Hyppää sisältöön

Turkki on vaatinut Suomesta useita henkilöitä luovutettavaksi – "Osaan on tehty myönteinen, osaan kielteinen päätös", kerrotaan oikeusministeriöstä

Turkin mukaan Suomi ei ole suostunut "terroristeja" koskeviin luovutuspyyntöihin. Suomen viranomaisten mukaan Turkista on tullut kymmenkunta luovutuspyyntöä viime vuosien aikana.

Presidentti Erdoğan ja turkkilainen Akinci-drooni. Turkki on viime vuosina kehittänyt omaa aseteollisuuttaan kovaa vauhtia. Turkki saattaa vaatia muun muasssa pääsyä eurooppalaiseen aseteollisuusyhteistyöhön ehtona tuelle Naton laajentumiselle. Kuva: Murat Cetinmuhurdar / AOP

Suomessa on Ylen saamien tietojen mukaan useita henkilöitä, joita Turkki on vaatinut luovutettavaksi. Useimmat näistä henkilöistä ovat tulleet viime vuosina Suomeen turvapaikanhakijoina.

Turkki on pyytänyt viimeisen viiden vuoden aikana Suomea luovuttamaan Turkkiin kuusi Gülen-liikkeeseen ja kuusi Kurdistanin työväenpuolue PKK:oon kuuluvaa henkilöä.

Luovutuspyynnöt käyvät ilmi Turkin oikeusministeriön uutistoimisto Anatolialle (siirryt toiseen palveluun) antamista tiedoista. Turkin mukaan Suomi ei ole suostunut luovutuspyyntöihin.

Suomen viranomaiset vahvistavat, että Turkista on tullut Suomelle kymmenkunta luovutuspyyntöä viime vuosina.

– Viiden vuoden aikana luovutuspyyntöjä on tullut alle kymmenen, sanoo rikoskomisario Ritva Santtila keskusrikospoliisin viestiliikennekeskuksesta.

Ovatko Turkin luovutuspyynnöt kohdistuneet Suomessa oleviin henkilöihin, jotka ovat Gülen-liikkeen tai PKK:n jäseniä?

– Tuohon en voi ottaa kantaa, Santtila toteaa.

Keskusrikospoliisin (KRP) viestiliikennekeskus hoitaa Suomen luovutuspyyntötutkinnat ja luovutuksiin liittyvät kuljetukset.

Oikeusministeriö tekee päätökset luovutuksista KRP:n selvitysten perusteella.

Turkin tähtäimessä kaksi ryhmää

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on ihmetellyt Suomen Nato-prosessin aikana, miksi Suomi ja Ruotsi eivät luovuta Turkin vaatimia henkilöitä. Presidentti on syyttänyt Suomea ja Ruotsia "terroristien suojelemisesta".

Tämä on sanottu yhdeksi syyksi, miksi Turkki ei halua Suomea ja Ruotsia Natoon.

Suomen oikeusministeriön mukaan Turkin lähettämissä luovutuspyynnöissä ei ole tapahtunut muutosta Suomen Nato-päätöksen tai sitä edeltävien viikkojen aikana.

– Viime viikkoina tai kuukausina ei ole käsittääkseni tapahtunut minkäänlaista muutosta luovutuspyynnöissä, sanoo hallitusneuvos Merja Norros oikeusministeriöstä.

Turkin oikeusministeriön uutistoimisto Anatolialle antamien tietojen mukaan Turkki on esittänyt kuluneen viiden vuoden aikana yhteensä 33 luovutuspyyntöä Suomelle ja Ruotsille "terroristeista".

Turkin tähtäimessä ovat erityisesti Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n kannattajat ja niin sanotut gülenistit, jotka kannattavat Yhdysvalloissa asuvaa imaami Fethullah Güleniä.

Häntä syytetään Turkin vuoden 2016 vallankaappausyrityksen johtamisesta, ja Gülenin seuraajia on jahdattu kovalla voimalla.

Turkki katsoo Gülen-liikkeen olevan terrorijärjestö (FETÖ). Suomen suojelupoliisista kerrotaan Ylelle, että Gülen-liikettä ei ole listattu EU:ssa terroristijärjestöksi.

Turkki syytti henkilöä terroristijärjestöön kuulumisesta

Suomeen on viime vuosina saapunut satoja turvapaikanhakijoita Turkista. Heistä suuri osa on Gülenin seuraajia.

Suomeen asettuneiden gülenistien joukossa on siis useita henkilöitä, joita Turkki on vaatinut luovutettavaksi ilman tulosta.

Vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen monet Gülen-liikkeen kannattajista pakenivat Turkista. Kuvassa pidätettyjä kuljetetaan oikeuteen heinäkuussa 2016 Istanbulissa. Kuva: Sedat Suna / EPA

Yhdessä tapauksessa turvapaikan saanut Gülenin seuraaja vaadittiin luovutettavaksi Turkkiin, jossa häntä syytettiin kuulumisesta aseistettuun terrorijärjestöön.

Ylen näkemien asiakirjojen mukaan Suomen oikeusministeriö torjui pyynnön heti.

Oikeusministeriön päätöksessä todetaan, että Turkin toimittamien tietojen perusteella ei voitu todistaa, että teko, josta henkilöä syytettiin, olisi rikos myös Suomessa.

Oikeusministeriö ei kommentoi julkisuudessa yksittäistapauksia.

