Hyppää sisältöön

“Ydinasesuoja on perusteeton unelma” – ministeri Jaakko Iloniemen mukaan mikään valtio ei vaaranna olemassaoloaan suojatakseen toista valtiota

Hannu Himanen on kirjoittanut ministeri Jaakko Iloniemen elämäkerran, joka kuvaa laajasti Suomen ulkopolitiikan historiaa. Iloniemi ottaa kirjassa kantaa Natoon, Euroopan unioniin ja Venäjään.

Ministeri Jaakko Iloniemen mukaan Venäjä-politiikka ei enää rajoita Suomen valintoja. Kuva: Silja Viitala / Yle

Toukokuun lopulla 90 vuotta täyttävä ministeri Jaakko Iloniemi tuntee kansainvälisen politiikan kylmät lait. Kaikki valtiot toimivat lopulta omien etujensa pohjalta.

Ulkoministeriössä ja talouselämässä vaikuttaneen Iloniemen tarina on koottu tänään 24. toukokuuta julkaistavaan elämäkertaan, jonka on kirjoittanut ulkoministeriöuransa Suomen Moskovan-suurlähettiläänä vuosina 2012–16 päättänyt Hannu Himanen.

Kirjoitustyönsä loppuvaiheessa Himanen lisäsi Iloniemi-elämäkertaansa ajankohtaisen luvun, joka käsittelee kansainvälistä tilannetta Venäjän 24. helmikuuta Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan jälkeen.

Iloniemi: "Ydinasesateenvarjoa ei ole olemassa"

Himasen maaliskuussa 2022 tekemässä haastattelussa ministeri Iloniemi vastaa kysymykseen, mikä on Yhdysvaltojen tarjoaman ydinasesuojan merkitys?

– Minusta se on perusteeton unelma, Iloniemi arvioi.

Iloniemen mukaan kylmän sodan kauhun tasapainon aikana Yhdysvallat ja Neuvostoliitto toimivat rationaalisesti, vaikka lähtökohta oli irrationaalinen.

– Olen kauan uskonut ja uskon edelleen siihen, että mikään valtio ei vaaranna omaa kansallista olemassaoloaan suojatakseen jotakin toista valtiota. Se tarkoittaa, että ydinasesateenvarjoa ei ole olemassa, Iloniemi toteaa.

Iloniemi arvioi myös ydinaseisiin nojaavan pelotteen vaikutusta.

– Jos Venäjä sitten jonkinlaisen hermostuksen tai paniikkireaktion vallassa räjäyttäisi ydinlatauksen jossakin, kaikki riippuisi siitä, miten vastapuoli reagoisi. Onnellisin tilanne olisi tietysti se, ettei se reagoisi lainkaan, Iloniemi sanoo.

Nato-jäsenyys vahvistaa suhdetta länteen

Maaliskuussa 2022 Iloniemi arvioi Suomen olevan hyvin lähellä Nato-jäsenyyttä.

– Jos se askel otetaan, se vakauttaa tilannetta entisestään. Se myös liittäisi Suomen läntiseen maailmaan tälläkin niitillä. Muut niitit ovat olleet paikallaan jo pitkään, Iloniemi löytää perusteita Nato-askeleelle.

Iloniemen mukaan Venäjä-politiikka ei enää rajoita Suomen valintoja.

– Kun ennuste on sellainen, että Venäjä eristyy ja suhteet Venäjään supistuvat jyrkästi, meillä ei ole edessä sitä ongelmaa kuin ennen, kun sanoimme, että meillä oli erityisiä etuja valvottavana Venäjän suunnalla, Iloniemi totesi jo maaliskuussa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Euroopan

Jaakko Iloniemi toimi 1970-luvun alussa keskeisissä tehtävissä Euroopan turvallisuus-ja yhteistyökonferenssin valmisteluissa. Presidentti Urho Kekkosen näköisestä demarista tuli Mr. Etyk.

Ulkoministeri ja SDP:n puheenjohtaja Kalevi Sorsa kutsui YK-edustustossa New Yorkissa työskennelleen Iloniemen keväällä 1972 takaisin Suomeen vahvistamaan ulkoministeriön vielä tuolloin harvalukuisten sosiaalidemokraattisten virkamiesten rivejä.

Virkamiesuransa ulkoministeriössä 1970-luvulla aloittanut Hannu Himanen kuvailee Iloniemi-elämäkerrassaan ministeriön poliittisia vääntöjä SDP:n ja keskustan välillä.

Helsingissä kesällä 1975 allekirjoitetun Etykin päätösasiakirjan piti lopettaa sodat Euroopasta, vahvistaa Euroopan valtioiden rajat ja taata kaikille eurooppalaisille ihmisoikeudet.

Etyk ja sen seuraajaksi perustettu Etyj ovat olleet eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän kulmakiviä, joita Venäjän aggressiivinen politiikka on horjuttanut.

Iloniemi arvioi Himasen kirjan haastattelussa maaliskuussa 2022, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli kuolinisku keskinäisriippuvaisuuden maailmalle, johon oli asemoiduttu Neuvostoliiton 1990-luvun alussa tapahtuneen hajoamisen jälkeen.

– Jos meidän hypoteesimme toteutuu ja Venäjän ja muun Euroopan välille laskeutuu eräänlainen rautaesirippu, tilanne kyllä yksinkertaistuu. Bilateraalisuhteet kuihtuvat minimiinsä, Iloniemi pohti Suomen turvallisuusympäristön muutosta.

