Hyppää sisältöön

Hoitajien palkkakiistassa poikkeuskäänne, työnantajaleiri ilmiriidassa – Kanta-Häme neuvottelee paikallista sopimusta suoraan hoitajien kanssa

Kuntien työnantajajärjestö KT syyttää, että hoitajille on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä tekeillä laiton sopimus. Tutkijan mukaan kyse on epäluottamuslauseesta KT:lle.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallitus päätti tiistaina alkaa neuvotella suoraan hoitajaliittojen kanssa, jotta sairaanhoitopiiriin tulisi työrauha. Kuvassa Kanta-Hämeen keskussairaala. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Hoitajien palkkakiistaan tuli yllätyskäänne, kun Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ilmoitti tiistaina haluavansa paikallisen sopimuksen suoraan hoitajien ammattiliittojen kanssa.

Tavoitteena on ostaa alueen hoitajat ulkopuolelle joukkoirtisanoutumisista, jotka liitot uhkaavat toteuttaa, jos hoitajien palkoista ei synny sopua.

Sairaanhoitopiirin lipeäminen työnantajarintamasta raivostutti välittömästi kuntien työnantajajärjestön, joka tuomitsi aikeet keskiviikkona. Työnantajaleiri moittii paikallisen ratkaisun hakemista keskellä valtakunnallisia työehtoneuvotteluita.

Sosiologian emeritusprofessori Harri Melin sanoo, että irtiotossa on aistittavissa epäluottamuslause Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) toimintaan.

Sairaanhoitopiiri perustelee ratkaisua sillä, että sille syntyy usean miljoonan euron kustannukset vuodessa, koska potilaita ei pystytä hoitamaan suunnitellusti. Ongelmat johtuvat osin hoitajapulasta, jonka takia Kanta-Hämeessä on jouduttu sulkemaan leikkaussaleja ja vuodeosastopaikkoja on käytössä vähemmän kuin mikä on tarve.

Sairaanhoitopiirin johtaja Seppo Ranta ei halua ottaa kantaa, millaisia palkankorotuksia hoitajille oltaisiin valmiita tarjoamaan tilanteen parantamiseksi.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas arvostelee Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin toimintaa. Kuva: Silja Viitala / Yle

KT:n neuvottelupäällikkö: Sopimus olisi laiton

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas arvostelee sairaanhoitopiirin toimintaa erikoiseksi ja ainutkertaiseksi. Hän sanoo, että talokohtainen sopimus olisi laiton.

– KT:llä on yksinomainen oikeus solmia työ- ja virkaehtosopimuksia. Jos Kanta-Häme haluaisi toteuttaa talokohtaisen sopimuksen, se vaatisi meiltä valtuutuksen, jota emme ole antaneet, Nybondas-Kangas tyrmää.

– On ensimmäinen kerta, kun tällaista valtakunnallisen järjestelmän ohittamista yritetään.

Sairaanhoitopiiriä johtava Ranta puolestaan sanoo, että Kanta-Hämeessä ollaan laittomassa tilanteessa, koska hoidon saatavuus on heikentynyt.

Nybondas-Kankaan mukaan Kanta-Hämeen päätös vaikeuttaa kesken olevia neuvotteluja kuntien työntekijöiden palkoista. KT korostaa, että historiallisen vaikeaan kunta-alan työriitaan haetaan ratkaisua valtakunnantason sovittelussa.

– Marssijärjestys on aivan väärä, eikä kunnioita järjestelmää, joka on luotu ja lainsäädännössä meille annettu.

KT vaatii, että Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ei pidä suostua hoitajaliittojen vaatimuksiin, joita KT moittii kohtuuttomiksi.

Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi sanoo, että halukkuutta vastaaviin ratkaisuihin voisi olla muuallakin kuin Kanta-Hämeessä. Kuva: Silja Viitala / Yle

Tehyn Kirvesniemi: Työnantajilla tyytymättömyyttä

Hoitajaliitto Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi sanoo, että liitto tavoittelee lähtökohtaisesti edelleen valtakunnallista sopimusta, mutta paikallinen tie voi olla yksi tapa päätyä siihen.

