi me sen päästämme, hän sanoo.

Ranskan EU-puheenjohtajakausi päättyy kesäkuun lopussa. Sen jälkeen EU-ruoriin astuu Tšekki, jolle ilmastonmuutoksen torjunta ei ole yhtä tärkeä kysymys kuin Ranskalle.

– Samalla myös sodan tuomat kustannukset kasvavat ja talvi lähestyy. Energian hinta voi olla jälleen nousussa, ja se tekee lakipaketin edistämisestä haastavaa, Johanna Kentala-Lehtonen sanoo.

Voit keskustella aiheesta 24.5. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

.
.