Hyppää sisältöön

Putinin lievä reaktio Suomen Nato-päätökseen yllätti suomalaiset – kysyimme Venäjän-tuntijoilta, voidaanko jo huokaista helpotuksesta

Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi, ettei Suomen Nato-jäsenyys haittaa. Huono uutinen on, että Putin ei aina kosta heti vaan myöhemmin, arvioi Ylen haastattelema tutkija.

Suomen pyrkiminen sotilasliitto Naton jäseneksi ei ole toistaiseksi kiristänyt Suomen ja Venäjän välejä aivan niin pahasti kuin synkemmissä arvioissa epäiltiin. Kuva: Anders Wiklund / EPA , Alexei Danichev / AOP

Suomessa jännitettiin viikonvaihteessa, miten Venäjä reagoi Suomen päätökseen hakea Nato-jäsenyyttä. Monille, tasavallan presidenttiä Sauli Niinistöä myöten, tuli yllätyksenä, että presidentti Vladimir Putinin reaktiot olivat varsin rauhallisia.

Kysyimme Venäjän ulkopolitiikan asiantuntijoilta, voivatko suomalaiset nyt olla rauhallisin mielin Venäjän suhteen. Kysymyksiin vastasivat johtaja Markku Kangaspuro ja tutkijatohtori Margarita Zavadskaja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista, tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg Helsingin yliopistosta ja johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista.

1. Voivatko suomalaiset nyt huokaista helpotuksesta?

Kyllä ja ei. Asiantuntijat pitävät Venäjän rauhallista reagointia sinänsä hyvänä uutisena, mutta huomauttavat, että asia voi tulla suomalaisten eteen myöhemmin.

– Venäjän toimintamallin mukaista on ollut aikaisemminkin, että reaktiot varsinaisesta liityntäpäätöksestä ilmoittamiseen ovat olleet lievempiä kuin päätöstä edeltävät uhkaukset, sanoo Tuomas Forsberg.

Sinikukka Saari, Tuomas Forsberg, Margarita Zavaskaja ja Markku Kangaspuro arvioivat Venäjän reaktioita Suomen ja Ruotsin Nato-ratkaisuihin. Kuva: Yle

Hänen mukaansa on kuitenkin mahdollista, että jonkinlaisia kostotoimia on luvassa myöhemmin.

– Putin ei aina kosta heti, vaan myöhemmin, ja silloin se on suloisempaa.

Sinikukka Saari arvioi, että edessä on vielä tilanteita, joissa Venäjä pääsee tuomaan tyytymättömyyttään esiin.

– Voi olla, että jossakin vaiheessa Suomi tarvitsee jotakin Venäjältä, mutta Venäjä ei suostu yhteistyöhön. Mutta en usko, että edessä on mitään laajoja disinformaatiokampanjoita tai muita vaikutusyrityksiä kansalaismielipiteeseen.

Markku Kangaspuro muistuttaa, että Venäjä totesi sekä ulkoministerin, että presidentti Putinin suulla, ettei Natoon liittyminen sinänsä muodosta maalle uhkaa. Se, mitä mahdollinen jäsenyys käytännössä tuo tullessaan, on Venäjälle merkittävämpää.

– He ovat kuitenkin viitanneet seuraaviin askeleisiin, kysymyksiin sotilastukikohtien perustamisesta ja asejärjestelmien tuomisesta Suomen alueelle, hän sanoo.

Margarita Zavadskajan mukaan suomalaisten on syytä olla edelleen varuillaan, vaikkei hän henkilökohtaisesti odota Venäjän olevan kovin aktiivinen asian suhteen, eikä varsinkaan hyökkäävän Suomeen.

– Se olisi hyvin typerä siirto. Toisaalta meidän on muistettava, että Venäjän poliittinen hallinto on henkilövetoinen diktatuuri, eikä poliittisella päätöksenteolla ole pidäkkeitä. Koska Putinilta itseltään ja hänen sotilasliittolaisiltaan puuttuu luotettava asiantuntemus, typerätkin siirrot ovat mahdollisia.

Zavadskaja muistuttaa, että siirrot voivat olla nopeitakin.

– He voivat vielä muuttaa kantaansa. Poliittinen päätöksenteko Venäjällä on hyvin hektistä ja kuritonta. Olemme nähneet siitä esimerkkejä viime kuukausien aikana.

2. Yllättikö Putinin reaktio?

Putinin rauhallinen suhtautuminen presidentti Niinistön ilmoitukseen ei varsinaisesti päässyt yllättämään tutkijoita. On ollut selvää, ettei Ukrainassa sotaa käyvällä maalla ole irrottaa resursseja sen kummempaan reagointiin.

– Ajattelen, että reaktio oli odotettu. Kremlin virallinen kanta on, että Suomen ja Venäjän kesken ei ole aluekiistoja. He eivät ole hyvin innostuneita siitä, että Suomesta tulee osa Natoa, mutta he ottavat sen hieman kevyemmin kuin Ukrainan tapauksen, Margarita Zavadskaja sanoo.