– Olemme aikamoisessa lukkotilanteessa. Helmikuusta lähtien kuntatyönantaja ei ole suostunut neuvottelemaan kanssamme. Nyt vaikuttaa siltä, että sovittelulautakunta ei jatka työtään. Tämä on ainoa keino lähteä purkamaan tilannetta, Kirvesniemi sanoo.

– Tämä on hyvin poikkeuksellista. En tiedä, että näin olisi aiemmin tehty.

KT:n Nybondas-Kankaan mukaan muodostuu kuva, että liitot yrittävät murtaa työnantajan linjan ja saada aikaan paikallisen päänavauksen, josta ne eivät enää halua poiketa.

Nybondas-Kangas toivoo, että Kanta-Hämeen toiminta jää yksittäistapaukseksi, mutta Kirvesniemen mukaan työnantajien piirissä on selkeää tyytymättömyyttä neuvottelutilanteeseen.

– Korviimme on kiirinyt viestejä, että halukkuutta vastaaviin ratkaisuihin voisi olla, Kirvesniemi sanoo.

– Hoitajapula on valtava, ja se heijastuu siihen, että joka puolella Suomea joudutaan sulkemaan yksiköitä, kokonaisia osastoja, ja ajamaan toimintoja alas.

Johtaja Seppo Rannan mukaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä on pohdittu, pitääkö kuntien työntekijöiden palkkasuhteiden säilyä "fiksattuna". Kuva: Dani Branthin / Yle

Ranta ymmärtää hoitajien vaatimusta suuremmista korotuksista

Hoitajaliitot vaativat, että hoitajien palkkoihin tulisi tavanomaisten, yleisten sopimuskorotusten päälle vuosittain 3,6 prosentin korotus viiden vuoden ajan. Muut kunta-alan järjestöt ovat tyrmänneet sen, että hoitajat saisivat palkkapotista muita suuremman osuuden.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä tilanne herättää kysymyksiä. Työnantajalta näyttää löytyvän ymmärrystä ammattiliittojen näkökulmalle.

– Olemme pohtineet onko loogista se, että kaikkien kunta-ammattialojen palkkasuhteet säilyvät fiksattuna, kun maailma muuttuu ja kysyntä sekä tarjonta muuttuvat, Seppo Ranta sanoo.

Ranta ei kuitenkaan halua sanoa suoraan, ollaanko Kanta-Hämeessä tyytymättömiä kuntatyönantajien toimintaan.

Sosiologian emeritusprofessori Harri Melin sanoo, että sairaanhoitopiirikohtaisia paikallisia sopimuksia ei ole aiemmin tehty. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Professori: Tilanne poikkeuksellinen

Sosiologian emeritusprofessori Harri Melin sanoo, että tilanne on poikkeuksellinen. Sairaanhoitopiirikohtaisia paikallisia sopimuksia ei ole aiemmin tehty, joten kyseessä olisi uudenlainen avaus.

– Työmarkkinapolitiikassa on ollut käytäntö, että valtakunnallinen sopimus määrittää sopimuskorotusten alarajan, puhutaan perälaudasta. Paikallisesti on kuitenkin voitu maksaa erilaisia lisiä, mutta koko sote- tai hoivasektoria koskevaa paikallista sopimusta meillä ei ole tähän mennessä ollut. Siinä mielessä tilanne on kokonaan uusi, Melin sanoo.

– Tämä on ensimmäinen askel siihen suuntaan, että myös julkisella sektorilla haetaan paikallisesti ratkaisuja työmarkkinakiistoissa, joissa on ennen tehty kokonaan valtakunnantason ratkaisut. Mitä tästä seuraa, jää nähtäväksi.

.
.