Krimin valtaus käänsi suhtautumisen Natoon

Nato-jäsenyyteen Iloniemi suhtautui pitkään varauksellisesti, mutta kun Venäjä maaliskuussa 2014 valloitti Krimin, niin Himasen mukaan Iloniemen aiempi epäröinti liittoutumisen eduista kääntyi selvästi myönteiseksi.

Jaakko Iloniemi suhtautui Suomen Nato-jäsenyyteen pitkään varauksellisesti, mutta Venäjän Krimin valloitus vuonna 2014 muutti mielen. Iloniemi kuvattiin WSOY:n sisäpihalla Helsingin Lönnrotinkadulla 19. toukokuuta 2022. Kuva: Silja Viitala / Yle

Himanen viittaa toukokuussa 2014 Suomen Kuvalehdessä julkaistuun kirjoitukseen, jossa Iloniemi pohti, että vaikka ajatus hyökkäyksestä Suomeen vaikuttaa järjenvastaiselta, se ei silti ole mahdottomuus.

Iloniemen mukaan puolueettomuudesta tai liittoutumattomuudesta oli ollut huonoja kokemuksia sotatilanteissa.

– Yksin torjunta tuskin onnistuu. Jos ollaan osa vahvaa liittokuntaa, hyökkäyskin on silloin epätodennäköinen, Iloniemi kirjoitti ja neuvoi varautumaan sotatilanteeseen poliittisesti ja sotilaallisesti.

Sotilaallisesti vahvistuva Saksa muuttaa Eurooppaa

Eurooppalaista turvallisuusjärjestelmää jo 1970-luvulla rakentanut Iloniemi on seurannut mielenkiinnolla Saksan uutta, sotilaallista asentoa.

– Juuri siksi sotilaallisesti vahvistuva Saksa on tai paremminkin saattaa olla tekijä, joka muuttaa Naton luonnetta eurooppalaisemmaksi, Iloniemi kuvailee ja viittaa presidentti Sauli Niinistön vanhaan unelmaan ”eurooppalaisesta Natosta”.

Valtiosihteerihaaveissaan pettynyt Iloniemi jätti ulkoministeriön vuonna 1983 ja siirtyi Suomen Yhdyspankin (SYP) palvelukseen. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) toimitusjohtajaksi hänet valittiin syksyllä 1990, kun Euroopassa kuohui.

Iloniemi asettui jo 1980-luvun lopulla tukemaan Suomen jäsenyyttä Euroopan yhteisössä eli tulevassa Euroopan unionissa. Hän vaikutti näkyvästi Suomen EU-jäsenyyttä puolustaneessa kampanjassa ennen syksyn 1994 kansanäänestystä.

Mauno Koiviston toisen presidenttikauden päättyminen talvella 1994 avasi kilpajuoksun presidentin tehtävään. Iloniemen nimi pyöri mukana ehdokasarvailuissa, mutta sosiaalidemokraattien ehdokkaaksi valikoitui lopulta läheinen työtoveri ulkoministeriön ajoilta, kun Martti Ahtisaari kukisti puolueen esivaalissa Kalevi Sorsan.

Suomen ensimmäisissä EU-vaaleissa keväällä 1996 Iloniemi asettui yllättäen nuorsuomalaisen puolueen ehdokkaaksi. Hän erosi samalla SDP:stä. Euroopan parlamenttiin saakka Iloniemen vaalityö ei kuitenkaan vienyt.

– Euroskeptikotkin ovat menestyneet ällistyttävän hyvin. Uudistajat eivät ole lähteneet liikkeelle. He ovat jääneet ilmeisesti kotiin, Iloniemi kommentoi vaalitulosiltana 20.10.1996.

Kokoomuksesta eronneen Risto E.J. Penttilän johtama nuorsuomalainen puolue jäi yhden eduskuntakauden (1995–99) puolueeksi.

EU:n puolustusyhteistyö ei korvaa Natoa

Himasen kirjassa Iloniemi vertailee Euroopan unionin puolustusyhteistyötä Naton toimintaan.

– Niin, se kuuluisa artikla 42.7. Ihmiset kuvittelevat, että kun luodaan paperilla sotilasliitto, niin sitten järjestelmä on muuttunut. Kun ajatellaan Naton artiklaa 5, se on tietysti poliittisesti tärkeä, mutta se on mitätön ilman takana olevaa Naton suunnittelu- ja johto-organisaatiota.

Iloniemi muistuttaa, että vaikka Natolla ei ole omia joukkoja, niin sillä on operatiivinen suunnittelu ja johto.

– Joukot alistetaan Naton johdolle silloin, kun niitä tarvitaan. Mutta se on tietysti totta, että se tapahtuu kansallisin päätöksin, mutta sellaisen sabluunan sisällä, jossa kaikki on ennalta sovittu.

Iloniemen mukaan olisi dramaattinen irtiotto, jos joku ei suostuisikaan antamaan omaa sovittua panostaan.

– Se olisi koko järjestelmän koheesion kannalta hyvin kyseenalainen temppu. Mehän näimme siitä pienen esimerkin Libyassa. Kun Nato tuli mukaan sen verran, että se antoi käyttöön AWACS-tutkavalvontalentokoneitaan, Angela Merkel veti näistä koneista pois saksalaiset pilotit, koska hän ei hyväksynyt sitä, Iloniemi muistelee.

Lähde: Hannu Himanen; Iloniemi – Eminenssi, Docendo 2022.

Voit keskustella tästä artikkelista 25.5.2022 kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

.
.