– Osaan tapauksista (Turkin luovutuspyynnöistä) on tehty myönteinen ja osaan kielteinen päätös, kertoo hallitusneuvos Merja Norros oikeusministeriöstä.

Suomi ei ole luovuttanut Turkkiin henkilöitä, joita on vaadittu Suomesta luovutettavaksi poliittisella tai uskonnollisella perusteella.

Norroksen mukaan kielteinen vastaus luovutuspyyntöön voidaan antaa esimerkiksi juuri silloin, jos pyynnön perustelu on luonteeltaan poliittinen tai uskonnollinen tai jos luovutettavaksi vaaditaan Suomen kansalaista.

Myös rikoksen vanhentuminen toisessa valtiossa tai se, että teko ei ole Suomessa rikos, voi estää luovutuksen.

Norros korostaa Suomen tekevän luovutuspäätökset luovuttamislain perusteella. Siihen on kirjattu, milloin Suomi voi luovuttaa Suomessa olevan henkilön toiseen valtioon.

Luovutuskiista herättää huolta – mutta ei pelkoa

Suomessa asuvat gülenistit ovat luonnollisesti huomanneet Turkin Suomeen ja Ruotsiin kohdistaman arvostelun luovutusasiassa.

– Toki tällainen huolestuttaa, mutta luotan kyllä Suomen oikeusjärjestelmään, sanoo yksi Gülen-liikettä tukeva turkkilainen, joka on asunut pitkään Suomessa.

Turkissa hän on syytteessä Gülen-kytköksistään.

Suomen kurdiyhteisössä on myös Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n kannattajia, mutta on epäselvää, missä määrin joukossa on myös aseellisen toimintaan osallistuneita.

Ylen tavoittamat kurdit eivät ole tietoisia kesken olevista luovutuspyynnöistä.

Turkki vaatinut Ruotsia luovuttamaan kustantajan

Turkin luovutuspyyntöjen läpimenoa vaikeuttaa Turkin lavea tulkinta siitä, mikä on terrorismia tai terroristista propagandaa.

Terrorismisyytösten kohteeksi joutuvan rikospaikkana voi olla vaikkapa Twitter-tili. Lisäksi rauhanomainen aktivismi, kuten mielenosoitukset voidaan tulkita terrorismiksi esimerkiksi iskulauseiden tai mielenosoituksessa kannettujen symbolien perusteella.

Viime vuonna julkaistun YK-raportin mukaan (siirryt toiseen palveluun)myös ihmisoikeusaktivistit ja asianajajat joutuvat helposti terrorismisyytteiden kohteiksi.

Ruotsissa on kerrottu, että Turkin vaatimuslistalla (siirryt toiseen palveluun) on turvapaikan saanut kustantaja Ragip Zarakolu, jota syytetään muun muassa kurdipuolueen kanssa järjestetystä poliittisesta koulutuksesta. Zarakolua vastaan on käynnistetty useita oikeusjuttuja ja häntä on syytetty PKK:n jäsenyydestä ja terrorismin tukemisesta.

Turkin luovutuspyyntö hylättiin aikoinaan korkeimmassa oikeudessa, joten Ruotsin hallituksen on mahdotonta suostua siihen.

Turkki yrittää laillisin ja laittomin keinoin

Muun muassa Saksa tuskastui aiemmin Turkille, koska se on yrittänyt käyttää kansainvälisen poliisijärjestö Interpolin etsintäkuulutuksia toisinajattelijoiden ja hallinnon vastustajien häiritsemiseen. Useat muut maat kuten Venäjä ja Kiina (siirryt toiseen palveluun)ovat käyttäneet samoja metodeja.

EU:n ulkopuolisissa maissa Turkki on käyttänyt suoraviivaisempia keinoja kurdiaktivistien ja Fethullah Gülenin seuraajien toimittamiseksi Turkkiin.

Viime vuonna Turkin tiedustelupalvelu sieppasi Gülenin veljenpojan Keniasta. Kirgisiassa toimivan Gülen-liikettä lähellä olevan kouluverkoston johtaja katosi kesken työpäivän ja päätyi lopulta Turkkiin.

Turkin mukaan Fethullah Gülen on vastuussa satojen ihmisten kuolemasta vuoden 2016 vallankaappausyrityksen yhteydessä. Kuva: Yle

Kosovossa syntyi poliittinen kriisi

Yhdessä erityisen suurta huomiota herättäneessä tapauksessa Turkki kuljetti kuusi turkkilaista opettajaa Kosovosta vuonna 2018. Kosovon Turkin kanssa läheisissä väleissä oleva tiedustelupalvelu oli mukana organisoimassa sieppausta.

Tiedustelupalvelun johtaja ja Kosovon sisäministeri joutuivat eroamaan. Kosovon parlamentin tutkimuskomissio (siirryt toiseen palveluun) totesi, että operaatio oli laiton.

Turkin tiedustelupalvelu on myös aktiivisesti yrittänyt ottaa kiinni ihmisiä, joilla on yhteyksiä Kurdistanin työväenpuolueeseen PKK:hon.

Demokratian tilaa seuraavan yhdysvaltalaisen Freedom House -järjestön mukaan (siirryt toiseen palveluun) Turkin tekemät sieppaukset lähtivät jyrkkään nousuun vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen.

Lue lisää:

.
.