Venäjä on ilmaissut, että se vastaisi kansainvälisten Nato-joukkojen tukikohdan tai uusien asejärjestelmien tuomiseen Suomen alueelle. Kuva on Slovakiasta, jonne sijoitettiin hiljattain Naton Patriot-ohjuspuolustusjärjestelmä. Kuva: EPA-EFE/All Over Press

Hän arvioi, että Suomi on Putinin omassa maailmankuvassa periferiassa. Koska kyse on henkilövetoisesta hallinnosta, suurin osa päätöksistä perustuu siihen, mitä Putin ajattelee ja miltä maailma hänelle näyttää.

Toisaalta Putinilta olisi voitu odottaa kovempiakin sanankäänteitä.

– Olisi ollut täysin mahdollista, että he olisivat valinneet kovemmankin retoriikan. Nyt näyttää siltä, että tosiasioiden tunnustaminen ja sen myötä tehtävät johtopäätökset ovat toistaiseksi päällimmäisinä, Kangaspuro sanoo.

Lievää reaktiota voi kuitenkin pitää yllättävänä siinä mielessä, että Naton laajenemisen estäminen on Venäjän ulkopolitiikan tärkein päämäärä, Saari toteaa.

– Totta kai tässä on tietyntyyppinen ristiriita. Siinä mielessä tämä oli yllättävää kyllä.

Forsberg ei yllättynyt, koska osasi odottaa yllätystä.

– Sanoinkin jossakin haastattelussa, että jotain tulee aina yllätyksenä, mutta suomalaisille voi olla yllätys se, että ei sitten tulekaan mitään sen erityisempää.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Venäjän reaktiot Suomen Nato-jäsenyyteen ovat olleet toistaiseksi odotettua laimeampia, ainakin jos vertaa Venäjän johdon aiempiin puheisiin. Presidentti Vladimir Putin ilmoitti, että Suomen hakeminen Natoon ei uhkaa Venäjää, mutta siitä seuraa vastatoimia.

3. Miksi Venäjän reaktio oli sellainen kuin oli?

Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että Venäjän lievä reaktio selittyy osin Venäjän sotatoimilla Ukrainassa. Kyse on siis osin resurssipulasta, kuten Sinikukka Saari asian muotoilee. Ja vaikka Naton laajeneminen sotii Venäjän tavoitteita vastaan, sotilasstrategisesta näkökulmasta muutos ei Forsbergin mukaan ole kovin suuri.

– Venäjällä on jo valmiiksi oletettu Suomen ja Ruotsin toimivan yhteistyössä Nato-maiden kanssa.

Voimakkaitakin puheenvuoroja on toki käytetty. Venäjällä on monentasoisia lausujia välittämässä vallanpitäjien viestiä. Itse presidentti Putin saattaa käyttää maltillisempaa kieltä kuin kovasanainen ulkoministeriön edustaja Marija Zaharova ja television puheohjelmissa esiintyy toinen toistaan räyhäkkäämpiä politiikan kommentaattoreita.

Kovimmat Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä koskevat lausunnot on kuultu ulkoministeriön tiedottajalta Marija Zaharovalta. Hän uhkaili Suomea "sotilaallisella yllätyksellä" viimeksi eilen keskiviikkona. Kuva: Maxim Shipenkov / EPA

Venäjällä kuitenkin tiedetään, ettei kovilla puheilla välttämättä ole mitään vaikutusta.

– Suomessa on ollut niin vahva konsensus Natoon hakemisesta, että Venäjällä ehkä katsotaan, ettei tarttumapintaa erilaisille vaikuttamisyrityksille tai kiilan lyömiselle kansalaismielipiteeseen oikein ole, Saari sanoo

– Luulen, että he tekivät realistisen johtopäätöksen siitä, ettei kovempi reagointitapa muuttaisi mitään, vaan veisi tilannetta huonompaan suuntaan, Kangaspuro arvioi.

– Todennäköisesti he pyrkivät tällä reagointitavalla vaikuttamaan siihen, miten Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys tulee vaikuttamaan ulkopoliittisiin suhteisiin ja minkälaista mahdollista sotilaallista jännitettä meidän rajoillemme sitten syntyy, Kangaspuro jatkaa.

Suuremman äläkän nostaminen olisi voinut saada Venäjän näyttämään heikolta kansalaistensa ja kansainvälisen yleisön silmissä.

– Putinin ei kannata viestiä, että Suomi ja Ruotsi ovat liittymässä Natoon vastoin Venäjän tahtoa ja ettei Putin pystynyt sitä estämään, Forsberg sanoo.

Zavadskaja korostaa tässäkin Putinin itsevaltiutta.

– Koska Suomi ei tosiaan ole ylimpänä hänen tärkeysjärjestyksessään, se selittää, miksi hänen vastauksensa vähemmän aggressiivinen kuin olisi voinut odottaa.

Kansalaisille Kreml on kontrolloimansa median kautta myynyt tarinaa, että Suomi ja Ruotsi olivat jo käytännössä Natossa eikä mikään ole oikeasti muuttunut.

Lisää aiheesta:

.
.